Tukiverkostoton lapsiperhe, ärsyttääkö olla lastenne kanssa 24/7?

meillä on lappuja kaupan ja koulun seinällä, sekä on kyselty kaikki tuttujen teinit ja niiden kaverit läpi. Nyt löytyy aina tarvittaessa hoitaja.

Lapset on olleet muutaman kerran 9 vuoden aikana yhden yön kerrallaan poissa ja siinäkin jo tulee ikävä. Tykätään puuhata perheen kesken.

Lapset on olleet muutaman kerran 9 vuoden aikana yhden yön kerrallaan poissa ja siinäkin jo tulee ikävä. Tykätään puuhata perheen kesken.

on kiva välillä puuhata kaksin ja yksinkin.

outoa on se, ettet voi ymmärtää, miksei muilla toimi kun sinäkin olet niin mainio että olet saanut tukiverkon luotua ja lastenhoitoa löytyy aina.

Kaikkien lapsret eivät ole keskenään samanikäisiä. On eri asia saada 7v:lle kevareille 6v ja 8v kuin 1v, 4v ja 12v.

kanssa tämä homma toimii, on siis vastavuoroista. Ja meillä kun lapset ovat 1v ikäerolla, niin ne kaverit ovat samat. Näitä lasten kaveriperheitä on useampia, joiden lapsia katsotaan tarpeen vaatiessa. Mikä tässä on niin outoa?

t.31

outoa on se, ettet voi ymmärtää, miksei muilla toimi kun sinäkin olet niin mainio että olet saanut tukiverkon luotua ja lastenhoitoa löytyy aina. Kaikkien lapsret eivät ole keskenään samanikäisiä. On eri asia saada 7v:lle kevareille 6v ja 8v kuin 1v, 4v ja 12v.

kanssa tämä homma toimii, on siis vastavuoroista. Ja meillä kun lapset ovat 1v ikäerolla, niin ne kaverit ovat samat. Näitä lasten kaveriperheitä on useampia, joiden lapsia katsotaan tarpeen vaatiessa. Mikä tässä on niin outoa? t.31

Onko lapsiperhe-elämä sen arvoista, ettei muuta elämää käytännössä ole?

ja vaikka tukiverkkoja olisikin niin silti luultavasti viettäisin lasteni kanssa 24/7

outoa on se, ettet voi ymmärtää, miksei muilla toimi kun sinäkin olet niin mainio että olet saanut tukiverkon luotua ja lastenhoitoa löytyy aina. Kaikkien lapsret eivät ole keskenään samanikäisiä. On eri asia saada 7v:lle kevareille 6v ja 8v kuin 1v, 4v ja 12v.

kanssa tämä homma toimii, on siis vastavuoroista. Ja meillä kun lapset ovat 1v ikäerolla, niin ne kaverit ovat samat. Näitä lasten kaveriperheitä on useampia, joiden lapsia katsotaan tarpeen vaatiessa. Mikä tässä on niin outoa? t.31

on hoitopaikka löytynyt tuossakin tilanteessa. Nykyään ei poikapuolta tarvitse hoitoon saada, kun täysi-ikäinen lähes on.

Olemme jo molemmat vanhemmat työssä ja nuorempikin lapsi päiväkodissa. Ei siis 24/7 lasten kanssa. Ja silloinkin kun olin lasten kanssa kotona niin minulla oli vähintään yksi vapaailta tai sitten esim lauantaipäivä jolloin mies lasten kanssa. Mummolat ovat niin kaukana ettei heistä apua ja kummit samassa elämäntilanteessa joten... Välillä palkattu hoitajaa jos tarvittu kahdenkeskistä vapaata. Kesäisin lapset ovat isovanhemmilla kun heilläkin lomat.

Onko lapsiperhe-elämä sen arvoista, ettei muuta elämää käytännössä ole?

ja vaikka tukiverkkoja olisikin niin silti luultavasti viettäisin lasteni kanssa 24/7

meille melkein tuputetaan sitä hoitoapua, lapset oltais viemässä melkein väkisin pois.

Välillä voi toki olla väsyneempi, mutta se on normaalia elämää.

Ei sitä lemmikkejäkään olla heti hoitoon työntämässä jos sellasia hankitaan.. :)

mutta joskus kieltämättä tuntuu ettei oma elämä mene ollenkaan eteenpäin. Tämä vaihe, kun on kaksi pientä lasta kotihoidossa, on aika lyhyt kuitenkin (näin todellakin toivon, koska nyt se ei aina siltä tunnu..). Uskon että helpottaa kun lapset menee päiväkotiin.



Kyllä mä joskus olen ärtynyt ettei vuorokaudessa oikein meinaa olla ollenkaan rauhallista hetkeä juuri nyt. Vauva menee kymmeneltä nukkumaan, mut nukkuu (ikäkauteen liittyen) tosi levottomasti ja käytännössä mun on pakko mennä hänen kanssaan nukkumaan samaan aikaan. Esikoinen herää kuudelta, joten aamullakaan ei saa rauhallista työskentelyaikaa. Silloin oli helppoa kun mies kävi vain töissä, mut nyt kun hän opiskeleekin niin sellainen aika on aika vähissä, että hän voisi olla lasten kanssa.



Onneksi en lapsettomana tiennyt, millaista elämää lasten kanssa eläisin, koska silloin tarvitsin paljon rauhaa latautumiseen. Onnellista elämää tämäkin on mitä nyt eletään, mut lapsia en olisi tehnyt jos olisin tiennyt ettei sitten vuosikausiin tosiaan jää aikaa tehdä mitään omia juttuja.

Kerropa vielä, mistä hoitopaikat löytyivät, jos eivät kerran olleet sukulais-kummitukiverkostoa?

on hoitopaikka löytynyt tuossakin tilanteessa. Nykyään ei poikapuolta tarvitse hoitoon saada, kun täysi-ikäinen lähes on.

ihan koko ajan. Toki on huonojakin hetkiä, mutta niistä päästään yli, ja sitten niistä hyvistä hetkistä nauttii enemmän. Olen tosi onnellinen!