Tämä sektiokuolema pelottaa, mistä ollaan paljon puhuttu nyt..
Pelottaako kellään muulla synnytys? Kun
Kättärillä menehtyi blogikirjoittajatyttö hätäsektion verenhukkaan.. Mielestäni se herättää niin paljon vääryyttä ja myötätuntoa, että ihan pelottaa. Pelottas synnyttää joskus, että jos kaikki ei menekkään hyvin. Tossa tapauksessahan se tyttö siirrettiin jo 1.5h jälkeen leikkausalista osastolle, eikä verenvuotoa huomattu ajoissa. Mielestäni toi on vastuutonta. Miten naistenklinikka? Olisko siellä paremmat valmiudet hätätilanteita varten? Mua ei kiinnosta kättärin kodinomaisuus vaan turvallisuus ja hyvät valmiudet sekä äidin että vauvan hyvinvointiin. Tollaset sektiokuolemat herättää perusterveillä ihmisillä pelkoa synnyttäjille. Vaikka voi muussakin tapauksessa elämä loppua, mutta että onnellisimpina hetkinä. Onko keisarinleikkaus niin vaarallista.? Ainaki luulisi, että tarkkailisivat useamman tunnun, että kohtu supistuisi ja verenvuotomahdollisuus pienenisi..leikkauksen jälkeenhän se on suurempi mahdollisuus tietenkin.
Kommentit (38)
Mimulle on tehty sektio 3 kertaa Jorvissa ja kaikki kerrat ovat menneet jollain tavalla pieleen. Ensinnäkin leikkaavat lääkärit ovat 20+ erikoistumassa olevia, joten kokemusta ei ole. Kaikilla kerroilla on jouduttu hälyttämään kokeneempi lääkäri paikalle pelastamaan lapsen tai äidin henki. Viimeisellä kerralla mukana oli jo vaatimuksestani vanhempi kokenut lääkäri , mutta hän jätti kuitenkin tämän nuoren lääkärin tekemään viimeistelyn...joten minulle tuli myös 10 dl kokoinen hematooma eli sisäinen verenvuoto. Myöskin epiduraalipuudutus meni pieleen eli se pistettiin minulla selkäytimeen, jolloin seurauksena olivat aivan hirveät päänsäryt. Pääsin kotiin, jossa sektiohaava tulehtui ja avautui. Jouduin sairaalaan takaisin, jossa minulle tehtiin kaikkiaan 3 leikkausta. Tilannetta ei mitenkään parantanut, että isäni kuoli samaan aikaan samaisessa Jorvissa haimasyöpään. Muistona minulla on jalkapallon kokoinen vatsa, johon voin tehdä ilmaisen korjausleikkauksen Jorvissa, mutta jostain syystä en ole sitä vielä uskaltanut toteuttaa.
Joten itse en Jorvia suosittelisi. Jos on rahaa tarpeeksi niin yksityiselle kokeneelle lääkärille hoitamaan sektio.
Olen kuullut ihan vastaavanlaisista vaaratilanteista Naistenklinikalla, ei otettu vakavasti ennen kuin viime hetkella eika oikein silloinkaan.
Tuskin se 0,5 tuntia lisää heräämöaikaa naista olisi pelastanut. Ei varmaan vuotanut vielä heräämössä vaan vasta osastolla joku iso suoni prakas.
Erittäin ammattitaitoiset lääkärit.
kätilöt ja hoitohenkilöstö on ok ja mukavaa, asiansaosaavaa, mutta lääkäripuolesta löytyy sellaista linjausta etten suosittele.
Miksi ei alettu käynnnistää/sektioida aikaisemmin? Ei se raskausmyrkytys odottelemalla parane. Mulla käynistettiin oikeastaan ainoastaan verenpaineen takia (177/108). Proteiineja oli virtsassa ainoastaan yhden plussan verran muttei jääty odottelemaan raskausmyrkytyksen pahenemista. Turvotusta lukuunottamatta ei ollut mitään oireita. Käynistettiin siis heti kun huomattiin myrkytys.
Kuulostaa kamalalta ja pelottavalta, että annetaan vaan myrkytyksen pahentua.
Itse jouduin/pääsin kättärillä kiireelliseen sektioon.
Jälkikäteen se yks lääkäri totesi, että vastaavassa tilanteessa joudutaan miettimään, onko lapsen vai äidin henki tärkeämpi. Lapsen on, äiti saa kuolla kuulemma ennemmin, kun on jo elänyt enemmän. Luin niitä mun epikriisejä jälkikäteen ja sinne oli ihan kirjattu, että "äidin tila heikkenee, äiti hyvin väsynyt ja huonovointinen" (mulla oli raskausmyrkytys). Mutta silti vaan seurattiin ja seurattiin vaikka viikkoja oli jo 37.
Hyi helvetti sitä paikkaa, mulla on siitä vain ja ainoastaan pahaa sanottavaa enkä menis sinne enää edes kilon palasina. Jos vielä joskus synnytän, teen sen naistenklinikalla.
Minä itse sain toisen lapseni kiireellisellä sektiolla naistenklinikalla ja kokemukset on melkein samat kuin sulla.
Mulla oli viikkoja tasan 37 kun synnytystä yritettiin vaikean raskausmyrkytyksen vuoksi käynnistää.
Verenpaine oli taivaissa,järkyttävä turvotus ja Munuaiset ja maksa oireili ja minulla oli korkea kuume (40,1) ja olin suunnilleen tiedoton.No arvatenkin siinä kävi niin ettei synnytys käynnistynyt ja lapsen sydänäänet alkoi kadota joten tekivät kiireellisen sektiopäätöksensektion jälkeen elimistöni oli yleisessä hälytystilassa pitkään.Olin kaksi kuukautta eristyksissä teholla enkä saanut edes vauvaa ja 1v ikäistä sisarustakaan tuona aikana nähdä.Mies kävi 3 kertaa viikossa suojavarustuksessa :(
.Kolme kertaa olin vähällä kuolla= elvytettiinJälkikäteen sain lääkäriltä kuulla että jos vauva olisi otettu esim viikoilla 33-35 pois olisin minä ollut paremmassa kunnossa .Lääkäri myös sanoi minulle että valitettavasti usein on niin että äiti on vaan hautomo jonka tehtävä on pitää lapsi hengissä.
ikinä en enää naikkarille mene synnyttämään
positiivista sanottavaa kättäristä.
Siellä kaksi tervettä lasta saanut joista toinen alateitse ja toinen sektiolla.
Oli riski että alan vuotamaan holtittomasti joten salissa oli enemmän porukkaa ja muutenkin kun leikkaus mua pelotti hoitivat munkin hermot siinä samalla. Hyvä paikka ja yhtä vanhaa mieslääkäriä lukuunottamatta mainiot kätilöt yms.henkilökunta, mieslääkärikin oli asiantunteva ja se miksi en hänestä pitänyt johtui vaan sosiaalisten taitojen puutteesta.
Itse jouduin/pääsin kättärillä kiireelliseen sektioon.
Jälkikäteen se yks lääkäri totesi, että vastaavassa tilanteessa joudutaan miettimään, onko lapsen vai äidin henki tärkeämpi. Lapsen on, äiti saa kuolla kuulemma ennemmin, kun on jo elänyt enemmän. Luin niitä mun epikriisejä jälkikäteen ja sinne oli ihan kirjattu, että "äidin tila heikkenee, äiti hyvin väsynyt ja huonovointinen" (mulla oli raskausmyrkytys). Mutta silti vaan seurattiin ja seurattiin vaikka viikkoja oli jo 37.
Hyi helvetti sitä paikkaa, mulla on siitä vain ja ainoastaan pahaa sanottavaa enkä menis sinne enää edes kilon palasina. Jos vielä joskus synnytän, teen sen naistenklinikalla.
Minä itse sain toisen lapseni kiireellisellä sektiolla naistenklinikalla ja kokemukset on melkein samat kuin sulla.
Mulla oli viikkoja tasan 37 kun synnytystä yritettiin vaikean raskausmyrkytyksen vuoksi käynnistää.
Verenpaine oli taivaissa,järkyttävä turvotus ja Munuaiset ja maksa oireili ja minulla oli korkea kuume (40,1) ja olin suunnilleen tiedoton.No arvatenkin siinä kävi niin ettei synnytys käynnistynyt ja lapsen sydänäänet alkoi kadota joten tekivät kiireellisen sektiopäätöksen
sektion jälkeen elimistöni oli yleisessä hälytystilassa pitkään.Olin kaksi kuukautta eristyksissä teholla enkä saanut edes vauvaa ja 1v ikäistä sisarustakaan tuona aikana nähdä.Mies kävi 3 kertaa viikossa suojavarustuksessa :(
.Kolme kertaa olin vähällä kuolla= elvytettiin
Jälkikäteen sain lääkäriltä kuulla että jos vauva olisi otettu esim viikoilla 33-35 pois olisin minä ollut paremmassa kunnossa .Lääkäri myös sanoi minulle että valitettavasti usein on niin että äiti on vaan hautomo jonka tehtävä on pitää lapsi hengissä.
ikinä en enää naikkarille mene synnyttämään
Pelkkää hyvää sanottavaa siitä paikasta! On toki kaukana jos Helsingissä asuu, mutta jos kolmas lapsi tulee niin mä menen tonne, asuin vaikka Lapissa!
on ihan eri valmiudet ku Kättärillä. Ja Naistenklinikallehan ohjataan riskisynnyttäjiä ympäri Suomen. Se on paras hoidon saamisen kannalta.
Sulla on ap vähän outo käsitys onnesta. Perse veressä vieraiden ihmisten armoilla kliinisessä paikassa, joo ei kiitos. Tuo on vain välttämätön paha, onni tulee sitten myöhemmin.
Pelottaako kellään muulla synnytys? Kun
Kättärillä menehtyi blogikirjoittajatyttö hätäsektion verenhukkaan.. Mielestäni se herättää niin paljon vääryyttä ja myötätuntoa, että ihan pelottaa. Pelottas synnyttää joskus, että jos kaikki ei menekkään hyvin. Tossa tapauksessahan se tyttö siirrettiin jo 1.5h jälkeen leikkausalista osastolle, eikä verenvuotoa huomattu ajoissa. Mielestäni toi on vastuutonta. Miten naistenklinikka? Olisko siellä paremmat valmiudet hätätilanteita varten? Mua ei kiinnosta kättärin kodinomaisuus vaan turvallisuus ja hyvät valmiudet sekä äidin että vauvan hyvinvointiin. Tollaset sektiokuolemat herättää perusterveillä ihmisillä pelkoa synnyttäjille. Vaikka voi muussakin tapauksessa elämä loppua, mutta että onnellisimpina hetkinä. Onko keisarinleikkaus niin vaarallista.? Ainaki luulisi, että tarkkailisivat useamman tunnun, että kohtu supistuisi ja verenvuotomahdollisuus pienenisi..leikkauksen jälkeenhän se on suurempi mahdollisuus tietenkin.
Mutta blogistin kuolema haiskahtaa hoitovirheeltä. Liian aikaisin siirretty osastolle, mielestäni. Itse olen ollut aikuisena monissa leikkauksissa, ja aina on pidetty heräämössä vähintään 2 tuntia. Ja näissä leikkauksissa on ollut paljon pienemmät vuotopinnat kuin sektiossa...
Voisiko olla niin, että kun niin kovasti korostetaan sitä, että sektio on "vain" synnytys, niin sen vaarat leikkauksena ovat hämärtyneet? Tälläkin palstalla monet ovat kertoneet samantapaisista kokemuksista, että on siirretty liian aikaisin osastolle tai ettei ole annettu verta tai seurattu tarpeeksi.
jos kyse on hoitovirheestä, niin, niitä kyllä sattuu joka sairaalassa. Mutta jokainen perhehän valitsee sairaalan, missä haluaa synnyttää. Eli jotkut riskit ovat tiedossa.
Pelottaako kellään muulla synnytys? Kun
Kättärillä menehtyi blogikirjoittajatyttö hätäsektion verenhukkaan.. Mielestäni se herättää niin paljon vääryyttä ja myötätuntoa, että ihan pelottaa. Pelottas synnyttää joskus, että jos kaikki ei menekkään hyvin. Tossa tapauksessahan se tyttö siirrettiin jo 1.5h jälkeen leikkausalista osastolle, eikä verenvuotoa huomattu ajoissa. Mielestäni toi on vastuutonta. Miten naistenklinikka? Olisko siellä paremmat valmiudet hätätilanteita varten? Mua ei kiinnosta kättärin kodinomaisuus vaan turvallisuus ja hyvät valmiudet sekä äidin että vauvan hyvinvointiin. Tollaset sektiokuolemat herättää perusterveillä ihmisillä pelkoa synnyttäjille. Vaikka voi muussakin tapauksessa elämä loppua, mutta että onnellisimpina hetkinä. Onko keisarinleikkaus niin vaarallista.? Ainaki luulisi, että tarkkailisivat useamman tunnun, että kohtu supistuisi ja verenvuotomahdollisuus pienenisi..leikkauksen jälkeenhän se on suurempi mahdollisuus tietenkin.
Mutta blogistin kuolema haiskahtaa hoitovirheeltä. Liian aikaisin siirretty osastolle, mielestäni. Itse olen ollut aikuisena monissa leikkauksissa, ja aina on pidetty heräämössä vähintään 2 tuntia. Ja näissä leikkauksissa on ollut paljon pienemmät vuotopinnat kuin sektiossa...Voisiko olla niin, että kun niin kovasti korostetaan sitä, että sektio on "vain" synnytys, niin sen vaarat leikkauksena ovat hämärtyneet? Tälläkin palstalla monet ovat kertoneet samantapaisista kokemuksista, että on siirretty liian aikaisin osastolle tai ettei ole annettu verta tai seurattu tarpeeksi.
Joka paikassa nimenomaan korostetaan sitä, että sektio EI ole synnytys vaan suuri leikkaus. Sektiota demonisoidaan jatkuvasti. Tämän huomaa ihan tavallisten ihmisten keskuudessakin kuten vaikka tällä palstalla, missä sektio rinnastetaan lähestulkoon avosydänleikkaukseen.
Olisi hyvä muistaa, että tässä tapauksessa kyse oli hätäsektiosta, jotka jo nimensä mukaisesti ovat viimeinen vaihtoehto pelastaa äidin ja lapsen henki ja näin ollen niihin liittyy huomattavia riskejä. Elektiivinen sektio on turvallisuudeltaan aivan eri luokkaa.
neljä kertaa useammin vakavia komplikaatioita kuin alatiesynnytykseen. Mikä on tietysti ihan järkeenkäypää.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/terveys-ja-tiede/paatos-sektiosynnytyks…
kätilöt ja hoitohenkilöstö on ok ja mukavaa, asiansaosaavaa, mutta lääkäripuolesta löytyy sellaista linjausta etten suosittele.
Siihen voi kuolla, ja kuoleekin vuosittain aina jokunen. Niin voi kuolla autoillessakin, kotona kylpyhuoneessa, portaita kävellessä..
Eipä silti, kyllä minua hirvittää tuleva kolmas synnytys. Aiemmat synnytykset ovat menneet hyvin, mutta silti pelottaa. Ja toki PITÄISI erityisesti vahtia sektioituja. Mutta elämässä sattuu kaikenlaista ja se elämä on rajallinen aika. Eikä kukaan meistä tiedä koska sen päätös tulee.