Miehelle on kunnia-asia pitää nainen tyydytettynä ;)

Olisiko se sitten niin että jos seksi ei huvita niin siinä on takana loukkaantumista toiselle semmoisella tasolla ettei sitä itsekään tajua.



Minulla on ystäväpariskunta jossa nainen haluaa seksiä 10 kertaa useammin kuin mies. Jotenkin he ovat tasapainonsa löytäneet, kun ovat olleet kolmattakymmentä vuotta yksissä.



Liputan itse seksin puolesta, sitä pitää olla ja siitä pitää pystyä puhumaan.



Mitä tulee alkuperäiseen väitteeseen, niin kyllä niitäkin molopäitä löytyy jotka ei piittaa naisen tarpeista lainkaan. Mutta eihän niitä tartte ukokseen ottaa.

Surullista etteivät tarpeenne kohtaa. Jospa siinä juhlavalla aterialla puit asian oikein perinpohjin ;) Oikeasti ja vilpittömästi toivon, että löydätte vielä sen yhteisen sävelen myös makkarissa.



Joillekin miehille myös äitiys on jotenkin seksielämän sekoittaja: roolin muutos rakastajasta äidiksi voi olla kova pala ja vaikea sanoa ääneen. Elviksestähän ex-vaimonsa on kertonut, että lapsen syntymän jälkeen iso E ei enää kyennyt hänen kanssaan seksiin. Ei voinut nähdä lapsensa äitiä enää seksuaalisena olentona.



Olipa miehen vaikuttimet nyt mitkä tahansa niin toivon teille molemmille parempaa seksielämää alkaen tästä keväästä!



ap

Missä lie nää molopäät sitten oppinsa saaneet kun eivät mitään tajua naisen tarpeista. Kaipa ne on olevinaan niin suurta sonnia, että on suorastaan naiselle kunnia saada heidän suurenmoista huomiotaan ja se valtaisa ego ei ikinä kestäisi yhdenkään naisen kommenttia jossa partneri paukauttaisi suoraan, että "ai kamala miten surkea oot, ethä sä osaa hommaa ollenkaan" :)



ap

Olin halukas ennen, väsymys laski ne tilapäisesti alas (ensimmäisen lapsen syntymä) ja sitten olinkin tilanteessa jossa mies ei enää tyydyttänyt minua. Kun sellaista kokee muutaman vuoden niin eipä enää haluta. Itselläni ne halut ovat syväjäässä, mitä enemmän hyvää seksiä sitä enemmän haluan ja toisin päin. Nyt en enää halua seksiä ollenkaan kun aina se on yhtä turhauttavaa.



Katsot leipomossa kun kumppanisi syö kerta toisensa jälkeen leivoksia, mutta itse et saa yhtäkään, kerta toisensa jälkeen. Tällaista se on.



Eikä muuten tee mieli ottaa enää asiaa puheksikaan missään yhteisillä illallisilla. Menee tunnelma ja fiilis ainakin itseltäni pilalle. Enää en myös kaipaa mieheni halauksia tai suukotteluja, mieheni haluaisi pussata minua enemmän, mutta sekin alkaa jo tökkiä minulla. Mieheni läheisyys ei tunnu enää miltään, lähinnä ahdistaa. Koen huonoa omaatuntoa tästä, syylllistyn, kun en tykkää suudella oman aviomieheni kanssa. Mies tykkäsisi pusutella, mutta sisäisesti minua vähän ällöttää. Vaikea paikka tunnustaa edes itselleen tällaista.

Kiitän teitä asiallisesta ja kiinnostavasta keskustelusta aiheesta kanssani. Aiemmin sanoinkin, että toivon teille kaikkea hyvää seksin saralla ja ehdottomasti parempaa sellaista niille kellä se takkuaa jostain syystä.



Yritän nyt etsiä unta jostain, koska aamulla aikainen herätys. Käyn huomenna tai siis tänään myöhemmin vielä lukemassa vastauksia jos joku sattunut kommentoimaan jotain lisää.



Te hyvät naiset, hienot keskustelukumppanit, olette tämän palstan suola, sokeri ja pippuri. Kiitos siitä. :)



ap *koittaa lassota nukkumatin*

En neuvo ketään, mutta kyllä mä tossa kohtaa kun mies kerjää pusuja niin paukauttaisin suoraan, että se pussaaminen tuo mieleen seksin ja siitä tulee taas paha olo kun se muistuttaa vain siitä, että miten omilla tarpeilla ei oo mitään väliä ja kuinka miehen itsekkyys on syöny koko seksielämän ja halut. En tiedä tajuaisko mies jos joka kerta sanois siinä kohtaa sen saman. Hankala tilanne, koska mies jos haluaisikin todistaa muuta ja sulla halut nollassa niin mistäs kaivaa se into ottaa se eka askel, jossa iso riski pettyä kuitenkin ..



ap (ny unille)