Lue keskustelun säännöt.
4 lasta ilman tukiverkostoja, toimiiko homma vielä?
19.03.2012 |
hei kaikki isot perheet joilla tukiverkostot puuttuvat, tuleeko suuri lisäys "kaaoksenhallinnan" osalta siinä vaiheessa kun kolmannen jälkeen tulee vielä neljäs lapsi?
Meillä ei siis ole apuja lainkaan tarjolla, isovanhemmat eivät osallistu elämäämme lainkaan ja muu suku asuu 600km päässä, nähdään kerran kahdessa vuodessa. Eli kolmen kanssa vielä ollaan pärjätty, joko niin että kolme lasta otetaan mukaan ihan joka paikkaan tai sitten toinen on liukumien puitteissa pois töistä jos toisella joku meno. Olemme vuorotellen olleet kotivanhempana, eli vuorovetona toinen töissä, toinen kotona ja taas vaihdetaan vähän ajan päästä toisinpäin.
Haluaisin siis vielä neljännen, koen itse että minulla on aikaa, rakkautta ja huomiointikykyä vielä neljännelle. Puoliso on huolissaan siitä miten kompleksiseksi menojen järjestely menee. Tämä on aiheellinen huoli, sillä kriisejä ovat ne jos yksi lapsi joutuu sairaalaan ja aikuisen pitää mennä mukana (kukas ne kotiin jäävät hoitaa) ja toki se että kotivanhempi sairastuu tai joutuu sairaalaan. Toistaiseksi on selvitty, työnantajat ei kyllä hirveästi tykkää.
Ja toivon ettei kukaan tule sättimään sossupummina olosta sun muusta. Ihan itse ilman mitään tukiaisia lapset on rahoitettu omalla työllä, emme elä yhteiskunnan varoilla.
Uutta tukiverkostoa ei olla saatu oikein aikaiseksi, sellaista naapurien välistä "hätäapua" lukuunottamatta.
Kommentit (23)
Lasten ollessa pieniä ei ollut tukiverkkoja, koska olen aina halunnut tulla omillani toimeen. Siis en ole halunnut mitään turkiverkkoja rakentaakaan. Minä olin kotiäiti niin kauan kuin nuorin oli eskari-ikäinen. Silloin vanhin lapsi oli jo aikuinen, ja nyt kun nuorin on 9-vuotias, on meillä jo kolme aikuista lasta, joita voi käyttää tarvittaessa kuopuksen kaitsemiseen. Meillä auttoi niin paljon lasten ikäerot, mutta eipä meillä koskaan ollutkaan mitään tarvetta tukiverkostolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuo on edesvastuutonta lasten kannalta. Ei mitään suunnitelma B:tä ja lisäännytään kuin puput.
Naisena ja äitinä en tekisi ikinä yli kahta lasta, koska aina on se mahdollisuus, että mies rakastuu työtoveriin ja elätät neljää lasta kaupungin kämpässä.
Vedin aikoinani yh-olkkaria, eikä se ole yksi tai kaksi sinänsä kunnollista miestä, jotka hairahtuvat ja alkavat onnellisiksi viikonloppuiseiksi.
Lisääntykää miten haluatte, mutta turvatkaa lasten huolto!
ap tässä vielä, meillä ei ole ollut myöskään sitten ekan lapsen syntymän yhtään hetkeä kahdenkeskistä aikaa (johtuen siitä että aina joku lapsista on ollut pieni vauva, en jätä ulkopuoliselle hoitajalle), eli ollaan menty nyt 7 vuotta ilman kahdenkeskistä aikaa. Mutta että joku jaksaa 20 vuotta!! SE on jo suoritus :)