Mikä pettymys! Mies ei ollutkaan kiinnostunut!

Helpompaa itsenkin kannalta, niin ei tarvitse pähkäillä. Ihmettelen täällä aina näitä aloituksia, että onko mies kiinnostunut tms. jos mies ei ole päivään tekstaillut/soittanut/on vastanut oudosti. Helpommalla pääsee, kun kysyy suoraan, ja jos ei kiinnosta, voi jatkaa eteenpäin.

Että mitäs sitten kun on kysynyt suoraan mutta ei saa vastausta siihen kysymykseen?

facebook-profiilin kuva ja muita kuvia. Tosin en tiedä onko se niitä kattonu, kun ei missään välissä niitä kommentoinu. Ei pitäis olla mitää älyttömän epänormaalia, yksi irvistyskuva tosin, mutta ei kai kukaan täysjärkinen ja huumorintajuinen sellaista kavahda??

Oletko varma ettei siellä ollut jotain sellaista mitä säikkyisi? Kuvia exän kanssa, lapsen kanssa??

facebook-profiilin kuva ja muita kuvia. Tosin en tiedä onko se niitä kattonu, kun ei missään välissä niitä kommentoinu. Ei pitäis olla mitää älyttömän epänormaalia, yksi irvistyskuva tosin, mutta ei kai kukaan täysjärkinen ja huumorintajuinen sellaista kavahda??

Oletko varma ettei siellä ollut jotain sellaista mitä säikkyisi? Kuvia exän kanssa, lapsen kanssa??

Tai siis näkyyhän niissä mun kuvissa mun naama.

ap

Helpompaa itsenkin kannalta, niin ei tarvitse pähkäillä. Ihmettelen täällä aina näitä aloituksia, että onko mies kiinnostunut tms. jos mies ei ole päivään tekstaillut/soittanut/on vastanut oudosti. Helpommalla pääsee, kun kysyy suoraan, ja jos ei kiinnosta, voi jatkaa eteenpäin.

Että mitäs sitten kun on kysynyt suoraan mutta ei saa vastausta siihen kysymykseen?

Todennäköisesti vastausta ei saa, vaan se on epämääräinen ehkä-vastaus. Kuinka monesta oikeasti on sanomaan suoraan, että ei kiinnosta? Itse suosittelen luottamaan omaan fiilikseen. Jos tuntuu siltä, ettei kaveri ole pahemmin kiinnostunut, niin ei se yleensä olekaan.

Jos kysyy, että kiinostaako, niin kyllä luulisi miehen vastaavan, jos kiinnostaa.

Okei, "pitäisi tajuta". Miksi? Mitä nöyryyttävää siinä on kysyä ja eipä tarvi enää miettiä? Yleensä se vastaus on kiemurtelua lisää (jos tarve on kerran kysyä ylipäätään, niin joku häikkää) ja silloin kysyn suoraan uudelleen huumorilla. Annan toiselle sen pakotien nätisti. Yleensä saan vastauksen suoraan.



Mutta on siinä poikkeuksiakin, jos mies kiemurtelee. Nykyinen kiemurteli alussa ja kysyin suoraan. Mies väitti kovasti olevansa kiinnostunut ja tajusi kai yskän, koska tyyli muuttui siitä. Oli paljon aktiivisempi ja nyt yhdessä yhdeksättä vuotta, onnellisesti.

sulla on parempi olo jälkeenpäin jos et laita!

Ja eihän tuo nyt tarkoita, että sussa olisi mitään vikaa! Ei todellakaan. Mies ei varmaan ollut ylipäätään kiinnostunut suhteesta tällä hetkellä, eihän nyt ketään karkoteta parin viestin perusteella.

että miksi mies ei ees lue mun viimestä kahen sanan viestiä! :O

Vai jääkö se suomi24:ssa mulle näkymään lukemattomana jos sen suorilta käsin poistaa?

Jopas minä huonon vaikutuksen tein! :(

ap

En epäile, ettetkö sinä osaisi sanoa suoraan ja sanokin, mutta aika harva niin pystyy tekemään. Etenkin jos kyse on tapauksesta, jonka kanssa on nähty muutaman kerran ja on ollut ihan kivaa. Siis vähän ehkä kiinnostaa, mutta jos toinen alkaa tivata kiinnostusta ja sen määrää, niin vastaus olisi ennemmin ei kuin kyllä. Helposti tulee annettua epämääräinen ehkä-vastaus.

alkuunkaan... Miksi sanoa ehkä, jos kysyttäessä ei kiinnostakaan vaikka ehkä kuitenkin kiinnostaisi? Kannattaisiko kuitenkin lopettaa deittailu tai muu yhteydenpito ja kasvaa aikuiseksi? Selvästikään ei ole vielä kypsynyt aikuiseksi jos ei osaa selkeää mielipidettä sanoa. Mitä ihmettä se on että ehkä kiinnostaa mutta ei sitten kiinnostakaan?

Mä olen ihan naimisissa, joten en tarkoittanut ehkä-tyypillä itseäni. :D Kerroin omista kokemuksistani ennen mieheni löytymistä eli tällaiseen mä olen törmännyt aika paljon. En väitä, että jahkailu ja kiemurtelu on oikein, mutta se on yleistä. Ei se mustakaan tuntunut kivalta, mutta niin se yleensä menee. Minkäs teet.

En epäile, ettetkö sinä osaisi sanoa suoraan ja sanokin, mutta aika harva niin pystyy tekemään. Etenkin jos kyse on tapauksesta, jonka kanssa on nähty muutaman kerran ja on ollut ihan kivaa. Siis vähän ehkä kiinnostaa, mutta jos toinen alkaa tivata kiinnostusta ja sen määrää, niin vastaus olisi ennemmin ei kuin kyllä. Helposti tulee annettua epämääräinen ehkä-vastaus.

alkuunkaan... Miksi sanoa ehkä, jos kysyttäessä ei kiinnostakaan vaikka ehkä kuitenkin kiinnostaisi? Kannattaisiko kuitenkin lopettaa deittailu tai muu yhteydenpito ja kasvaa aikuiseksi? Selvästikään ei ole vielä kypsynyt aikuiseksi jos ei osaa selkeää mielipidettä sanoa. Mitä ihmettä se on että ehkä kiinnostaa mutta ei sitten kiinnostakaan?

Mä olen ihan naimisissa, joten en tarkoittanut ehkä-tyypillä itseäni. :D Kerroin omista kokemuksistani ennen mieheni löytymistä eli tällaiseen mä olen törmännyt aika paljon. En väitä, että jahkailu ja kiemurtelu on oikein, mutta se on yleistä. Ei se mustakaan tuntunut kivalta, mutta niin se yleensä menee. Minkäs teet.

on loppunut tuohon kiemurteluun joka kerta. Ei kiinnosta olla ihmisen kanssa joka kiemurtelee epämääräisesti suoraan kysyttäessä.

Miehet ei anna suoraa vastausta siksi koska seurustelumielessä eivät ole kiinnostuneita mutta seksi kiinnostaisi. Ei sitten voi sanoa suoraan koska pimppaa ei todennäköisesti tipu sen jälkeen.

En epäile, ettetkö sinä osaisi sanoa suoraan ja sanokin, mutta aika harva niin pystyy tekemään. Etenkin jos kyse on tapauksesta, jonka kanssa on nähty muutaman kerran ja on ollut ihan kivaa. Siis vähän ehkä kiinnostaa, mutta jos toinen alkaa tivata kiinnostusta ja sen määrää, niin vastaus olisi ennemmin ei kuin kyllä. Helposti tulee annettua epämääräinen ehkä-vastaus.

alkuunkaan... Miksi sanoa ehkä, jos kysyttäessä ei kiinnostakaan vaikka ehkä kuitenkin kiinnostaisi? Kannattaisiko kuitenkin lopettaa deittailu tai muu yhteydenpito ja kasvaa aikuiseksi? Selvästikään ei ole vielä kypsynyt aikuiseksi jos ei osaa selkeää mielipidettä sanoa. Mitä ihmettä se on että ehkä kiinnostaa mutta ei sitten kiinnostakaan?

Mä olen ihan naimisissa, joten en tarkoittanut ehkä-tyypillä itseäni. :D Kerroin omista kokemuksistani ennen mieheni löytymistä eli tällaiseen mä olen törmännyt aika paljon. En väitä, että jahkailu ja kiemurtelu on oikein, mutta se on yleistä. Ei se mustakaan tuntunut kivalta, mutta niin se yleensä menee. Minkäs teet.

Ihmettelin ihan yleisesti että mitä v**tua tuollainen homma on että ehkä kiinnostaa mutta ehkä sitten kuitenkaan ei. Ei sellainen ole aikuisten puuhaa.

En epäile, ettetkö sinä osaisi sanoa suoraan ja sanokin, mutta aika harva niin pystyy tekemään. Etenkin jos kyse on tapauksesta, jonka kanssa on nähty muutaman kerran ja on ollut ihan kivaa. Siis vähän ehkä kiinnostaa, mutta jos toinen alkaa tivata kiinnostusta ja sen määrää, niin vastaus olisi ennemmin ei kuin kyllä. Helposti tulee annettua epämääräinen ehkä-vastaus.

alkuunkaan... Miksi sanoa ehkä, jos kysyttäessä ei kiinnostakaan vaikka ehkä kuitenkin kiinnostaisi? Kannattaisiko kuitenkin lopettaa deittailu tai muu yhteydenpito ja kasvaa aikuiseksi? Selvästikään ei ole vielä kypsynyt aikuiseksi jos ei osaa selkeää mielipidettä sanoa. Mitä ihmettä se on että ehkä kiinnostaa mutta ei sitten kiinnostakaan?

Mä olen ihan naimisissa, joten en tarkoittanut ehkä-tyypillä itseäni. :D Kerroin omista kokemuksistani ennen mieheni löytymistä eli tällaiseen mä olen törmännyt aika paljon. En väitä, että jahkailu ja kiemurtelu on oikein, mutta se on yleistä. Ei se mustakaan tuntunut kivalta, mutta niin se yleensä menee. Minkäs teet.

on loppunut tuohon kiemurteluun joka kerta. Ei kiinnosta olla ihmisen kanssa joka kiemurtelee epämääräisesti suoraan kysyttäessä.

Miehet ei anna suoraa vastausta siksi koska seurustelumielessä eivät ole kiinnostuneita mutta seksi kiinnostaisi. Ei sitten voi sanoa suoraan koska pimppaa ei todennäköisesti tipu sen jälkeen.

Varmasti tuo on monta kertaa totta, mutta hämmästelen mä sitäkin, että pitäisi hirveällä kiireellä tietää, haluaako vakavampaa suhdetta vai ei. Ja jos muutaman kuukauden tapailun jälkeen tietää, ettei tämä tunnu oikealta ja sitä on vaikeaa sanoa suoraan, tuomitaan heti seksin perässä juoksijaksi. Aika mustavalkoista.

Mulla on ollut ihan tavallisia, kivoja miehiä elämässäni, jotka ovat etsineet seurustelukumppania itselleen, mutta juttu ei ole vain kehittynyt sen ihmeellisemmäksi. On tuntunut pahalta, jos mä olisin halunnut jatkaa ja varmaan sitä samaa toisessa suunnassa, jos mä päätin suhteen. En mä nykyisen aviomiehenikään kanssa heti tiennyt, onko tästä tulossa vakavampaa vai ei ole. Eikä tiennyt hänkään. Nykyään tiedän, että hän on se oikea minulle, mutta se vaati tutustumista. Ei pelkän ihastuksen ja kiinnostuksen varassa kauas pötkitä, vaan tutustumisvaihe sen ratkaisee. :)

miehen viestit pyyhitty, myös se roikkumaan jäänyt. Ja en aio enää käydä koko suoli24:ssa. Ei toi vaan sovi mulle. Tuleepahan livenä vastaan jos on tullakseen.



Aika äkkiä tää menee ohi kun ei ruoki yhtään sitä kolahtamisen tunnetta.



ap

miehen viestit pyyhitty, myös se roikkumaan jäänyt. Ja en aio enää käydä koko suoli24:ssa. Ei toi vaan sovi mulle. Tuleepahan livenä vastaan jos on tullakseen.

Aika äkkiä tää menee ohi kun ei ruoki yhtään sitä kolahtamisen tunnetta.

ap

Sillä lailla, oikein teit. Ja fiksu likka löytää aina uutta seuraa!

sitäpaitsi luulen, että kun se niitä pitkiä juttujaan sulle heti laittoi, niin saattoi olla aika itsekeskeinen tyyppi. Eli ei lainkaan hyvä kumppani. Löydät paremman, kohta on kesäkolleja kadut ja rantsut täynnään!