Lue keskustelun säännöt.
Pian 11v tyttäreni mennyt aivan mahottomaksi, mitä teen
09.03.2012 |
Tässä ollaan jo pari päivää "riidelty" pian 11v tyttäreni kanssa. En enää keksi, mikä rangaistustoimenpide voisi jelpata?
Kaikki oikeastaan alkoi siitä, kun neiti ei noudattanut kotiin tuloaikoja. Tulee aina noin 30 - 10h myöhässä. Viime la soitettiin hänet illalliselle klo 18 ja koko perhe oli jo ehtinyt syödä, kun oli pakko aloittaa, muuten ruoka olisi ollut kylmää, jos yhtä neitiä olisi odotettu. Soitettiin uudestaan 18.30 missä hän luuraa (hän oli kaverinsa luona, josta on aika paljon matkaa kävellä, joten odotellaan, koska hän tulee) tuolloin hän sanoi, joo olen tulossa. Ei kuulunut vielä 19 aikoihinkaan. Soitettiin uudestaan ja kertoi, että oli vielä kaverinsa luona ja kävivät koiraa ulkoiluttamassa. Neiti vaivautui kotiin vasta lähempänä 20. Su melkein sama meininki, vaikka oltiin rangaistuksena annettu aiempi kotiintulo aika. Alkuviikko meni suht hyvin. Ke homma repesi aivan tyystin. Hän sai mielettömät kilarit jostain aivan muusta ja alkoi riehumaan, haukkui pikkusiskoaan, hakkasi seiniä, yritti potkia minua ja haukkui meidät, koko perheensä niin lyttyyn kuin olla ja voi. Hän, joka on aina ollut perheen kiltein lapsi ja tyyni! Hän kiljui ja haukkuin perhettään ja huusi, että haluaa kuolla, koko ke illan. Sääli naapureita, nyt tietävät mikä hirveä perhe olemmekaan :-) Annoin kotiarestia ja to olisi tultava kotiin suoraan koulusta. Ei mitään, neitiä ei to näkynyt ollenkaan ja puhelinkin kotona. Sitten vaivaudutaan klo 18 tulemaan kaverin kanssa ihan muina miehinä. Passitin kaverin kotiin ja kerroin, että neitimme on arestissa. KAIKENLISÄKSI NEITIMME EI KUUNTELE MITÄÄN, HÄN VÄITTÄÄ JATKUVASTI VASTAAN, LÄLLÄTTÄÄ. Kaikista pahinta on juuri tuo vastaansanominen ja "vittuilu" ja silmille hyppiminen! Ei auta enää kotiarestit, ei auta viikkorahan menetykset (on menettänyt ne jo aiemmin ja taloudellinen tilanteemme tällä hetkellä tosi huono, joten on rahat nyt pannassa muutenkin), ei auta tv/pelaus yms..lakko. MITÄ HITTOA MÄ KEKSIN!
Kommentit (13)
ja suurin piirtein samat temput. Kotiin tulee ajallaan, mut toi kaikki muu kirjoittamasi oli kuin meiltä. En osaa neuvoa, sori, mutta odotan myös jos jollain olisi hyvä neuvoja. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi se saa olla ulkona jos törppöillyt?
Mukula kotiarestiin, puhelin pois.
Tiukka keskustelu.
Itsellä samanikäinen ja ei ole mitään ongelmaa. Mutta meillä onkin aika tiukat säännöt.
Hei. Murrosikäiseen ei enää tehoa käskytys ja pakko. Pitää myös selittää, miksi jotain on tehtävä ja palkittava, kun homma sujuu.
Eli kokeilepa nyt irrottautua tuosta kovenevien sanktioiden kierteestä, johon näytät joutuneen. Mitä enemmän lyöt nyrkkiä pöytään ja moitit lastasi, sitä enemmän hän loittonee sinusta.
Sinuna yrittäisin nyt käydä ystävällisen ja luottamuksellisen keskustelun lapsesi kanssa. Kerro, miten hänen myöhästelynsä haittaa muuta perhettä, kun ei voi alkaa syödä päivällistä ja ruoka menee pilalle. Ja että olet huolissasi, kun et tiedä, missä oma rakas tyttäresi kulkee. Ja että hänen koulunkäyntinsäkin kärsii, jos kaikki illat kuluvat kavereilla - ei varmaan ole ihanaa joutua lukemaan läksyjä illalla myöhään, väsyneenä.
Että näiden asioiden takia - koska hän on teille rakas ja tärkeä ja koska hänen toimintansa vaikuttaa muiden elämään suoraan - teidän pitäisi nyt sopia siitä, miten kavereilta kotiudutaan.
Voit myös sanoa, että lapsi saa olla eri mieltä ja vihainen ja tyytymätön, mutta ei saa haukkua edes omaa äitiään. Ei hänkään varmaan tykkäisi, jos sinä nimittelisit häntä? (Toivon mukaan et hauku häntäkään, eli anna oma esimerkki!)
Koeta siis sopia nyt pelisäännöistä. Voit sanoa, että lapsesi on jo aika iso ja fiksu, joten hän saa nyt jo itsekin hiukan vaikuttaa sääntöihinsä - mutta kun ne on yhdessä sovittu, niistä on pidettävä kiinni. Jos pitää, saa vähän isompaa viikkorahaa - mutta jos ei pidä, menettää viikkorahan siltä viikolta.
Voit myös miettiä muita sanktioita, kuten tietokonepeliaika, tv:n katseluaika, kännykkätakavarikko... mikä nyt teillä ja teidän tytöllä toimii.
Mutta olennaista on, että säännöt siis sovitaan yhdessä ja lapselle tehdään rautalankaväännöllä selväksi, mistä säännöt johtuvat. Ja niiden onnistumisesta myös palkitaan, ei pelkästään rangaista rikkomuksia.
tsemppiä, t. kaksitoistavuotiaan tahtotytön äitee...
Kun perusrangaistuket eivät toimi, kannattaa apua pyytää ammattiauttajilta. Muuten edessä voi olla kurja kierre - rangaistukset pahentavat häiriö käyttäytymistä mikä koventaa rangaistuksia ja lopulta olette oikeasti pulassa.
Muuta idea (hyviksi neuvoiksi en näitä vielä uskalla väittää)
1. Vittuilu ja lällättelyn anna olla tässä vaiheessa. Muista ainakin itse puhua asiallisesti ja mielellään huutamatta. Olet kuitenkin roolimalli.
2. Jos lapsi ei tule kotiin, mutta tiedät missä hän - niin hae hänet. Eli älä anna rikkoa sääntöjä ja rankaise sitten vaan katkaise sääntörikkomus.
3. Arrestit tiedoksi myös kavereiden vanhemmille - jos et tiedä misää lapsesi on, niin joku tietää (toivottavasti). Kun saat tiedon palaa kohtaan kaksi.
Nämä tulisi mulle mieleen.
2. Jos lapsi ei tule kotiin, mutta tiedät missä hän - niin hae hänet. Eli älä anna rikkoa sääntöjä ja rankaise sitten vaan katkaise sääntörikkomus.
Eli lapsi tietää, että säännöt pannaan toimeen, vaikka hän yrittää pullikoida.
Mutta edelleen: keskustelkaa niistä säännöistä. Yleensä lapset ovat itsekin halukkaita noudattamaan toimintatapoja, jotka ymmärtää ja kokee järkeviksi.
-5-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi se saa olla ulkona jos törppöillyt? Mukula kotiarestiin, puhelin pois. Tiukka keskustelu. Itsellä samanikäinen ja ei ole mitään ongelmaa. Mutta meillä onkin aika tiukat säännöt.
Lapset on erillaisia, joten ennen kuin alat tullettaa liikaa, niin muista, että lapsesi voivat olla ns. helppoja.
Terveisin toinen, joka ei viitsi laatia pitkiä sääntölistoja, koska lapset käyttäytyy ilman niitäkin.
2. Jos lapsi ei tule kotiin, mutta tiedät missä hän - niin hae hänet. Eli älä anna rikkoa sääntöjä ja rankaise sitten vaan katkaise sääntörikkomus.
Eli lapsi tietää, että säännöt pannaan toimeen, vaikka hän yrittää pullikoida. Mutta edelleen: keskustelkaa niistä säännöistä. Yleensä lapset ovat itsekin halukkaita noudattamaan toimintatapoja, jotka ymmärtää ja kokee järkeviksi. -5-
Nuo ohjeet ei siis tarkoittanut, ettei sääntöjä pidä perustella. Yleensä ongelma tuntuu olevan, että yhteinen kieli on kadonnut ja perustelut uppoavat liian hitaasti tai eivät ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska sitä ei taatusti suositella, mutta kun alat kohdella tyttöä kuin olisi ilmaa, et puhu, et katso, niin kyllä ainakin meillä tehosi tällainen "kylmäkäsittely" hyvinkin pian. Lapsille pitää näyttää, kuka on kingi.
koska sitä ei taatusti suositella, mutta kun alat kohdella tyttöä kuin olisi ilmaa, et puhu, et katso, niin kyllä ainakin meillä tehosi tällainen "kylmäkäsittely" hyvinkin pian. Lapsille pitää näyttää, kuka on kingi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska sitä ei taatusti suositella, mutta kun alat kohdella tyttöä kuin olisi ilmaa, et puhu, et katso, niin kyllä ainakin meillä tehosi tällainen "kylmäkäsittely" hyvinkin pian. Lapsille pitää näyttää, kuka on kingi.
OK, sinä et lapsiasi välttämättä rakasta, mutta moni rakastaa ja haluaa olla hyvissä väleissä eikä vain laske päiviä siihen että saisi teinin potkaista laitokseen tai omilleen asumaan.
Hyvin voimakkaita raivokohtauksia yms. Olen menettänyt tyystin otteeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä tytär nyt vasta 9v mutta jos yhtään tulee äitiinsä niin on odotettavissa tiukkoja aikoja ;-)
Mun vanhemmat hoiti tilanteen aikoinaan tosi huonosti ja silloin meillä katkesi välit kutakuinkin kokonaan. Olen tekemisissä vanhempieni kanssa yhä mutta välit ovat kylmät. Menetin luottamuksen vanhempiini juuri siinä 11-12v ikäisenä.
Äiti haukkui huoraksi ja kyseli monenko kanssa olen ollut silleen kun tulin illalla kotiin tunteja myöhässä. Päiväkirjat luettiin ja kun tulin kotiin äiti oli odottamassa päiväkirjan kanssa että kuka tää poika on - kävi sit läpi jokaisen pojan jonka nimen ympärille olin laittanut sydämen - ja kysi olenko ollut niiden kans silleen.
Isä toi mulle kortsupaketin.
Kumpikin haukkui valehetelijaksi kun sanoin ja vannoin, etten ole ollut kenenkään kanssa silleen.
Kun tulin kotiin, isä piti kiinni ja vaati hönkimään vasten kasvojaan - tsekkasi olinko juonut viinaa tai polttanut tupakkaa. En tehnyt kumpakaan, en silloin enkä ikinä ole polttanut. Viiniä kyllä olen nyt aikuisena juonut. ;-)
Äiti takavarikoi vaatteeni, sain pitää ainoastaan ne jotka olivat ylläni takavarikkopäivänä. Niitä pesin sitten nyrkkipyykissä silmät kyyneleissä.
Huoneeni ovi pantiin takalukkoon, jouduin nukkumaan kuukaisitolkulla takkahuoneen sohvalla.
Siihen aikaan ei ollut tietokonepelejä niin yleisesti, eikä omaa kännyä mutta kotipuhelimella en saanut soittaa, se vietiin isän ja äidin makuuhuoneeseen ja ovi pantiin lukkoon, etten päässyt sinne.
Meikit takavarikoitiin, kaikki omaisuus joka oli minun. He lukivat jokaikisen koskaan saamani kirjaan ja titenekin ne päiväkirjat. Niitä oli seitsemän kappaletta, oli kirjoittanut ahkerasti tokaluokalta alkaen. Päiväkirjat ja kirjeet takavarikoitiin. Sain ne takaisin joskus 17vuotiaan, ne oli vaan laitettu mun sängylle laatikossa. Poltin koko paskan.
Veljeäni paapottiin, hän on kaksi vuotta minua vanhempi. Koko ajan sain kuulle "miksi et ole kuin veljesi" jne jne.
Pääsin omaan huoneeseeni taas muistaakseni lähes viiden kuukauden kuluttua. Siinä vaiheessa olin aika kypsää kauraa - ja vihasin myös vanhempiani.
Joten älkää tehkö kuten vanhempani tekivät. En aio minäkään tehdä kun tyttäreni täyttää 11-12v. Rakkautta, sympatiaa, huumoria - ja piiiitkäääää
pinnaa vanhemmille - kyllä se siitä. Kausi menee ohitse, niin meni minullakin.
Mutta viha vanhempia kohtaan jäi.
avaa elämä.