Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tietyt äänet, jotka aiheuttavat rennon, jopa huumaantuneen olon

Vierailija
27.02.2012 |

Onkohan kenelläkään samanlaisia kokemuksia kuin minulla?



Saan kummallisen rauhoittuneen, jopa huumaantuneen olon, kun joku esimerkiksi luuttuaa/lakaisee lattioita tai harjaa hiuksiaan. Koiran puruluun syöminen aiheuttaa samanlaisen olon.



Minulla on myös misophonia, herkkyys tietyille äänille, jotka aiheuttavat jopa väkivaltaisia ajatuksia (maiskutus, purkan mässytys, vinkuva hengitys...), joten tiedän olevani herkkä äänille.



Tällaisesta positiivisesta herkkyydestä en ole kuitenkaan ennen kuullut. Kunpa voisin aina kuunnella/katsella lattian luuttuamista :D

Kommentit (35)

Vierailija
21/35 |
02.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi olla mies tai nainen puhujana, useimmin kyllä kai mies, tosin sekin voi johtua siitä mitä medioita kuuntelen ja mitä videoita vaikka youtubesta katson.



Kouluaikoina unohduin monestikin vain nauttimaan jonkun open äänestä tai siitä tunteesta, tuskin kuuntelin itse "sanomaa" eli opetusta. :D



Mutta se on sellainen tavallaan kihelmöivä hyvänolon tunne ympäri päätä ja kalloa, ei millään lailla seksuaalinen, vain mukava johon haluaisi uppoutua vaikka loputtomiin.

Vierailija
22/35 |
02.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jota muistan pienestä asti rakastaneeni on se veden lotina + moottorin hurina kun makaat sisällä purjeveneen keulassa.



Meillä oli vanhemmillani purjevene. Ja parhaiten muistan ne hetket kun nukuin makuupussien päällä keulatilassa kesken purjehdduksen päikkäreitä... jotain niin rauhoittavaa, ja kun keulassa on suoraan vieressä sitä loisketta ja kohinaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/35 |
02.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jota muistan pienestä asti rakastaneeni on se veden lotina + moottorin hurina kun makaat sisällä purjeveneen keulassa.

Meillä oli vanhemmillani purjevene. Ja parhaiten muistan ne hetket kun nukuin makuupussien päällä keulatilassa kesken purjehdduksen päikkäreitä... jotain niin rauhoittavaa, ja kun keulassa on suoraan vieressä sitä loisketta ja kohinaa.

Vierailija
24/35 |
02.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rapeat brittiaksentit syvä-äänisillä miehillä aiheuttavat muuten saman rentoutumisen ja hyvänolon tunteen. Mistähän sekin johtuu?


<a href="http://www.youtube.com/watch?v=mQnyV2YWsto" alt="http://www.youtube.com/watch?v=mQnyV2YWsto">http://www.youtube.com/watch?v=mQnyV2YWsto</a&gt;

Eihän tuosta voi olla rentoutumatta. Tykkään näyttelijöistä muutenkin enimmäkseen äänen perusteella (Peter Serafinowics, Richard Ayoade, Alan Rickman, onhan noita).

Tykkään myös lentokentän äänistä myöhään illalla/yöllä, eli kovalla humisevasta ilmanvaihdolaitteistosta, hiljaisesta puheesta (varsinkin jos kuuluu välillä naurua) ja hiljaisella kuuluvista tiedotuksista ja niiden pingping-äänistä :) Minä nukun lentokentällä oikein hyvin.

Vierailija
25/35 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on kai sitten myös tämä ääniyliherkkyys koska raivostun tietyistä kovista äänistä, ja myös tuo maiskutus ja varsinkin purkan mässytys on ykkösinhokkeja.



Olen aina tykännyt siitä luutuamisen äänestä, siis rätti parkettia pitkin. Ikkunan pesussa kuuluva hiljainen vinkuva ääni silloin tällöin (ehkä tämä liittyy kevään tuloon, kevätsiivous tulee lapsuudesta mieleen?)...



Yleensäkin kaikki hiljaiset ja rauhalliset äänet miellyttää. Silloin tällöin toistuvat, ehkä sellaiset joista tietää että kaikki on reilassa.

Vierailija
26/35 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

lasten nauru, miehen vähän tuhiseva hengitys kun hän nukkuu, kissojen kehruu (toisella varsin möreä kehräysääni, toisella korkeampi).

En kuule melkein mitään toisella korvalla, joten kovapintaisissa tiloissa (esim kivilattiat, lasiseinät jne) kuulen pelkkää hälinää enkä saa mistään mitään selvää. Joidenkin naisten puheäänet liikkuvat sellaisilla frekvenssialueilla, että ne vihlovat korvaa. Varsinkin jos näitä naisia on seurassa monta ja he puhuvat iloisesti ja innostuneina yhtä aikaa :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/35 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

http://en.wikipedia.org/wiki/Autonomous_sensory_meridian_response



Vierailija
28/35 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jota muistan pienestä asti rakastaneeni on se veden lotina + moottorin hurina kun makaat sisällä purjeveneen keulassa.

Meillä oli vanhemmillani purjevene. Ja parhaiten muistan ne hetket kun nukuin makuupussien päällä keulatilassa kesken purjehdduksen päikkäreitä... jotain niin rauhoittavaa, ja kun keulassa on suoraan vieressä sitä loisketta ja kohinaa.


Mutta parilla sedällä oli, ja lapsena pääsin aina pari kertaa kesällä yön yli mukaan reissulle.

Oi että on ikävä sitä tunnetta...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/35 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

mielikuva tai muisto rentouttaa, vai rentoutuisitteko oikeastikin vaikka kuulisitte niitä millaisessa (ääni-)ympäristössä ja tilanteessa tahansa? Erotatteko noita spesifisiä ääniä tai niiden kaltaisia muiden joukosta epätavallisissakin tilanteissa ja jäätte kuuntelemaan tai huomaatte vain kihelmöinnin/rentoutumisen, vai liittyykö ne siihen tiettyyn tilanteeseen mukavina asiaan ja tunnelmasn oleellisesti kuuluvina ääninä.

Vierailija
30/35 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on jo lapsesta asti tullut tietyistä tilanteista tai äänistä tunne, että "kihisee päässä". Muistan käyttäneeni jo silloin tuota termiä, vaikken tiennyt mistä on kyse. Viittaan linkkiin, jonka joku lähetti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/35 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Musiikki kuitenkin luo tunnelmia. Erityisesti konemusiikin tahdissa tanssiminen ihan selvinpäin on luonut mulle aikamoisen huumauksen. Tätä tunnetta nuoruudestani kaipaan usein. Olisi periaattessa vieläkin mahdollista saavuttaa mutta pitäisi mennä johonkin ei valtavirta keikalle tms ja vaatisi hirveästi suunnittelua, pitäisi ehkä mennä yksin yms. ja olisin kaikkien mielestä vanha kalkkis vaikken ole kun vähän yli 30.

Vierailija
32/35 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta lapsuudesta tuttuja, rauhoittavia ääniä ovat erityisesti kahvinkeittimen rupsutus ja ruohonleikkurin ääni. Tykkään myös kuulla vaimeasti liikenteen ääniä nukkumaan mennessä, mieluummin kuin täyttä hiljaisuutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/35 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

mulla venäläisittäin puhuttu suomen kieli ja joskus venäjänkieli tai viro aiheuttaa tuollaista. Joskus vaan jollain on niin täydellisen ihana puheääni, että meen ihan nirvanaan. Muutamalla opettajalla ollut tällainen, ei ole helppoa keskittyä...

Vierailija
34/35 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jota muistan pienestä asti rakastaneeni on se veden lotina + moottorin hurina kun makaat sisällä purjeveneen keulassa.

Meillä oli vanhemmillani purjevene. Ja parhaiten muistan ne hetket kun nukuin makuupussien päällä keulatilassa kesken purjehdduksen päikkäreitä... jotain niin rauhoittavaa, ja kun keulassa on suoraan vieressä sitä loisketta ja kohinaa.

olin juuri kirjoittamassa samaa. Vesi lasikuitupurjeveneen keulaa vasten. Voi kun sen äänen saisi purkitettua talvea varten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/35 |
03.02.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

saan järkyttävän hepulin tietyistä äänistä, tai niiden yhdistelmistä pääasiassa. Eli jos telkkari on päällä, ei saa kuulua mistään tietsikan ääntä tai puhetta jne. En myöskään tykkää yhtään, jos vaikka elokuvassa äänen voimakkuus vaihtelee.



Kuuntelen raskasta metallia, ja tietynlainen rummutus (en osaa termejä) saa aikaan käsittämättömän olon. Jotenkin irtaudun ruumiistani. Erityisesti, jos biisissä tulee rauhallinen kohta ja sitten alkaa rummutus uudestaan. Samoin basso tekee ihme oloja, siis hyviä kuitenkin.



Hyvin rauhallinen olo tulee stt:n uutisista ja merisäästä :D