Stressaanko ihan syyttä?
Taustaa: Mulla on jatkuvia pätkätöitä (maksimissaan 6kk kerralla) ollut kohta 3 vuotta. Rahat on usein tosi tiukilla, mistä mies usein on syyllistänyt minua. Parisuhteessa aika ajoin vaikeaa. Työni on melko kuormittavaa. Olin liikeenonnettomuudessa, jonka seurauksena mursin luita. Mies sairastui vakavasti.
Nyt olen alkanut saada sydämentykytystä ja huomaan, etten osaa oikein rentoutua enää, paitsi tietysti välillä. Teen ja teen koko ajan jotain esim. siivoan pakonomaisesti. Itku on herkässä ja huuto myös. Tunnen itseni usein epäonnistuneeksi ja mies välillä huomautteleekin esim. lastenkasvatustaidoistani.
Tänään yritin kertoa miehelle (hän kysyi) tuntemuksistani ja huolistani. Mainitsin edellä mainitut asiat. Ja hän kysyi, että mitä oikein huolin. Miksen voi vaan olla ihan normaali? Hän ei ymmärrä. Ja minkä hän muka sille voi?
Hänen mielestä stressaan ihan turhasta ja mun pitäisi olla normaali iloinen itseni. Mutta, kun. VÄlillä kaikki on ihan hyvin, mutta välillä ihan pieni asia suistaa mut raiteiltani. Olenko ihan kaheli?
Kommentit (2)
Kun sen mielestä mulla ei oo mitään syytä olla hermot kireellä tai sressaantunu. Se kysy vaan, että "Onks meille syntyny taas vauva vai miten sun hommat on muka lisääntynyt ja et jaksa?". Jumankauta. Ensin oon koittanut kertoa sille mikä ahistaa. Sen mielestä oon ärsyttävä kun vaivaan näillä olemattomilla asioilla.
Onko muitten miehet tollasia...puupäitä? Vai oonko ihan oikeesti itte vähän hölmö, kun odotan että siipalle vois puhua murheista?
Sellasta se vaan on se meidän elämä.