Oon pannut merkille, että äidit lastensa kanssa
hössöttävät ja puuttuvat koko ajan jokaiseen asiaan, mitä lapset tekevät. Tämän olen huomannut erityisesti vähän korkeasti koulutetumpien äitien kohdalla. Ilmiö toistuu puistoissa, kerhoissa, muskareissa.. koko ajan ravataan perässä ja kommentoidaan. Ei, älä ota Stiinan lapiota, ei älä nouse sinne, ei, et mene sotkemaan Tytin ja Maijun leikkiä, ei ei ja ei.
Kamala papatus koko ajan ja rasittavaa lapsille. Miehet ottavat paljon rennommin. Itsekin pyrin siihen, etten koko ajan olisi neuvomassa vaan antaisin lasten välillä tapella ja leikkiä itsekseenkin.
Kommentit (24)
Noita EI ja ÄLÄ käskyjä tulisi välttää ja käyttää vain kaikkein tärkeimmissä ongelmatilanteissa.
Jos vaikka otatte selvää miten erityislapsia (esim.ADHD) kasvatetaan niin tämä on ihan ensimmäisiä sääntöjä.
Kasvattaa voi paljon kehittävämminkin kuin pitämällä valituskuoroa vieressä.
niiden riitojen ratkaisuun tarvitaan aikuisen JOHDATUSTA, mutta aikuisen ei tarvitse joka kerta ratkaista niitä riitoja lapsien puolesta. Esim. Veeti 3v. ottaa Jessicalta 3v. lapion kädestä. Veeti varmaan tietää että lapiota ei saa ottaa toisen kädestä. Mamma voi sanoa veetille saikos toisten kädestä ottaa lapiota? Jolloin Veetia antaa lapion takaisin Jessicalle ja pyytää anteeksi.
Ja tämä loppu tapahtuu itsenäisti, jos olet jo pienestä pitäen opettanut että ei saa ottaa kädestä.
Äidin ei tarvitse karjua veeti ei ota kädestä, veeti anna lapio takaisin, veeti pyydä anteeksi.
tietenkään kaikki eivät ole tuollaisia ja joihinkin asioihin pitää puuttua, mutta kyllä se jatkuva ohjeistaminenkin kärsii inflaation.
uhmaavat eniten auktoriteetteja ja ovat muutenkin aikuisia kohtaan ylimielisiä, koska kokevat aikuiset uhaksi ja alistajiksi.
Ne lapset joiden talutushihna on ollut riittävän löysällä omaavat tilannetajua ja osaavat käyttäytyä ilman aikuisen ohjeistustakin.