Miksi on olevinaan hienoa olla järjestämättä hääjuhlaa?

Ei nykyajan ihmiset osaa enää olla ihmisten kanssa minkäänlaisessa normaalissa kanssakäymisessä. Ei osata käyttäytyä eikä omata minkäänlaisia sosiaalisia taitoja. Netissä vain haukutaan ihmisiä ja sukulaisia. Ei siis ole sukulaisia joiden kanssa olisi väleissä eikä ole ystäviäkään ketä edes voisi kutsua häihin. Siksi on helppo haukkua ettei koko häitä tarvi olla olemassakaan. Äidit haukkuu lasten kavereita, ei lapsetkaan enää opi kunnioittamaan ihmisiä ja ystävyyttä.

Eli kun on valittu kallis häämatka ja sormus varsinaisten häiden sijaan, yksi ovi on suljettu. Joillekin jää ehkä vähän kaihertamaan se häiden pitämättömyys, mahdollisesti vasta vuosien päästä. Ajatellaan, että millaista olisikaan ollut pitää ne häät. Siksi korostetaan sitä omaa valintaa ja toistellaan itselle, että teimme oikein.



Me pidimme häät, aika pienimuotoiset sellaiset. En odottanut häiltä mitään, mutta yllätyin positiivisesti, kyseessä oli todella ihana päivä. Olen onnellinen, ettei laitettu häärahoja matkaan, vaikka sekin ajatus kävi mielessä.

kuinkas usein ne hääjuhlat ovat viihdyttäviä muille kuin hääparille ja ehkä vanhemmilleen. Kokemukseni mukaan eivät juuri koskaan, mutta makuasia tietysti.

että se olisi jotenkin trendikkäämpää. Meistä toinen ei vain kuulu kirkkoon, joten kirkkohäät jäivät sitten pitämättä.

Tarkoitus oli kyllä pitää hääjuhlat myöhemmin, mutta se vain jäi. Ja sen jälkeen kun sain lapset en nähnyt enää mitään syytä ahtautua häämekkoon.

Omasta mielestäni morsiammen tulee olla nuori ja kaunis. Itse en lasten pyöräyttämisen jälkeen tunne itseäni enää niin nuoreksi ja kauniiksi, joten tyydyn nyt tähän.

Se, että sinusta tuntuu, että se on hienompaa on sinun omassa päässäsi.

Minusta olisi ollut noloa avioitua kirkossa 10 vuoden yhdessäolon jälkeen. Lapsia ei ollut, mutta ikää kuitenkin jo 32.

Tosin tykkään kaikista sukulaisistani, ja kavereiden häissä on tietysti muitakin kavereita. Suurimmaksi osaksi menee siis jutellessa itsestä mukavien ihmisten kanssa, siinä syy :)

Saakelin tylsiä olleet aina. Onneksi ei lähipiiri ole naimisiin mennyt

Siis suomalaiset hääthän on myötähäpeän helmiä. Otetaan joko kanki perseessä jäykkiä sukulaisia, joiden puheet saa ADHD-lapsetkin nukahtamaan pöydän alle ja teetetään niillä toinen toistaan typerämpiä leikkejä, jotka aiheuttavat ujoudella ja arkuudellaan niin mielettömiä myötähäpeän vyöryjä, että meinaa hukkua niiden alle tai sitten ollaan niin känässä, ettei pelota, että loppuillasta häät muistuttavat paikallisen räkälän pikkujouluja.



Suurin osa on kuitenkin kuivakoita sukulaisia, muutama hyvä ystävä, jota pahimmassa tapauksessa ei edes tunne ja pitää jutella niitä näitä niiden kanssa kun odotetaan tuntitolkulla, että jotain tapahtuisi. Plääh.

Joillekin tärkeämpää on se avioliitto kuin hääjuhla... Me mentiin maistraatissa naimisiin ja järjestettiin erikseen pienet juhlat perheille ja toiset kavereille - kummassakaan yhteydessä ei kuitenkaan haluttu käyttää "häät"-termiä, kun kyseessä oli vapaamuotoiset kahvittelut perheille ja illanistujaiset kavereille.



Meillä ei myöskään olisi ollut varaa tämän kummempaan juhlimiseen. Ei kuitenkaan haluttu lykätä naimisiinmenoa sen vuoksi, että ehkä joskus tulevaisuudessa olisi voinut pitää ne prinsessakekkerit.



Ap muistuttaa yhtä kaveriani, joka jo pitkään ennen avioitumistamme aina urkki, että "kai nyt aioitte naimisiin mennä, että päästään häihin". Aivan niin kuin naimisiinmenon perimmäinen syy olisi se, että joku lapsuudenystävä tai serkku pääsisi juhlimaan.

ihan sen takia, että saimme hyvän syyn kutsua lähipiirin kokoon (vieraita oli nelisenkymmentä, joista 17 lapsia). Vihkiminen tapahtui maistraatissa, koska minä en kuulu kirkkoon.



Paljoa meidän häihin ei silti rahaa mennyt, koska teimme kaiken alusta alkaen itse (ruuat, koristeet. Oli siis ihan kunnon lämmin ruoka ja sen lisäksi voileipäkakkuja, täytekakkuja ja muuta tarjottavaa. Koristelussa menimme Halloween-teemalla). Tuo oli itse aika hauskaa ja mies nauroikin, että harva morsian on ollut puolitoista tuntia ennen vihkimistä kyynärpäitään myöten salaatissa =D



Ei ollut leikkejä tms. Tanssia sai jos halusi tai laulaa karaokea. Pääasiallisesti juhla meni rennosti jutellen muiden kanssa. Kovasti saatiin kehuja lämminhenkisistä häistä, joissa ei tarvinnut nököttää kuin kanki ahterissa.



Tai no. Äitini jaksaa vieläkin muistuttaa, etteivät nuo olleet oikeat häät koska vihkiminen tapahtui maistraatissa ja minulla oli musta "hääpuku" (oli siis sellainen iltapuku) =)

näyttää parisuhteen alamäki alkavan jo häissä tai heti sen jälkeen...

mutta emme silti halunneet mitään hääjuhlia tai häälahjoja.



Jokainen kai saa järjestää häänsä haluamallaan tavalla.

Meillä ei ollut rahasta kiinni mutta emme silti halunneet mitään hääjuhlia tai häälahjoja.

ei meilläkään. Rahat jotka supersormuksiin ja ökymatkaan paloivat eivät ollet viimeisemme, eivätkä myöskään lainattuja.

Häät ovat uudelleen ja uudelleen esitettävä sama näytelmä, jossa me emme halunneet esiintyä.

Anteeksi kauheasti kaikki häitä rakastavat.

näyttää parisuhteen alamäki alkavan jo häissä tai heti sen jälkeen...

Meillä oli 200 vieraan häät ja ollaan oltu 23 vuotta naimisissa.

Ei se noin yksinkertaista ole, ihan muut syyt suhteen kestämiseen vaikuttaa.