Lue keskustelun säännöt.
Isin kuolema kovetti minut naisena.
17.03.2012 |
Menetin osan persoonastani,tein tekoja joita kadun.Kovetin itseni enkä surrut.Tiedä vaikuttiko katkeruus vanhempien avioerosta aikoinaan,että olin äidin tyttö vaikka seuraan isin jalanjälkiä,mielestelenkö turhaan äitiä,mikä mua vaivaa,menenkö vielä juttelemaan vai sekoanko.Olen lääkäri.
Kommentit (4)
vaikuttaa edelleen elämääsi ja ratkaisuihisi. Mene ihmeessä keskustelemaan asiasta, etsi sopiva ihminen jolle pystyt juttelemaan kipeistä asioista. Jos sinulla on varaa, voit mennä yksityisestikin. Uskon että kannattaa, ja vapauttaa sinut menneisyyden lastista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pystynyt olemaan isällinen isä. Tästä kärsin ihan kamalasti ja oireilin nuorena ---oli tosi ahdistava olo. Mielistelin myös äitiä, roikuin hänessä. Vasta nyt olen itseni irrottanut äidistäni, nelikymppisenä. Vanhempani ovat elossa, mutta isästä ei enää kuulu mitään, eli periaatteessa on pois elämästä ja henkisesti kuollut. Ajattelin mennä terapiaan, harkitse sinäkin!
Välimerkin jälkeen tulee välilyönti