Miksi ihmeessä synnytyksellä pelotellaan ihmisiä?

Ihmetellä tarvii nyt, kun ensimmänen synnytys on ohi. Miksi ihmeessä tulevia äitejä pelotellaan synnytyksellä? Sitten tulee kamalana yllätyksenä, miten helppoa se oli. Tarvii sanoa, että kyllä hammassärky on sentään kamalampaa kuin synnytyssupistukset.

Myös synnytksistä, siksi.

Ihmetellä tarvii nyt, kun ensimmänen synnytys on ohi. Miksi ihmeessä tulevia äitejä pelotellaan synnytyksellä? Sitten tulee kamalana yllätyksenä, miten helppoa se oli. Tarvii sanoa, että kyllä hammassärky on sentään kamalampaa kuin synnytyssupistukset.

Sulla on ollu epiduraalit kohdillaan.

harvoin on, jos minäkin olisin saanut vain yhden lapsen olisin ihmetellyt että mitäs siinä niin kauheaa oli.

oli minullakin eka synnytys helppo. Toinen olikin sitten ihan toisesta maailmasta. Kammo jäi. Minä en tosin pelottele ketään.

mutta kivun kokeminen on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Synnytyskivun kokeminen saattaa yhdellä ja samalla synnyttäjälläkin vaihdella, synnytyksestä riippuen.



Itselläni takana viisi synnytystä, kaksi hyvin kivuliasta, yksi ihanteellinen, yksi kivuton ja yksi piinaavan pitkä ja puuduttava. Yhtäkään näistä en mitenkään vertaisi kuitenkaan hammaskipuun..

Ihmetellä tarvii nyt, kun ensimmänen synnytys on ohi. Miksi ihmeessä tulevia äitejä pelotellaan synnytyksellä? Sitten tulee kamalana yllätyksenä, miten helppoa se oli. Tarvii sanoa, että kyllä hammassärky on sentään kamalampaa kuin synnytyssupistukset.

Sulla on ollu epiduraalit kohdillaan.

mutta kaikki kolme synnytystä menty täysin ilman kipulääkkeitä (joskin ei omasta tahdosta). Ja silti ihmettelen, miksi synnytyksillä pelotellaan niin paljon.

Muistan, kun tuli ykkösen kanssa aika lähteä synnärillä, olin pelosta kankeana. Armaat kaverit kun olivat ehtineet pelotella kaikenmaailman jutuilla.

Synnytyksen jälkeen olo oli vähän sellanen wtf, siinäkö se muka oli.

Tiedän, että itselläni on ollut aikamoinen tuurikin siinä, että synnytykset ovat olleet helppoja ja selvitty esim. ilman tikkauksia (yli nelikiloisista vauvoista huolimatta). Kaikki eivät ole yhtä "onnekkaita". Mutta pitää muistaa, että suurin osa synnytyksistä menee melkein oppikirjojen mukaan.

Itsellä eka synnytys melko kivulias, toinen paljon helpompi - voisin hyvin synnyttää uudelleen, jos tietäisin, että menisi yhtä mukavasti kuin kakkonen.



Lisäksi ekassa synnytyksessä lapsella oli hätä > joutui synnytyksen jälkeen teholle ja minä menetin 5 l verta... Synnytys on sekä vauvalle että äidille yksi elämän vaarallisimmista tapahtumista, kyllä siihen ihan suurella kunnioituksella kannattaa suhtautua, ei välttämättä ole mitään "lastenleikkiä".

peräsuolta myöden. Siinä ei tullut mieleen kaverille laukoa hammassärkyvertauksia.



Onneksi tosi harvalle käy noin, mutta on vähättelyä väittää, että synnytys olisi automaattisesti helppo.

Lapsi oli iso, joten olisin saanut sektion, jos olisin älynnyt pyytää. Mutta en ollut koskaan kuullutkaan laskeumista tai siitä, mitä pysyviä vaurioita voi tulla. Luulin, että kaikki mahdolliset vauriot voidaan korjata saman tien ja täytyy vain kestää kipua pari päivää (olin ollut aiemmin umpparileikkauksessa, joten osasin odottaa haavakipua). Kukaan ei valmistanut siihen, että koko loppuelämä voi olla pilalla.