Että mua ärsyttää sellaset jotka vastaa tekstariin vasta 1-2vrk kuluttua!

Mutta sitten on niitä narisijoita ja ripustautujia, joille pitää muotoilla joku näennäisen kohtelias viesti, vaikkei yhtään huvittaisikaan ja joiden toivoo huomaavan, etteivät ole prioriteettilistalla kovin korkealla - jospa vetäisivät jotain johtopäätöksiä...

jos luen tekstarin ja heti samassa lapsielle on joku hätä (esim. satuttaa itsensä) niin tekstariin vastaaminen jää, ja saattaa myös unohtua. Välillä en edes huomaa tekstareita, jos ei itsellä ole mitään tarvetta käyttää puhelinta enkä ole kuullut merkkiääntä. Silloin saattaa käydä niin etten edes lue koko viestiä ennen kuin seuraavana päivänä.



Ja jos asialla on kiire, niin soittaminen on paras tapa.

tarkistan viestit ehkä kerran päivässä. Joskus menee parikin päivää. En halua olla muiden pompoteltavana. Lankapuhelimesta saa kiinni ympäri vuorokauden. Jos on kiireellistä asiaa, niin voi soittaa siihen.

Kotiäitiys laiskistaa ja siellä kotona maatessa unohtuu se työnteon rytmi, jossa esim. meileihin regoidaan heti ja asiat sananmukaisesti hoidetaan kuntoon nyt eikä huomenna.

Kotiäitikaverisi ei ehkä tajua, että sinulle on elämssä normaalirytmi ja menoja, jossa ei ole aikaa odotella 48h toisen vastausta, kuten hänellä on?

Luulis tuon olevan työssäkäyvälle ihan selvä asia.

jos luen tekstarin ja heti samassa lapsielle on joku hätä (esim. satuttaa itsensä) niin tekstariin vastaaminen jää, ja saattaa myös unohtua. Välillä en edes huomaa tekstareita, jos ei itsellä ole mitään tarvetta käyttää puhelinta enkä ole kuullut merkkiääntä. Silloin saattaa käydä niin etten edes lue koko viestiä ennen kuin seuraavana päivänä.

Ja jos asialla on kiire, niin soittaminen on paras tapa.

Niin, mitäs jos se puhelu tulee just tuolla huonolla hetkellä ja sit tekstari perään (vrt. viesti 30) niin etkö vois vastata siihen vaikka seuraavana päivänä jos se nassikan pipin hoito vie koko päivän (usein ne hetket menee kyl aika nopeasti ohi).

Onko se todellakin niin vaikeeta laittaa takas viesti samantien kun huomaa saaneensa tekstarin? Mulla ei ainakaan mene elämästäni kuin max 30 sekuntia sen viestin naputtamiseen ja that´s it. Todella ärsyttävää odotella et milloinkahan tulee vastaus yksinkertaiseen kysymykseen ja kotiäideistä on kysymys. Kyllä siinä paskavaipanvaihdonvälissä pitäis hetki olla aikaa..ei aina viitsisi pikkuasiasta soitellakaan.

Mä en tykkää naputella. Mun tutut kyllä tietään tämän. Jos on asiaa, niin voi soittaa. Miksi ei voi pikkuasioista soittaa? Silloin saa ainakin sen vastauksen.

tarkistan viestit ehkä kerran päivässä. Joskus menee parikin päivää. En halua olla muiden pompoteltavana. Lankapuhelimesta saa kiinni ympäri vuorokauden. Jos on kiireellistä asiaa, niin voi soittaa siihen.

Et sitten poistu koskaan kotoa? Ei se paljon auta jos soittaa moneen kertaan lankapuhelimeen kun eka oot kaupassa ja oletkin ulkoilemassa muksujen kans jne.

Miten tilanne viestissä 30? Eka soitettu, ei vastausta ja siihen päälle tekstari. Etkö vastaa tai soita takas?

Onko se todellakin niin vaikeeta laittaa takas viesti samantien kun huomaa saaneensa tekstarin? Mulla ei ainakaan mene elämästäni kuin max 30 sekuntia sen viestin naputtamiseen ja that´s it. Todella ärsyttävää odotella et milloinkahan tulee vastaus yksinkertaiseen kysymykseen ja kotiäideistä on kysymys. Kyllä siinä paskavaipanvaihdonvälissä pitäis hetki olla aikaa..ei aina viitsisi pikkuasiasta soitellakaan.

Mä en tykkää naputella. Mun tutut kyllä tietään tämän. Jos on asiaa, niin voi soittaa. Miksi ei voi pikkuasioista soittaa? Silloin saa ainakin sen vastauksen.

Minulla on puhelimessa virrat päällä n.klo 06-22,

paitsi silloin, jos joku lapsista ei ole yötä kotona, niin silloin puhelin on auki ympäri vuorokauden.

Äänettömällä pidän sitä aina lasten päikkäreiden aikaan sekä, kun iltapuuhat alkavat ja, jos olen itse vaikka saunassa.

Illalla ennen sulkemista tarkistan ja poistan vielä päivän puhelut ja tekstarit. Eilenkin oli yksi tekstari joutunut luettuihin ilman, että oli "käynyt näytön kautta".

No vastasin sitten vasta ilta kymmenen aikaan puolilta päivin tulleeseen viestiin. Onneksi ei ollut tärkeää.

Töissä puhelin on pukuhuoneessa, ja tarkastan näytön vain kahvi- ja ruokatauolla.

Lapset ja puoliso voivat soittaa työnumeroon tarvittaessa.

Vain omalle perheelle olen aina kuulolla!

niin ajattelen että okei, nyt on varmaan kiire ja pyrin vastaamaan mahdollisimman nopeasti. Mutta jos tulee vaan tekstari, niin se jää helpommin huomaamatta/unhotuu.

Ja tietty se ettei aina kuule: jos olen esim. kylppärissä ja pesukone on päällä ja joku just sillä hetkellä soittaa ja tekstaa en varmasti kuule enkä välttämättä huomaa tullutta puhelua ja viestiä ennen kuin tulee tarve käyttää puhelinta - ja joskus se on vasta seuraavana päivänä.

jos luen tekstarin ja heti samassa lapsielle on joku hätä (esim. satuttaa itsensä) niin tekstariin vastaaminen jää, ja saattaa myös unohtua. Välillä en edes huomaa tekstareita, jos ei itsellä ole mitään tarvetta käyttää puhelinta enkä ole kuullut merkkiääntä. Silloin saattaa käydä niin etten edes lue koko viestiä ennen kuin seuraavana päivänä.

Ja jos asialla on kiire, niin soittaminen on paras tapa.

Niin, mitäs jos se puhelu tulee just tuolla huonolla hetkellä ja sit tekstari perään (vrt. viesti 30) niin etkö vois vastata siihen vaikka seuraavana päivänä jos se nassikan pipin hoito vie koko päivän (usein ne hetket menee kyl aika nopeasti ohi).

Av:lla kyllä akoilla on aikaa naputella tuhat viestiä päivässä, mutta yhteen tekstariin ei vastata kun "minähän vastaan sit kun haluun olla sosiaalinen"! Voi LOL. Mulla on kans noita tuttuja, joille on niin ylivoimaista tekstata nopeasti, mut sitten itse odottavat kyllä hyvinkin pikaista vastausta omiin tekstareihinsa..

Av:lle on kyllä aikaa tulla paskanvaihdon välissä mutta tekstariin ei ole aikaa.

Mä en oikeesti ymmärrä mitä te teette siellä kotonanne jos kerran ei kerkee?

Meillä on 5 lasta ja nyt on nuorin 4v mutta kyllä meilläkin on ollut joskus vilskettä ja vilinää mutta kyllä nyt hyvänen aika yhteen viestiin voi vastata vaikka olisi imettämässä.

En ole mikään superäiti mutta tuo tekstarin kirjoittaminen on niin yksinkertainen juttu kun vaan voi olla.

Musta tuntuu että isompi juttu mulle ainakin oli avata kone ja odottaa sen käynnistymistä ja etsiä vauvapalsta.

että niitä viestejä ei edes huomaa: puhelin ei ole koko ajan mukana/äänellä, eikä ole tullut tavaksi tarkistaa sitä esim. parin tunnin välein.

Av:lla kyllä akoilla on aikaa naputella tuhat viestiä päivässä, mutta yhteen tekstariin ei vastata kun "minähän vastaan sit kun haluun olla sosiaalinen"! Voi LOL. Mulla on kans noita tuttuja, joille on niin ylivoimaista tekstata nopeasti, mut sitten itse odottavat kyllä hyvinkin pikaista vastausta omiin tekstareihinsa..

Av:lle on kyllä aikaa tulla paskanvaihdon välissä mutta tekstariin ei ole aikaa.

Mä en oikeesti ymmärrä mitä te teette siellä kotonanne jos kerran ei kerkee?

Meillä on 5 lasta ja nyt on nuorin 4v mutta kyllä meilläkin on ollut joskus vilskettä ja vilinää mutta kyllä nyt hyvänen aika yhteen viestiin voi vastata vaikka olisi imettämässä.

En ole mikään superäiti mutta tuo tekstarin kirjoittaminen on niin yksinkertainen juttu kun vaan voi olla.

Musta tuntuu että isompi juttu mulle ainakin oli avata kone ja odottaa sen käynnistymistä ja etsiä vauvapalsta.

Kotiäitiys laiskistaa ja siellä kotona maatessa unohtuu se työnteon rytmi, jossa esim. meileihin regoidaan heti ja asiat sananmukaisesti hoidetaan kuntoon nyt eikä huomenna.

Kotiäitikaverisi ei ehkä tajua, että sinulle on elämssä normaalirytmi ja menoja, jossa ei ole aikaa odotella 48h toisen vastausta, kuten hänellä on?

Itse vastaan meileihin heti kun saan ne.

Puheluihin vastaan heti myös ja tekstiviesteihin sitten kun jaksan jos siis siinä viestissä ei kysytä jotain heti huomiseksi tms.

Tekstiviestit ovat vähän yhtä tyhjän kanssa mielestäni. Opettajani sanoi niitä "viestinnän varpusparviksi" eli turhiksi. Jos haluaa tietää kysymykseensä vastauksen heti, niin kannattaa soittaa eikä lähettää jotain kasvotonta tekstiviestiä. Meilit on kuitenkin eri asia, ne ovat enemmän kirjeitä kuin tekstiviestit.

Itse ainakin oletan että viestillä laitetulla kysymykselä ei ole tulipalokiire, ellei kirjoittaja toisin ilmoita. Onneksi kuitenkin tuttuni mieluumin soittavat kuin viestittelevät.

Av:lla kyllä akoilla on aikaa naputella tuhat viestiä päivässä, mutta yhteen tekstariin ei vastata kun "minähän vastaan sit kun haluun olla sosiaalinen"! Voi LOL. Mulla on kans noita tuttuja, joille on niin ylivoimaista tekstata nopeasti, mut sitten itse odottavat kyllä hyvinkin pikaista vastausta omiin tekstareihinsa..

Av:lle on kyllä aikaa tulla paskanvaihdon välissä mutta tekstariin ei ole aikaa.

Mä en oikeesti ymmärrä mitä te teette siellä kotonanne jos kerran ei kerkee?

Meillä on 5 lasta ja nyt on nuorin 4v mutta kyllä meilläkin on ollut joskus vilskettä ja vilinää mutta kyllä nyt hyvänen aika yhteen viestiin voi vastata vaikka olisi imettämässä.

En ole mikään superäiti mutta tuo tekstarin kirjoittaminen on niin yksinkertainen juttu kun vaan voi olla.

Musta tuntuu että isompi juttu mulle ainakin oli avata kone ja odottaa sen käynnistymistä ja etsiä vauvapalsta.

mitä on "paskanvaihto"? =DD

Jos itse lähteän tekstarin, lähetän sen juuri sen takia, että vastaaja voi vastata kunhan ehtii. Jos vastaus halutaan heti, niin sitten soitan. Taitaa olla sulla aika seesteinen elämä, jos et ihan heti tajua, että viestin tullessa aikaa ei välttämättä ole ja sitten se saattaa unohtua. Jos esim. ehdottaa tapaamista, niin se saatta edellyttää kalentrin tseakkausta myös puolison kanssa, joka tulee vasta ehkä illalla. Työelämässä huomaa, että yksinkertaisiinkin sähköposteihin vastaamiseen menee helposti juuri tuo vuorokausi eikä se vaadi muuta kuin sen, että jokin asia pitää tarkistaa jostakin.

Teen hektistä työtä, jossa todella ottaa pannuun ihmiset joilla menee 1 pv meiliin vastaamisessa. Tuollainen toiminta ei todellakaan sovi kaikille aloille tai sinus kyllä kirotaan monessa toimistossa, että "niillä kestää aina vastata". Toiseksi on hiukan typerää sanoa, että voin laittaa luurin kiinni, jos MINUA ei kiinnosta olla sosiaalinen. Jos olette todella noin itsekeskeisiä ihmisiä, niin ryhtykää erakoiksi. Kavereille ja ystäville pitäisi olla aikaa olla tekstarin verran läsnä kun HE haluavat tai sitten karsia kaveripiiriä. Tiedättekö mitä tarkoittaa lojaalisuus, välittäminen, ystävyys, hyvät käytöstavat? :)

kaikelta hektiseltä. ja olen valinnut alan jossa voi olla ihmisten kanssa ihan oikeasti tekemisissä ja ystävyyskin hoituu ilman hektisiä viestejä. Sä voit rauhassa hötkyillä hektisessä maailmassasi, mun mielestä mulle ja monelle muullekin on paljon parempi elellä vähemmän hektisesti.

Niin, puhun kyllä nyt työelämästä. Teen monien eri alojen osaajien kanssa työtä, joten lähes alalla kuin alalla (jossa meiliä lähetellään) on etua, jos jaksaa viestin ajallaan kirjoittaa. Ystäviin hektisyys ei millään tavalla liity. Vastaan heille, koska välitän heistä muulloinkin kun vain silloin, kun itselleni sopii olla ystävä. Oikeasti kuulostaa aika erikoiselta jos sinun pitää suojella itseäsi sähköpostiin vastaamiselta, taitaa olla jotain vakavampaa taustalla kuten burn out tms..:(

Ja kuten sanoin, YSTÄVYYS-suhteita en todellakaan tekstiviestillä hoida vaan ihan itse puhumalla ja tapaamalla, mä ymmärsin et sä niputit myös ystävyysvelvoitteisiin tekstaamisen. Aika köyhää läsnäoloa, sanoisin. Ja kuule joo, ei ole mitään burnoutia, mun työni on sellaista et on todella hyvä osata suojella itseään jatkuvalta kontakti-ja tietotulvalta- mun mielestä ylipäätään ihmisten pitäisi osata ja lapsillekin opettaa rankalla kädellä karsimaan kontakteja ja infotulvaa ja muuta- koska pinnallista sosiaalisuutta ja tietoa ja mukaläsnäoloa on ihan liikaa ja sen alle oikeasti jää paljon olennaisia asioita. JOidenkin mielestä on varmaan ihanaa just se et on vaikutelma siitä et on paljon kontakteja ja kaikkea sälää. Eli haluaa käyttää aikansa sen sälän hallintaan. Joillekin on tärkeämpää valita ja käyttää aikansa syvemmin oikeasti tärkeisiin työasioihin ja ihmissuhteisiin. Miksi luulet et sun näkemys tästä on jotenkin oikeampi kuin esim mun? Sä säädät tavallasi, mä omallani. ja varo vaan ettei tule sulle sitä burnoutia tuosta hektisyydestä. Koska hesktisyydessä ei ole varsinaisesti mitään hienoa tai ihmiselle terveellistä, mun mielestä.

muillakin on ELÄMÄ. Joo, joskus sattuu niin että a) huomaan tekstarin vasta seuraavana päivänä (en kyttää puhelintani 24/7 ja viestiäänetkin ovat pois päältä kun inhoan kaikkia pimputuksia), tai b) huomaan kyllä tekstarin, mutta sitten vauva alkaa huutaa tms, ja unohdan vastata heti, ja sitten unohdan koko viestin. Hui kamalaa, tämä on vain elämää.

Jos sinulla on erittäin tärkeää ja kiireellistä asiaa, mikset SOITA?

Tosin minä en aina ehdi/jaksa vastata puheluihinkaan ; )

Miksi pitäisi aina olla jonkun tavoitettavissa??

kaikkivoipaisuutensa harhoissa- on niin hianoo kun on niin paljon kaikkee ja tuntee itsensäkin niin tärkeäksi. Ap- aika moni on tänä päivänä jo tajunnut tuon itsetehostuskuplan ja todennu et elämä on jotain ihan muuta kuin tuo tekstaus-meilailu-olemassaolo. Ja tosiaan, jos oikeasti arvostat toista, niin sä soitat! tai tapaat. pelkurin nysväämistä tuollaiset teinitekstailut.

vastaa tekstareihin alle minuutissa, joskus melkein sekunneissa. Siitä tulee sellainen olo, että hän ei pahemmin ole edes ajatellut oman tekstarini sisältöä. Mutta tavallaan se on ihan kivaakin. Kyseinen kaveri on muuten mies. Ehkä miehillä on erilainen tyyli tekstareissa.

Jos itse lähteän tekstarin, lähetän sen juuri sen takia, että vastaaja voi vastata kunhan ehtii. Jos vastaus halutaan heti, niin sitten soitan. Taitaa olla sulla aika seesteinen elämä, jos et ihan heti tajua, että viestin tullessa aikaa ei välttämättä ole ja sitten se saattaa unohtua. Jos esim. ehdottaa tapaamista, niin se saatta edellyttää kalentrin tseakkausta myös puolison kanssa, joka tulee vasta ehkä illalla. Työelämässä huomaa, että yksinkertaisiinkin sähköposteihin vastaamiseen menee helposti juuri tuo vuorokausi eikä se vaadi muuta kuin sen, että jokin asia pitää tarkistaa jostakin.

Teen hektistä työtä, jossa todella ottaa pannuun ihmiset joilla menee 1 pv meiliin vastaamisessa. Tuollainen toiminta ei todellakaan sovi kaikille aloille tai sinus kyllä kirotaan monessa toimistossa, että "niillä kestää aina vastata". Toiseksi on hiukan typerää sanoa, että voin laittaa luurin kiinni, jos MINUA ei kiinnosta olla sosiaalinen. Jos olette todella noin itsekeskeisiä ihmisiä, niin ryhtykää erakoiksi. Kavereille ja ystäville pitäisi olla aikaa olla tekstarin verran läsnä kun HE haluavat tai sitten karsia kaveripiiriä. Tiedättekö mitä tarkoittaa lojaalisuus, välittäminen, ystävyys, hyvät käytöstavat? :)

kaikelta hektiseltä. ja olen valinnut alan jossa voi olla ihmisten kanssa ihan oikeasti tekemisissä ja ystävyyskin hoituu ilman hektisiä viestejä. Sä voit rauhassa hötkyillä hektisessä maailmassasi, mun mielestä mulle ja monelle muullekin on paljon parempi elellä vähemmän hektisesti.

Niin, puhun kyllä nyt työelämästä. Teen monien eri alojen osaajien kanssa työtä, joten lähes alalla kuin alalla (jossa meiliä lähetellään) on etua, jos jaksaa viestin ajallaan kirjoittaa. Ystäviin hektisyys ei millään tavalla liity. Vastaan heille, koska välitän heistä muulloinkin kun vain silloin, kun itselleni sopii olla ystävä. Oikeasti kuulostaa aika erikoiselta jos sinun pitää suojella itseäsi sähköpostiin vastaamiselta, taitaa olla jotain vakavampaa taustalla kuten burn out tms..:(

Ja kuten sanoin, YSTÄVYYS-suhteita en todellakaan tekstiviestillä hoida vaan ihan itse puhumalla ja tapaamalla, mä ymmärsin et sä niputit myös ystävyysvelvoitteisiin tekstaamisen. Aika köyhää läsnäoloa, sanoisin. Ja kuule joo, ei ole mitään burnoutia, mun työni on sellaista et on todella hyvä osata suojella itseään jatkuvalta kontakti-ja tietotulvalta- mun mielestä ylipäätään ihmisten pitäisi osata ja lapsillekin opettaa rankalla kädellä karsimaan kontakteja ja infotulvaa ja muuta- koska pinnallista sosiaalisuutta ja tietoa ja mukaläsnäoloa on ihan liikaa ja sen alle oikeasti jää paljon olennaisia asioita. JOidenkin mielestä on varmaan ihanaa just se et on vaikutelma siitä et on paljon kontakteja ja kaikkea sälää. Eli haluaa käyttää aikansa sen sälän hallintaan. Joillekin on tärkeämpää valita ja käyttää aikansa syvemmin oikeasti tärkeisiin työasioihin ja ihmissuhteisiin. Miksi luulet et sun näkemys tästä on jotenkin oikeampi kuin esim mun? Sä säädät tavallasi, mä omallani. ja varo vaan ettei tule sulle sitä burnoutia tuosta hektisyydestä. Koska hesktisyydessä ei ole varsinaisesti mitään hienoa tai ihmiselle terveellistä, mun mielestä.

Työ on työtä ja toimenkuvani on pääasiallisesti asioiden hoitamista ja saan siitä palkkaa. En mene töihin voivottelemaan hektisyyttä tai hekumoimaan kontaktien määrällä vaan tekemään töitä.

Ystäville vastaan nopeasti ja yleensä viesteillä sovitaan tapaamisia tai lounaita. Olisi aika outoa jos vastaisin vain silloin kun minulle sopii sillä perusteella, että vietän heidän kanssaan laatuaikaa kun minulle sopii.. Tosiystävä ei tee niin.

Btw nuoret osaavat hallita infotulvan meitä paremmin..;)

3-4 päivän kuluttua, joskus samana päivänä, joskus heti. RIIPPUU TILANTEESTA. JOS TÄRKEETÄ, KANNATANEE SOITTAA.