Kadonneen jäljillä on taas niin ihana :)

Suloinen jakso!

biologisilla juurilla ei ole mitään väliä

tätä ohjelmaa edes katsoa itkemättä. Taas tuli kunnon itkut... :)

Oliko äiti aluksi asunut isän kanssa tai edes kertonut alusta alkaen kuka isä on? Jotain vauvakuvaa lopussa näytettiin ainakin.

Äiti lähti kotiin lapsen kanssa edeltä, isä ei koskaan tullutkaan perästä vaan jäi Espanjaan. Myöhemmin sekä äiti että Tomi kiertelivät ja kaartelivat toisiaan uskaltamatta ottaa asiaa puheeksi. Ratkaisevan liikeen teki Tomin vaimo. Hän puhui anopilleen, että olisi hyvä puhua viimein.

Oli kuitenkin saanut olla mummina 3v ja sitten lapsenlapsi "häviää". Kuinka paljon asiasta onkaan ollut surua mummille aikoinaan. Varmasti ihana tunne saada lapsenlapsi takaisin elämään.

Yhdessä aiemmassa Kadonneen jäljillä-jaksossa oli tällainen että isä lähti perheensä luota kotimaahansa. Siellä oli ollut samanikäinen lapsi kuin Suomessakin. Ei tästä jaksossa mainittu, sain muuta kautta selville.

Just katoin avalta ja voi taivas tätä omaa parkumista :D Täytyy ottaa burana, kun alko ihan päätä särkeä.



Liikuttava tarina.

Liekö tällä isällä ollut silloin 80-luvulla joku toinen nainen Espanjassa jonka luokse jäänyt Yhdessä aiemmassa Kadonneen jäljillä-jaksossa oli tällainen että isä lähti perheensä luota kotimaahansa. Siellä oli ollut samanikäinen lapsi kuin Suomessakin. Ei tästä jaksossa mainittu, sain muuta kautta selville.

Itä-Suomessa ne 3 vuotta , ja menneet lomalle Espnajaan. Siltä lomamatkalta mies ei enää halunnut Suomeen takaisin vaan halusi jäädä Espnajaan. Saattoihan siinä olla jotain parisuhdekränääkin ja muutakin kuin miehen koti-ikävä, koska vaimo ei jäänyt lapsen kanssa Espanjaan. Isällä ei kyllä sitten ollut muita lapsia, tämä Tomi oli ainokainen.

Kummasti se yhteydenpito sitten vaan katkeaa. Olihan tuo isä ollut 5 vuotta tapaamatta äitiään ja veljiäänkin. Luonteeltaan varmaan jotenkin erikoinen. Uusi vaimo oli liikuntavammainen.