Mikä avuksi, kun lukiolaisen äiti haluaa periä rahaa vuokraan ja ruokaan?
Hieman ihmettelen meininkiä; lukiolaisen ja äitinsä välit ovat olleet jo muutaman vuoden kireähköt, ja nyt kun lukiolainen täyttää 18 vuotta, haluaa että lukiolainen maksaa vuokraa ja omat sapuskansa. Lukiolainen ei käy töissä (on lukiossa n.70km päässä kotoa) ja bussilipun ja puheajan oston jälkeen jää opintotuesta 30€/kk. Äiti ei ole suostunut ostamaan koulukirjoja, ei kuulemma ole ostanut vaatteitakaan. Mitä tuossa tilanteessa lukiolainen voi tehdä?
Kommentit (73)
usein muuttamaan omilleen vanhempien vaatimuksesta, mutta useat yliopistossa opiskelijat asuvat vielä vanhempien omistamissa asunnoissa ja elävät vanhempien rahoilla, niin eiköhän sosiaaliluokalla ole jotain tämän asian kanssa tekemistä, vaikka yksittäiset vanhemmat toisin toimisivatkin.
Itse sain vanhemmiltani elatuksen maisterintutkinnon loppuun saakka, ja lapsieni suhteen aion toimia samoin. Enkä ymmärrä vanhempia, jotka aktiivisesti valitsevat toisen linjan. Tottakai joillakin on tiukempaa, mutta sen välittämisensä voi osoittaa vaikka sitten tekemällä ison annoksen puolukkapuuroa opiskelijan jääkaappiin, se ei montaa euroa maksa, mutta kertoo, että vanhempi haluaa tukea.
niin sitten saa myös elättää itsensä itse. Jos menee yliopistoon, niin elatus ja asunto maksetaan ilman muuta. Kunnon korkeakoulutus on se mikä tulevaisuudessa ratkaisee. Nuori valitkoon ihan itse, omani ovat onneksi osanneet tehdä oikeat johtopäätökset.
Olen 21-vuotias, lukioajoista ei siis ole kuin kaksi vuotta, ja muistan hyvin itse kuinka vaikea oli töitä saada. Kaikki ystäväni, jotka töitä tekivät, saivat ne suhteilla. Monessa paikassa pk-seudulla vaaditaan merkonomin paperit kassalle. Monesti myös tarjottiin vaihtoehtoina 38 ja 20 tuntisia viikkoja, joihin ei lukio-opiskelujen ohessa ollut asiaa.
Vanhempani kustansivat lukio-opiskeluni, mutta olisin halunnut olla enemmän vastuussa itsestäni. Se ei onnistunut, koska ilta-ja viikonlopputöiden sijasta minulle tarjottiin vain koko-ja osa-aikatyötä. Ja ei, en käynyt kysymässä vain lähi Siwasta, vaan lähetin niitä hakemuksia valehtelematta reilut sata kipaletta eri paikkoihin. Aina samat vastaukset: et opiskele alaa, et ole valmistunut ammattiin tai juu on meillä tarjota 20-38 h/vko, ei muuta.
Nyt opiskelen AMK:ssa sairaanhoitajaksi ja töitä on tarjolla opiskelujen ohessa melkein liiaksi.
usein muuttamaan omilleen vanhempien vaatimuksesta, mutta useat yliopistossa opiskelijat asuvat vielä vanhempien omistamissa asunnoissa ja elävät vanhempien rahoilla, niin eiköhän sosiaaliluokalla ole jotain tämän asian kanssa tekemistä, vaikka yksittäiset vanhemmat toisin toimisivatkin. Itse sain vanhemmiltani elatuksen maisterintutkinnon loppuun saakka, ja lapsieni suhteen aion toimia samoin. Enkä ymmärrä vanhempia, jotka aktiivisesti valitsevat toisen linjan. Tottakai joillakin on tiukempaa, mutta sen välittämisensä voi osoittaa vaikka sitten tekemällä ison annoksen puolukkapuuroa opiskelijan jääkaappiin, se ei montaa euroa maksa, mutta kertoo, että vanhempi haluaa tukea.
niin sitten saa myös elättää itsensä itse. Jos menee yliopistoon, niin elatus ja asunto maksetaan ilman muuta. Kunnon korkeakoulutus on se mikä tulevaisuudessa ratkaisee. Nuori valitkoon ihan itse, omani ovat onneksi osanneet tehdä oikeat johtopäätökset.
luokse jos hänellä on varaa elättää lukiolaista. Tai sitten hankki oman asunnon tai iltatöitä joilla pytyy maksamaan omat kulunsa.
usein muuttamaan omilleen vanhempien vaatimuksesta, mutta useat yliopistossa opiskelijat asuvat vielä vanhempien omistamissa asunnoissa ja elävät vanhempien rahoilla, niin eiköhän sosiaaliluokalla ole jotain tämän asian kanssa tekemistä, vaikka yksittäiset vanhemmat toisin toimisivatkin. Itse sain vanhemmiltani elatuksen maisterintutkinnon loppuun saakka, ja lapsieni suhteen aion toimia samoin. Enkä ymmärrä vanhempia, jotka aktiivisesti valitsevat toisen linjan. Tottakai joillakin on tiukempaa, mutta sen välittämisensä voi osoittaa vaikka sitten tekemällä ison annoksen puolukkapuuroa opiskelijan jääkaappiin, se ei montaa euroa maksa, mutta kertoo, että vanhempi haluaa tukea.
niin sitten saa myös elättää itsensä itse. Jos menee yliopistoon, niin elatus ja asunto maksetaan ilman muuta. Kunnon korkeakoulutus on se mikä tulevaisuudessa ratkaisee. Nuori valitkoon ihan itse, omani ovat onneksi osanneet tehdä oikeat johtopäätökset.
tutkinto tai titteli peitä. Sinusta korkeakoulu on tae jostain, ilmeisesti elämänkokemuksesi on vajavainen, kun en ymmärrä kuinka moninaisesti ihminen voi kouluttautua, elää ja työskennellä.
Äiti halusi toteuttaa itseään.
Kävin lukion sälänä kolmessa koulussa erilaisten hanttihommien ohella. Onneksi on niin hyvä lukupää, että sain ällän paperit ja yli ysin todistuksen. Taideaineita en saanut iltalukiossa luettua, mikä kavensi ammatinvalinnan määrää. Ja koska koko ajan piti olla töissä, en voinut myöskään opintoja voinut valita sieltä mistä olisin halununt - ja mihin varmasti olisin pienelläkin tuella päässyt.
Omat lapseni olenkin sitten kuskannut pienestä asti paikkakunnan parhaisiin kouluihin, tukenut kaikessa koulunkäynnissä, maksan ajokortit ja kielikurssit ja saavat kotona asua niin pitkään kuin haluavat ja saavat kaikki kulunsa maksettua.
Ja senkin jälkeen saavat meiltä ensiasunnot ja autot jne.
En ikinä, ikinä, ikinä voisi kohdella omia lapsiani niinkuin minua kohdeltiin.
Surkuhupaisinta on se, että äitini nykyään pitää itseään oikein täydellisen äidin ruumiillistumana ja ihmettelee kaikille, kun yhteydenpito minun puoleltani on nihkeää.
Paitsi että minun lapset ovat vasta päiväkoti-iässä, mutta aiomme tukea heitä opintojen loppuun saakka niin hyvin kuin pystymme.
Vanhempani eivät kylve rahassa ja silti saan heiltä välillä ylimääräistä "huvittelurahaa", kun kaikki omat tuenaamani rahat menevät vuokraan ja kesällä syntyvään esikoiseen.
Keskellä lamaa on myös vaikea saada töitä, jota monet av-mammat eivät tunnu tajuavan.
Isä on tähän asti jatkuvasti elättänyt lastaan. Ap kertoi, että isä on maksanut elatusapua sekä nuoren kirjat, bussilipun ja satunnaisesti taskurahaa.
Tähän asti isä on maksanut lapsen elatusavun suoraan ÄIDIN TILILLE. Nyt, kun elatusvelvollisuus päättyy ja alkaa lapsen opintojen tukeminen, nuori saa tai saisi isän maksamat rahat omalle tililleen. Äiti vaatii kuitenkin näitä rahoja itselleen vuokrana ja maksuna ruoasta.
Eli ilmiselvästi äiti ei ole tottunut elättämään lastaan tähän asti, eikä aio aloittaa sitä nyt, kun lapsi on täysi-ikäinen. Äidin aikomus on panna isä maksamaan lapsen elatus edelleen kokonaan, kuten tähänkin asti.
Aloituksessa ei ole pohjimmiltaan ollenkaan kysymys siitä, mitä nuori voi tehdä, vaan siitä, onko äidillä oikeus jättäytyä kokonaan syrjään oman lapsensa elättämisestä.
omaan asuntoon. Lukiolaisen ei tarvitse (tai ainakaan ennen ei tarvinnut, en tieeä onko muuttunut) ottaa opintolainaa, vaan puuttuvan elannon opintotuen jälkeen saa sossusta.
toimeentulotukea laskettaessa olipa se nostettu tai ei.
En nyt muista onko tuo toimeentulotukilaissa vai Turun omassa ohjeistuksessa.
vanhemmat heti potkaisee 18-v: omilleen, käytännössä yhteiskunnan elätettäväksi. Pitäisi vähän tuntea vastuuta omasta jälkikasvustaan. En tarkoita, että jotain 25-vuotiaita tai työssäkäyviä tarttisi enää elättää, mutta nyt on kyse just 18 täyttäneestä opiskelijasta.
joka ei ole koskaan itse elättänyt lastaan, vaan hän on nostanut tukia lapsen perusteella ja nostanut elatusapua lapsen isältä jne.
Hän on siis tähän asti tienannut lapsella, miksi ihmeessä nyt alkaisi elää toisinpäin??
On ikävää, että lapsen tulot huomioidaan myös äidin tuloissa ja jos on kerran työtön niin se tarkoittaa asumistuen pienentymistä, ehkä jopa työmarkkinatuen harkinnanvaraisuutta.
Apua saa ja pitää hakea sossusta tuossa kohtaa, mutta äiti tekee oman hakemuksensa ja lapsi oman ja täydennys tulee kummallekin erikseen ja menot katsotaan puoliksi.
Niin se vaan on. Suomessa on järkätty kierosti tuo asia. Äiti voi tuossa tilanteessa hakea isän elatusmaksuun pidennystä juurikin opiskelun takia! Tai onko hakija nyt sitten virallisesti lapsi itse.
Jos tuossa tilanteessa nuori menee töihin niin äidiltä putoaa samaa tahtia omat tulot eli ei kannata mennä, ikävää, mutta totta. Ei kansalaisen ongelma vaan päättäjien. =(
Äiti halusi toteuttaa itseään.
Kävin lukion sälänä kolmessa koulussa erilaisten hanttihommien ohella. Onneksi on niin hyvä lukupää, että sain ällän paperit ja yli ysin todistuksen. Taideaineita en saanut iltalukiossa luettua, mikä kavensi ammatinvalinnan määrää. Ja koska koko ajan piti olla töissä, en voinut myöskään opintoja voinut valita sieltä mistä olisin halununt - ja mihin varmasti olisin pienelläkin tuella päässyt.
Omat lapseni olenkin sitten kuskannut pienestä asti paikkakunnan parhaisiin kouluihin, tukenut kaikessa koulunkäynnissä, maksan ajokortit ja kielikurssit ja saavat kotona asua niin pitkään kuin haluavat ja saavat kaikki kulunsa maksettua.
Ja senkin jälkeen saavat meiltä ensiasunnot ja autot jne.
En ikinä, ikinä, ikinä voisi kohdella omia lapsiani niinkuin minua kohdeltiin.
Surkuhupaisinta on se, että äitini nykyään pitää itseään oikein täydellisen äidin ruumiillistumana ja ihmettelee kaikille, kun yhteydenpito minun puoleltani on nihkeää.