Lue keskustelun säännöt.
Erimielisyydet hoitovapaasta.
27.02.2012 |
Eli...vauvamme lähestyy 9 kuukauden ikää. Ja ei, aikomukseni ei ole vielä mennä töihin!
Kyse ei ole siitä, ettenkö haluaisi työskennellä ja olisihan se kiva, kun olisi taloudellisesti parempi tilanne.
Mielestäni meidän vauva vain on aivan liian pieni vielä menemään hoitoon! Ja tiedän, että tulisin suuresti katumaan sitä valintaa parin vuoden päästä.
Minulla on jo tulevaisuuden suunnitelmat tehtynä, mitä hoitovapaan jälkeen (vuoden-parin päästä).
No...ainoa este tälle valinnalleni tuntuu olevan anoppi! Hän joka kerta tavatessamme kehoittaa minua töihin ja sanoo kodinhoidon tuen olevan niin onneton, ettei missään tapauksessa kannata sille jäädä, vaan pitäisi jättäytyä suoraan työttömäksi (Näin anoppini on tehnyt aikoinaan itse). Hän on hieman "dominoiva"persoona, enkä ole uskaltanut sanoa hänelle suoraan, ettei aikomukseni ole missään tapauksessa vielä aikoihin laittaa pientä vauvaani hoitoon.
Nyt pelkään kovasti hänen reaktiotaan, kun jäänkin vain lapsen kanssa kotiin. :/ Tämä tilanne ahdistaa minua suuresti...
Kommentit (14)
SINÄ JA MIEHESI päätätte teidän ratkaisuista oli ne mitä tahansa, EI ANOPPI!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläkin oli aikanaan vähän samantapainen tilanne.
Parasta mitä olen elämässäni tehnyt, oli oman sydämen kuunteleminen asiassa. Pidin pääni, jäin hotovapaalle, en tarkemmin perustellut asiaa sukulaisille, päätin rauhoittua ja nauttia elämästäni kotiäitinä. Ja mikä parasta, tiedän vieläkint tehneeni sen mikä lapsille oli parasta.
Ole vain oma rauhallinen itsesi ja toimi lapsesi parhaaksi. Sitä ei kukaan perheen ulkopuolinen voi määritellä, sinä ja miehesi tiedätte mikä on parasta.
Jos hän omalla tavallaan luulee tsemppaavansa sinua osoittamalla, ettei oleta sinun jäävän kotiin poikansa piiaksi ja lapsenlikaksi, vaan naisena tukee uraasi ja työssäkäyntiäsi...?
Juu, arvailen vain, kun en anoppiasi tunne :) Ehkä hän olisi itse toivonut itselleen uraa, eikä kotona oloa lasten kanssa...?
hellanletas. No, tälläiset ongelmat ovat epävarmojen ja avuttomien ihmisten murheita. Vahvat antaa piupaut anopeille ja kumminkaiman mielipiteille. Koeta jaksaa...
hellanletas. No, tälläiset ongelmat ovat epävarmojen ja avuttomien ihmisten murheita. Vahvat antaa piupaut anopeille ja kumminkaiman mielipiteille. Koeta jaksaa...
Komppaan tätä täysin! -Ap
Anopin seurassa tunnen aina olevani se "alistuva osapuoli". Hän on täysin erilainen luonteeltaan, kuin minä. Räväkkä ja suorasanainen...minä taas rauhallisempi ja helposti mieleni pahoittava, ja ehkä välitän vain aivan liikaa muiden mielipiteistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- kun on tullut lapsikin hankittua.
Lakkaa puhumasta anopille perheenne asioita ja jos yhtään sekaantuu, otat etäisyyttä ja tarvittaessa kerrot syynkin.
ja kyse on sinun perheestäsi. Voit olla vaikka 3v kotona, jos siltä tuntuu. Itsekin teen niin. Anoppi puolestaan vei mieheni hoitoon jo vauvana. Sinä olet lapsesi äiti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun onkin kyllä syytä vahvistua ja olla välittämättä muiden mielipiteistä liikaa (varsinkaan anopin).
Olette täysin oikeassa! Itsenäinen ja vahva ihminen ei kaipaa jatkuvasti muiden hyväksyntää teoilleen. Ehkä on korkea aika kuunnella mitä oma sydän sanoo, eikä elää muiden tahdon mukaan. -Ap
Minun onkin kyllä syytä vahvistua ja olla välittämättä muiden mielipiteistä liikaa (varsinkaan anopin).
Olette täysin oikeassa! Itsenäinen ja vahva ihminen ei kaipaa jatkuvasti muiden hyväksyntää teoilleen. Ehkä on korkea aika kuunnella mitä oma sydän sanoo, eikä elää muiden tahdon mukaan. -Ap
ja työelämässä?
Nyt on hyvä paikka harjoitella olemaan luja ja ystävällinen. Pidät pääsi, mutta turhaan siitä anopin kanssa keskustelet ja hänelle vakuuttelet tai hermostut. Sinulla on elämäsi mahdollisuus lopettaa kynnysmaton elämä ja alkaa elämään aikuisena!
Onnittelut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä jäin aikanaan työttömäksi, koska ansiosidonnainen oli mulla niin hyvä, että kotihoidontukea en edes ajatellut realistisena vaihtoehtona.
edellisten linjoilla. Yritä ottaa tilanne aikuistumisharjoituksena: teette puolison kanssa omat päätöksenne ja seisotte tukevasti niiden takana, ja annatte anopin rauhassa olla eri mieltä. Kyse on teidän elämästänne ja teette ihan omat päätöksenne oman lapsenne parasta ajatellen.
Ongelma sulla olisi, jos erimielisyys hoitovapaasta olisi puolison kanssa. Anopilla ei ole teidän elämään sanomista.
Ei ehkä tunnu helpolta, mutta omilla jaloilla on jokaisen opittava seisomaan. Vilpittömästi tsemppiä kasvuharjoituksiin =).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka anoppi on suorasanainen ja räväkkä, se ei tarkoita että hän on aina oikeassa. Anopilla on todnäk omat, ei välttämättä kovin järkevät perusteensa sille miksi näkee tilanteen juuri noin.
Mieheni on hänen ainoa lapsensa, joten kovin tiiviisti hän tuntuu haluavan olla ja vaikuttaa elämässämme...
Ehkä ajattelee että painostaa sinut ensin töihin, sitten sanoo ettei pientä voi hoitoon viedä "minä hoidan" = koittaa ns. kaapata lapsesi itselleen.