Miten synnytyslaitoksella on suhtauduttu teihin jotka ette imettäneet lainkaan, edes alussa?

Sain yrittää imetystä vasta 5. päivän iltana, ei oikein mitään tullut. Sai koko ajan lisämaitoa. Ei mun maito noussut, ja lähdettiin sairaalasta. yritin mutta mitään ei vaan tullut, lapsi hermostui vain täysin. Synnärillä ei sen kummemmin asiasta puhuttu.

se siis lapsesta johtuvaa? Itselläni ihan oma ongelma, tavallaan itseaiheutettukin, tosin silloin en tiennyt että tässä tilanteessa sitä vielä ollaan.

Olen nyt raskaana, ja jännään että mitenkä laitoksella suhtautuvat siihen etten aio imettää. Mulla on perussairaus, joka pysyy raskauden ansiosta aisoissa, mutta voi pahentua aika nopeastikin raskauden jälkeen eikä imetys suojaa taudilta. Olen siksi päättänyt että en ota sitä riskiä että sairaus pahenee niin että vauvan hoito käy mulle mahdottomaksi (näin voi käydä ilman estolääkitystä). Parempi se että vauva saa pulloa ja minä olen hoitamassa ja pysyn kunnossa kuin se, että imetän muutaman kuukauden ja sitten olenkin siinä kunnossa että en pysty vauvaa hoitamaan. Mun oma lääkäri tukee ratkaisuani, mutta se jännittää miten synnärillä sitten suhtaudutaan asiaan.

Olen nyt raskaana, ja jännään että mitenkä laitoksella suhtautuvat siihen etten aio imettää. Mulla on perussairaus, joka pysyy raskauden ansiosta aisoissa, mutta voi pahentua aika nopeastikin raskauden jälkeen eikä imetys suojaa taudilta. Olen siksi päättänyt että en ota sitä riskiä että sairaus pahenee niin että vauvan hoito käy mulle mahdottomaksi (näin voi käydä ilman estolääkitystä). Parempi se että vauva saa pulloa ja minä olen hoitamassa ja pysyn kunnossa kuin se, että imetän muutaman kuukauden ja sitten olenkin siinä kunnossa että en pysty vauvaa hoitamaan. Mun oma lääkäri tukee ratkaisuani, mutta se jännittää miten synnärillä sitten suhtaudutaan asiaan.

Niin siis sairauden estolääkitys on hormoniperäistä joten imettäessä sitä ei voi ottaa.

4

Jos vaikka oma terveys on imetyksen takia vaakalaudalla, niin miksi synnärillä ei tuettaisi äitiä tässä tilanteessa?



Eri asia on sitten jotkut "mä en imetä ku se ällöttää ja pilaa mun buubsit" - heitä minäkin katsoisin hoitajana kieroon.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 14:18"]Mua ahdisti, kun sairaalassa ollessa maito ei noussut, yritin toki imettää, lapsi huusi nälkäänsä ja korviketta sai anella kansliasta... siihen hormoonimyrsky lisäksi, niin kyllä oli kivaa. Asenne oli se, että imetys on ainoa vaihtoehto, viis siitä tuleeko maitoa vai ei. Korviketta sain aina tilkan kerrallaan ja sitten jouduin vähän väliä pyytämään lisää, kun vauva huusi nälkäänsä. Etenkin yöllä oli mukavaa, kun kansliassa ei välttämättä ollut aina ketään ja sitten huutavan pojan kanssa ooteltiin. Että omat kokemukset ei oo kauheen positiiviset.
[/quote]

Täysin sama juttu. Mulla oli imukuppisynnytys ja vauva oli muutaman ekan päivän tosi nuutunut ja nukkui vaan. Yritin imettää koko ajan, mutta ei vauva jaksanut suutaan juuri avata. Bilirubiinit ja tulehdusarvot oli vauvalla koholla. Itkin paljon kun en osannut ja ei löytynyt sopivaa asentoa koskaan. Pelkäsin että vauva ei saa tarpeeksi ravintoa, mutta ei hoitajat suostuneet antaan lisämaitoa. Pyysin sitten, että auttaisivat asennon löytämiseen ja vauvan suun laiton kanssa, mutta ne tulivat vaan auttamaan hätäisesti ja häipyivät pian pois ja tietysti imeminen loppui aina sitten. Kotona onnistuin kovan stressin ja työn takia noin kuukauden imetys. Yhä edelleen kurja mieli kun se ei onnistunut.

Saa. Mutta ilmaise tahtosi selkeästi ja mahdollisimman aikaisin.

Imettämisestä on tehty asia, joka menee äidin jaksamisen ja sitä kautta vauvan hyvinvoinnin edelle. Vähemmän ahdistunut äiti tuttipullon kanssa on aina parempi äiti kuin enemmän ahdistunut ja imettävä äiti.

Ei tarvitse olla mitään perustelua tai syytä. Ilmoitin, että en imetä ja haluan estolääkityksen. Kätilö pyysi miettimään siihen asti kun lapsi on maailmassa ja pyytämään uudestaan. Mietin ja pyysin uudestaan. Maito ei noussut missään vaiheessa.

Lapsi on 8 kk, ei ole mitään allergiaa, ei yhtäkään flunssaa. Kehittynyt nopeasti, on pirteä, hymyilevä ja aktiivinen lapsi. Ei ole ollut rintakipuja, ei rintaraivareita, ei yöheräilyä, ei vierotusongelmia (joita tuon ikäisen kanssa tuntuu nyt monilla olevan) ja isä on ollut lapsen hoidossa alusta asti mukana samanarvoisena vanhempana kuin minäkin.

Tunnen, että vauva-arkemme on ollut stressittömämpää ja hoitovastuu lapsesta tasapuolisempi, kun en ole imettänyt. Lapsen on voinut jättää muutamaksi tunniksi tai yöksi tädille tai isovanhemmille pelkäämättä, että syömisen kanssa tulee ongelmia. Hyvä ratkaisu meille.

"No kyllä se sitten kotona onnistuu." Oltiin synnärillä kolme päivää synnytyksen jälkeen, maito ei noussut, vauva sai korviketta pullosta.

Ei mitenkään. Sain napit ja se siitä. Lääkäri kysyi miksi et imetä ja vastasin koska en halua. Asia jäi siihen.

Minä en saanut estolääkitystä vaikka pyysin ja lähes pakottivat minut imettämään. Tosin loppujen lopuksi antoivat asian olla kun aloin hakea itse korviketta pojalle ruoka-aikaan kaapista.

Mua ahdisti, kun sairaalassa ollessa maito ei noussut, yritin toki imettää, lapsi huusi nälkäänsä ja korviketta sai anella kansliasta... siihen hormoonimyrsky lisäksi, niin kyllä oli kivaa. Asenne oli se, että imetys on ainoa vaihtoehto, viis siitä tuleeko maitoa vai ei. Korviketta sain aina tilkan kerrallaan ja sitten jouduin vähän väliä pyytämään lisää, kun vauva huusi nälkäänsä. Etenkin yöllä oli mukavaa, kun kansliassa ei välttämättä ollut aina ketään ja sitten huutavan pojan kanssa ooteltiin. Että omat kokemukset ei oo kauheen positiiviset.

[quote author="Vierailija" time="11.03.2012 klo 13:19"]

Olen nyt raskaana, ja jännään että mitenkä laitoksella suhtautuvat siihen etten aio imettää. Mulla on perussairaus, joka pysyy raskauden ansiosta aisoissa, mutta voi pahentua aika nopeastikin raskauden jälkeen eikä imetys suojaa taudilta. Olen siksi päättänyt että en ota sitä riskiä että sairaus pahenee niin että vauvan hoito käy mulle mahdottomaksi (näin voi käydä ilman estolääkitystä). Parempi se että vauva saa pulloa ja minä olen hoitamassa ja pysyn kunnossa kuin se, että imetän muutaman kuukauden ja sitten olenkin siinä kunnossa että en pysty vauvaa hoitamaan. Mun oma lääkäri tukee ratkaisuani, mutta se jännittää miten synnärillä sitten suhtaudutaan asiaan.

Niin siis sairauden estolääkitys on hormoniperäistä joten imettäessä sitä ei voi ottaa.
4

Jos sulla on tyroksiini ja/tai liotyroniini niin ne eivät estä imetystä millään tavalla.

Saako estolääkityksen ihan pyytämällä, jos haluaa? Kuulin, että Ranskassa sitä tarjotaan automaattisesti.