kiitos uudesta näkökulmasta!

Lainattu toisesta keskustelusta:



" Ymmärrättekö te, että tuollaisilla kommenteillanne te lisäätte lestadiolaisäitien taakkaa. Todella monet heistä ajattelevat, että heidän on pakko jaksaa, koska yhteiskunnan paine on niin kova. Ulkopuoliset ajattelevat, että itsepähän olet soppasi keittänyt, eivätkä he rohkene kapinoida tätä ajatusta vastaan. Näin ollen tällaiset kommentit vain pahentavat heidän asemaansa ja tilannettaan. Olen itse tutkinut aihetta, ja todella yllättynyt siitä, kuinka lestadiolaiset äidit ovat herkkiä saamalleen kritiikille neuvolassa yms. Luulin heidän olevan uskonsa vuoksi vahvempia. Samanlaisia äitejä ja isiä siellä on kuin muuallakin. "



On aivan totta, että asiat menevät noin. En vaan ole koskaan sitä ajatellut. Kun itse rupesin odottamaan neljättä lastamme, en ollut järin onnellinen. Tiesin että elämä neljä alle kouluikäisn kanssa on todella rankkaa, ja yöunet lyhyitä. Pelkäsin äitiysneuvolaan soittoa, koska tiesin heidän pitävän minua aivottomana idioottina. Ensimäisellä käynnillä siellä olikin lääkäri, joka kannusti minua onnitellen lämpimästi. Hän sanoi, että kyllä maailmaan vielä " Virtasen" lapsia mahtuu! Hän puhui vauvasta lämpimästi, ja toivotti oikein paljon onnea. Kylläpä oli hyvä mieli, kun marssin kotiin miehen kainaloon. yhdessä ruvettiin kunnostamaan vauvalle sänkyä, ja luomaan taas turvallista pesää uudelle tulokkaalle.



Kun sitten viides ilmoitti tulostaan, olin todella onnellinen. Olikin jo muutama vuosi siitä, kun olin tuntenut pienet potkut kohdusta. Tunsin taas sen pienen jännittävän kihelmöinnin, että josko sieltä nyt tulisi tyttö... Ajattelin tällä kertaa kysyä ultrassa sukupuolen.



Kömmin neuvolaan ensimäiselle käynnille, ja vastaanotto oli todella tylyä. Mieslääkäri totesi minulle, että enkö tajua miten härskisti minua käytetään hyväksi? Kukaan ei voi haluta viitä lasta yms. Hän ehdotti minulle kierukan laittoa salaa seuraavan synnytyksen jälkeen jne jne.

Olin niin masentunut saamastani palautteesta.Vauvakaan ei tuntunut enää kivalta jutulta...



Nyt ymmärrän sen, että pelkään raskaaksitulemista ympäristön enkä itseni vuoksi. Nyt tuntuu, että kyllä noita lapsia saisi vielä tippua, kun isommat ovat jo koulussa. Olisi taas mukava saada se tuhiseva käärö kainaloon. Mutta aina pelkään raskaustestiä lukiessa, että mitähän kaikki sanoo jos...



Voi vitsi sitä on tyhmä!