Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset eivät tervehdi minua liikkuessaan miehensä kanssa?
15.03.2012 |
Miksi jotkut yksinään treenaavat naiset juttelevat kanssani kuntosalilla iloisesti, mutta eivät tervehdi minua kadulla, jos ovat liikkeellä (minulle tuntemattoman) miehensä tai poikaystävänsä kanssa? Outoa ja jollain tavalla skitsoa käytöstä.
Jos itse liikun vaimoni kanssa ulkona ja törmään salilta tuttuihin naisiin niin tietysti moikkaan heitä. Miksi ihmeessä en moikkaisi?
Voisiko joku nainen valottaa miten naisen psykologia toimii tässä asiassa? Korostan sitä, että jotkut mainituista naisista juttelevat salilla kanssani jopa hyvin mielellään ja paljon, mutta tosiaan: kadulla eivät ole tuntevinaan jos ovat liikenteessä miehensä tai poikaystävänsä kanssa. Aika töykeältä tuntuu, mutta kai heillä on syynsä.
Kysyy yks reipas urheilijamies jolle naisen psykologia on monilta osin mysteeri
Kommentit (14)
Mustasukkainen mies on erittäin hyvä selitys.
Toinen selitys voi olla lievä häpeä: ehkäpä nainen itse tai vaihtoehtoisesti se naisen oma mies on sillä hetkellä jotenkin ...hmmm... "epäedustava" ja siksi moikkaaminen olisi kiusallista. Erityisesti jos se johtaisi pidempään keskusteluun.
Joskus on päiviä jolloin kokee itsensä vaan niin järkyttävän vastenmieliseksi, että tekisi vain mieli vajota maan alle ja olla törmäämättä keneenkään tuttuun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle naisena on käynyt monta kertaa niin, että jopa ihan työkaveri on juossut suurin piirtein karkuun minut nähdessään, kun hän on liikkunut vaimonsa kanssa. Ja useammankin kerran on joku mies jättänyt tervehtimättä, jos vaimo on vierellä. Lisäksi minut on joskus esitelty sanoin: "Tässä on X, tapasimme ihan äskettäin", vaikka olemme olleet monessa tilaisuudessa sitä ennen. Ymmärsin, että sillä haluttiin viestitää, että "ei tässä olla mitenkään liian läheisiä".
Toinen outous oli, että miehen opiskelukaverit eivät koskaan puhuneet minulle, jos mieheni oli läsnä. Vaikka kuinka keskustelimme yhteisesti ja sanoin jotakin, nämä vastasivat aina miehelleni. Tuli sellainen tunne, että he halusivat oikein alleviivata, että "en ole yhtään kiinnostunut vaimostasi, älä pelkää". Ja painotan nyt tässä, että mieheni ei ole yhtään mustasukkainen, joten siitä ei ole kyse. Onko tämä sitten tyypillistä miehille yleensäkin? Nyt vuosien jälkeen minullekin jo puhutaan, ehkä olen jo sen verran vanha ja rupsahtanut, että he ajattelevat, ettei tuota kukaan kuitenkaan iskisi...
...ehkä en kuitenkaan - lähinnä on alkanut huvittaa, kun niihin kuitenkin törmää aika tiuhaan salilla ja siellä ollaan melkeinpä frendejä; mä siis oon niiden "salifrendi" - eli tarkalleen ottaen "vain salilla frendi" :)
t. se sama sporttihemmo
Minulle naisena on käynyt monta kertaa niin, että jopa ihan työkaveri on juossut suurin piirtein karkuun minut nähdessään, kun hän on liikkunut vaimonsa kanssa. Ja useammankin kerran on joku mies jättänyt tervehtimättä, jos vaimo on vierellä. Lisäksi minut on joskus esitelty sanoin: "Tässä on X, tapasimme ihan äskettäin", vaikka olemme olleet monessa tilaisuudessa sitä ennen. Ymmärsin, että sillä haluttiin viestitää, että "ei tässä olla mitenkään liian läheisiä".
Toinen outous oli, että miehen opiskelukaverit eivät koskaan puhuneet minulle, jos mieheni oli läsnä. Vaikka kuinka keskustelimme yhteisesti ja sanoin jotakin, nämä vastasivat aina miehelleni. Tuli sellainen tunne, että he halusivat oikein alleviivata, että "en ole yhtään kiinnostunut vaimostasi, älä pelkää". Ja painotan nyt tässä, että mieheni ei ole yhtään mustasukkainen, joten siitä ei ole kyse. Onko tämä sitten tyypillistä miehille yleensäkin? Nyt vuosien jälkeen minullekin jo puhutaan, ehkä olen jo sen verran vanha ja rupsahtanut, että he ajattelevat, ettei tuota kukaan kuitenkaan iskisi...
Allekirjoitan tämän täysin, että miehet tekee ihan samaa!
Olen huomannut sellaisenkin, että mulla on miespuolisia työkavereita. KUn juttelen heidän kanssaan siten, että olemme kaksin kunkin heistä kanssa, he juttelevat ihan normaalisti ja voi olla vaikka hauskaakin, ainakin ystävällistä.
Sitten kun nämä samat miehet ovat esimerkiksi tupakalla laumana ja itse menee ohi ja tervehtii iloisesti, niin YKSIKÄÄN ei vastaa.
Voi vittu siinä tuntee itsensä niin B-luokan ihmiseksi ettei mitään rajaa. SE on nöyryyttävää ja loukkaavaa.
Jos ap:lle on tullut tää sama fiilis, niin ymmärrän täysin. Se että yhtäkkiä on ihan paarialuokkaa tai ainakin täysin näkkymätön, on epäreilua ja loukkaavaa.
Tsemiä, älä vällää!
mutta kärsin valitettavasti jonkinasteisesta kasvosokeudesta, ja jos nään jonkun puolitutun (harrastuksesta tutun) ihmisen jossain eri paikassa kun olen tottunut näkemään (esim. kadulla, enkä siellä salilla) en välttämättä oikeasti tunnista enää. Tai saatan katsoa että "näyttääpä tutulta..." mutta en saa päähäni, mistä tämä voisi olla tuttu (onko kaupan kassa, lähitalon naapuri tai joku jota "pitäisi moikata"), ja sitten en välttämättä moikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla on kasvomuistissa jotain vikaa kun en meinaa muistaa kasvoja, moikkaan kyllä jos vaan osaan yhdistää.
mutta kärsin valitettavasti jonkinasteisesta kasvosokeudesta, ja jos nään jonkun puolitutun (harrastuksesta tutun) ihmisen jossain eri paikassa kun olen tottunut näkemään (esim. kadulla, enkä siellä salilla) en välttämättä oikeasti tunnista enää. Tai saatan katsoa että "näyttääpä tutulta..." mutta en saa päähäni, mistä tämä voisi olla tuttu (onko kaupan kassa, lähitalon naapuri tai joku jota "pitäisi moikata"), ja sitten en välttämättä moikkaa.
En tiedä mikä vaiva lienee, mutta jos olen tottunut näkemään jotain vieraampaa ihmistä vain jossain tietyssä yhteydessä, en välttämättä tunnista ihmistä muussa yhteydessä. Jopa vähän etäisempien työkavereiden kanssa saattaa käydä niin, että hoksaan vasta kotona kuka minua kaupassa tervehtinyt ihminen oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kerääntyneet kaikki ne, joilla on huono kasvomuisti. Itse muistan kasvot hyvin ja moikkaan kyllä aina tuttuja, olen sitten yksin tai jonkun muun (esim. mieheni) seurassa. Joten en tiedä vastausta ap:lle. Outo ilmiö.
Mutta kun nuo mainitut naiset tervehtivät kyllä kadulla silloin, kun ovat yksin liikenteessä, eli tervehtimättömyysilmiö iskee vain silloin, kun ovat liikkeellä miehensä tai poikaystävänsä kanssa.
Pariin (onneksi vain pariin) tällaiseen tapaukseen olen törmännyt ja alkoi asia askarruttamaan. Jotenkin tervehtimättömyys näyttäisi siis liittyvän heidän miehensä läsnäoloon, päättelen.
t. se sama urheilijamies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta kun nuo mainitut naiset tervehtivät kyllä kadulla silloin, kun ovat yksin liikenteessä, eli tervehtimättömyysilmiö iskee vain silloin, kun ovat liikkeellä miehensä tai poikaystävänsä kanssa.
Pariin (onneksi vain pariin) tällaiseen tapaukseen olen törmännyt ja alkoi asia askarruttamaan. Jotenkin tervehtimättömyys näyttäisi siis liittyvän heidän miehensä läsnäoloon, päättelen.
t. se sama urheilijamies
Monet on järkyttävän mustasukkaisia, ja nää naiset ei halua ottaa riskiä että sun moikkaamisesta tulisi riitaa kotona.
ja ehkä syyllisyys painaa: ehkä nää naiset on miettineet sua hottismielessä? Sit ne ei siksi uskalla moikata, kun tietävät olevansa kiinnostuneita susta, ainakin vähän kiinnostuneita.
Jos sä oisit joku perusinsinöörinaamainen, huonoryhtinen ressukka, niin varmasti moikkaisivat. Laske nyt 1+1 yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman kokemukseni perusteella ehdottaisin, että syynä voi olla mustasukkainen poikaystävä/mies. Pääsee helpommalla kuin leikkii ettei tunne sen sijaan, että kotona selittelee että kyseessä on täysin viaton tuttavuus, koska mustasukkainen kumppani ei tätä kuitenkaan usko ja seurauksena voi olla suunnaton riita.
Kiitos kiinnostavista vastauksista kaikille.
Saako vielä kysyä harrastatteko te naiset tervehtimättömyyttä mahdollisesti mustasukkaisen miehenne takia? Ja jos harrastatte niin oletteko tulleet ajatelleeksi miltä tervehtimättömyytenne tuntuu siitä (salituttu tms.) miehestä jota välillä tervehditte ja välillä ette ole tuntevinaankaan? No, se tietysti tuntuu koko lailla oudolta ja siitä syntyy yllättävän lässähtänyt fiilis. Mutta jokainen tyylillään, ja jos se mustasukkainen mies on muuten ihana niin näinhän se menee - ja ehkä kuuluu mennäkin :)
t. se sama urheilijamies
ihastunut vähän noihin naisiin kun asia kovasti harmittaa?