Lue keskustelun säännöt.
onko teillä kotiäideillä muilla tylsää?
15.03.2012 |
Mä tylsistyn kuoliaaksi tänne kotiin kolmen lapsen kanssa. mies aina töissä.
Mites muilla?
Ps. olen ollut nyt 7 vuotta yhtäjaksoisesti töissä. Tänään alkaa työnhaku!
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että kotiäidillä on töitä 24/7, ettei kerkeä edes sohvalla istua.
Mitä jos menisit vaikka tamppaamaan mattoja ulos. Sitten peset lattiat. Eiköhän siinä ole tekemistä joksikin aikaa.
oikein tajua, miten kolmen lapsen kanssa voi tylsistyä...
Sen muistan, kun olin lasten kanssa kotona se oli aika ajoin kyllä pirun tylsää. Viisitoista vuotta perheen äitinä, enkä vieläkään tiedä, miten sitä kotia oikein pitäisi hoitaa, että siitä tulisi niin pirun rankkaa ja niitä riittäisi jokaiselle päivälle.
tänä aamuna söimme aamupalan, imuroimme, luutusimme, raivailimme, pyyhimme pölyt, sitten tehtiin ruoka, sitten ulos mentiin, sitten sisälle välipalalle, sitten piirreltiin ja mitäs sitten? Lapset leikkivät keskenään ja minä luin vähän lehtiä ja sitten tuntui, ettei keksi yhtään mitään tekemistä! Kaikki kotityöt on tehty.
Kaipaan niin kovasti aikuisen ihmisen seuraa!
Pakko mennä töihin, että saa sosiaalisiakin kontakteja. Mies ei ymmärrä yhtään, etten viihdy enää kotona päivästä toiseen lasten kanssa. Asumme maalla, joten en näe ketään toisia ihmisiä, ellen lähde autolla jonnekin kauemmas. Enkä jaksa mitään jokapäiväistä shoppailuakaan lasten kanssa. Äsken katselin työpaikkoja, pakko päästä pois kotoa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi pääsen töihin toukokuun alusta. Olen ollut kotosalla tällä haavaa pari vuotta ja kyllä ihan oikeesti on tylsää. Muksut 2, 6 ja 12.
Ja joo, tehdään kaikkea, on ystäviä jne. Mutta kaipaan TÖITÄNI, niitä joihin olen kouluttautunut ja joista todella pidän. Olen varmaan paljon mukavampi äiti ja vaimo taas, kun työt alkaa.
Mua ei haittaa iltakiireet ja lasten tuonnit ja viennit. Se on ihan kivaa!
Tää joutenolo kotona (joo on HELVETIN puhdas kämppä ja pakkanen täynnä pullia, liinavaatteet ojossa, askartelut ja piirrokset esillä) on vaan niin pitkäveteistä.
Ja EN todellakaan moiti niitä, jotka kotosalla viihtyvät, itselle sopii vaan pesueen huoltamisen ohella työnteko.
Huh, tulipa vuodatus
Sen muistan, kun olin lasten kanssa kotona se oli aika ajoin kyllä pirun tylsää. Viisitoista vuotta perheen äitinä, enkä vieläkään tiedä, miten sitä kotia oikein pitäisi hoitaa, että siitä tulisi niin pirun rankkaa ja niitä riittäisi jokaiselle päivälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan riippuu aika paljon siitä, missä asuu. Asuttiin puoli vuotta pienessä kylässä, jossa ei ollut mitään paikkaa tavata muita lapsiperheitä ja kaikki oli kaukana. Silloin oli kyllä tolkuttoman tyslää.
Mut kaupungissa ei ole. Kiva viettää aikaa kavereiden knassa, ja jatkuvasti tulee uusia tuttavia joiden kanssa käydä kahviloissa tai kylässä. Joka paikkaan pääsee helposti joten jos ei ole mitään tekemistä voi lähteä vaikka retkelle jonnekin.
Minusta on tosi ihanaa olla kotona kahden lapsen kanssa.
on vain yksi lapsi ja kotikin on koko ajan kaaoksessa mutta viihdyn kotiäitinä tavattoman hyvin!!
Joka päivä on perhekahvilaa tai muskaria tai seurakunnan kerhoa. Iltapäivisin ulkoilemme tai käymme kaupungilla tai joinain päivinä harrastuksissa (äiti-lapsi-jumppaa ja muskaria).
Nautin niin tästä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
teen kaikki ruoat alusta asti itse ja leivon kaiken kahvileivän, osan leivistäkin itse. Askartelemme lasten kanssa paljon.
Mutta aikuisia ihmisiä kaipaan!
Ennen olin töissä, jossa näin päivittäin useita kymmeniä tai satoja aikuisia.
nyt ekaa kertaa tylsää. Olin lasten kanssa kotona kunnes nuorin täytti 3 v. Sitten olin puol vuotta töissä ja sain potkut. Nyt olen ollut kotona tammikuun lopusta alkaen.
Tänään oli ekaa kertaa sellainen olo, että mitä nyt tekis. Ja se oli silloin kun lapset oli poissa (vanhin koulussa, keskimmäinen eskarissa ja nuorin puistossa). Sitten taas lähdin hakemaan nuorinta, sit syötiin ja sit hakemaan keskimmäistä. Nyt lapset leikkii keskenään ja ollaan vaan kunnes taas syödään ja sit harrastuksiin illaksi.
Onhan nää päivät aika toistuvia samanlaisine aikatauluineen. Sit pitää vaan repäistä ja keksiä jotain ihan muuta joku päivä. Kevät tulee ja mukavat ulkoiluilmat ja kesä niin tuskinpa sit on tylsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No on todellakin ja pää hajoaa kohta totaalisesti. Luojan kiitos aloitan kohta työt.
Peruspäivä menee aina samalla puuduttavalla kaavalla: syömme aamupalaa, siivoan ja laitan lounaan valmiiksi, menemme ulkoilemaan, tulemme syömään, lapset leikkii ja minä istun koneella. Raivailen ja laitan päivällisen valmiiksi. Sitten odotankin kuumeisesti jo miestä kotiin, että pääsen edes johonkin käymään!
Kaikki kaverit ovat joko töissä tai asuvat liian kaukana. Kerhoista en ole saanut äitikavereita, mitä nyt moikataan kun nähdään ja puhutaan jotain kevyttä ja pinnallista. Muutoinkaan en saa kerhoista itselleni yhtään mitään, lasten takia sielläkin käydään.
Tämä ei todellakaan ole minua varten. Oikeastaan koen kotona olon jotenkin nöyryyttävänä.
ap