Taisin anoppin tehä virheen
Miniäni ja poikani olivat synnyttämässä ja minun oli määrä hoitaa heidän koira.Koiraa hoitaessa sain päähänpiston ja siivosin koko talon lattiasta kattoon.Sitten vielä sinä päivänä kun nuori perhe pääsi kotiin,olin siellä heidän kotonaan vastassa...Voih,olinko liian tunkeileva?Miniäni ilmeestä olisin voinut päätellä että olin...-anoppi-
Kommentit (46)
jos ei sitä sulta pyydetä. Kuinka tyhmä pitää naisen oikein olla, jos ei tällaisia perusasioita kykene sisäistämään! Onko se sun tupa? Ei. Onko siellä sun lupa? Ei. Pidä varasi ettet ala yrittää ylikävellä sen heidän lapsensa suhteen alkuunkaan, tai tuossa voi käydä niin ettet sä näe sitä HEIDÄN LASTAAN kohta ollenkaan.
Kunnioita siis muita ihmisiä! Tuollaiset rajattomat ihmiset ovat aivan mahdottomia. Kävelette ihmisten yli mennen tullen ja sitten vielä itkette teatraalisia marttyyrin kyyneleitä kun hyväähän mää vaan ja jaj ja. Uskoo kuka haluaa, kun vallanhalua ja toisten yksityisyyden rikkomista tuo on! Opettele hitto vie kysymään että haluatteko, sopisiko, voinko, kun jonkun seuraavan päähänpistosi saat!
muita lapsia. Olivat jo niin isoja ,että olisivat pärjäneet keskenään. Mies valittikin ,että hänellä on paljon enemmän töitä, kun pitää anoppikin passata. Ei raaskittu kieltää, kun itse halusi tulla oli jo 76 vuotias!
Oletko ennen heillä siivonnut?
Jos olit ottamassa vastaan ja passasit ja laitoit miniälle kahvit ja pullat ja käskit hänen levätä vauvan kanssa niin tuskin se niin kauheasti siitä välitti.
mutta yleensä kannattaa kysyä. Minun anoppi ei tehnyt meillä mitään, ei varmasti uskaltanut, eikä se johtunut minusta (luulen).
Kaveri on kieltänyt anoppia siivoamasta, mutta luvannut leipoa :)
Ja hän on todella onnellinen, koska pakastimessa on AINA vieraille tarjottavaa. Joku toinen vois tuosta leipomisestakin loukkaantua, varsinkin jos itse tykkää leipoa...
ei olisi haitannut, jos anoppi olisi käynyt siivoamassa -kaappeja penkomatta ja järjestelemättä. Ihan sama vaikka olisi ollut meillä odottamassa, kun tulimme kotiin, MUTTA kun se anoppi ei olisi tajunnut ihan parin tunnin sisällä lähteä kotiinsa, se olisi haitannut. Olin aika väsynyt kotiin tullessa, kun sairaalassa ollessa en paljon nukkunut.
Ihan sama vaikka kyseessä olisi ollut oma äitini, hän olisi vain lähtenyt nopeammin pois, että saamme levätä. Ja tekikin niin, vaikka tuli vasta myöhemmin katsomaan vauvaa.
miniä ei ole sanallakaan minulle sanonut asiasta mitään,ilmeestä huomasin.ei sitten ehkä halunnut pahoitttaa mieltäni.
miniä ei ole sanallakaan minulle sanonut asiasta mitään,ilmeestä huomasin.ei sitten ehkä halunnut pahoitttaa mieltäni.
Niin...se on selvää että hyvää tarkoitit, mutta älä tee itsestäsi marttyyriä. Kukaan ei pyytänyt sua siivoamaan toisen kotia, kysymys oli vain sen koiran hoidosta. Kukaan ei pyytänyt sua olemaan heitä vastassa, kun olisivat varmasti halunneet kotiutua rauhassa. Älä säkään pahoita enää enempää miniäsi mieltä tekemällä itsestäsi marttyyriä ja osoittamalla mieltäsi miniälle.
enkä sitte yhtään ihmettele JOS miniäsi ei niin lämpimiä välejä kanssasi pidä..pitääkin tunkea nokkaas joka asiaan...
Anoppi oli meillä siivonnut ja ostanut myös kukkia olohuoneeseen. Olin tästä siivoamisesta närkästynyt, koska olin miestäni kieltänyt päästämästä anoppia siivoamaan. Kuopuksen synnyttyä anoppi tuli kotiutusiltana meille katsomaan vauvaa, kun ei päässyt sairaalaan.
Nyt lapset 8v. ja 4v. ja jälkeenpäin ajateltuna, oli kyllä mukavaa tulla vauvan kanssa siistiin kukitettuun kotiin. Ja itse asiassa kuopuksen kohdalla ainoa ketä kaipasin sairaalaan oli anoppini, joten oli mukava, että tuli silloin kotiutusiltana.
Meillä on ollut anoppini kanssa suhde melko vuoristorataa, mutta nykyään osaan arvostaa häntä lasten mummina ja sallin jopa sen, että jos on meillä lapsenvahtina, niin voi pyykätä tai imuroida. Olen oppinut vuosien myötä, että tämä on anoppini tapa osallistua elämäämme ja auttaa meitä. Hän tietää neljän lapsen äitinä, että aina arki ei ole helppoa.
Toivottavasti miniäsikin vielä ymmärtää, ja voithan aina rehellisesti myöntää, että meni hieman yli...
teit niinkuin parhaaksi nait, (toivottavasti) et penkonut kaappeja vaan teit tavallisen yleissiivouksen. Minia ei sanonut mitaan, joten ihan turha nyt olla marttyyri ja paisutella asiaa joka kenties on vain sinun mielikuvituksesi tuotetta. Minia saattoi olla vasynyt eika sen takia tajunnut kommentoida/kiitella, tai vaikka aluksi vahan ihmettelikin, huomaa jalkeenpain etta itse asiassa oli kiva kun on siistia. Eli ala rakenna ongelmia oman paan sisalla, vaan ole iloinen lapsenlapsesta!
Sen jälkeen saa ikuisuuden etsiä tavaroita kun ne ovat väärillä paikoilla, vaatteet on pesty pilalle (pesty liian kuumassa tai tungettu väärät vaatteet kuivuriin) ja kaikki on sekaisin.
Joskus äitini tulee meille ja alkaa touhottaa, jolloin joudun juoksemaan koko ajan perässä vahtimassa. Ei usko millään, ettei se auta minua, päinvastoin.
Kaikki ei vaan osaa arvostaa, mitä heillä on. Kunhan nyt sitten vaan pidät suusi supussa, etkä arvostele pitkin kyliä ja miniälles, että kuinka sotkuista yms oli. :)
Kaikki ei vaan osaa arvostaa, mitä heillä on. Kunhan nyt sitten vaan pidät suusi supussa, etkä arvostele pitkin kyliä ja miniälles, että kuinka sotkuista yms oli. :)
Kaikki eivät halua samoja asioita
hänellä on tapana tyhjentää roskikset siten, että hän nostelee roskat yksi kerrallaan roskiksesta muovipussiin, vaikka roskiksissa on pussi jo valmiina. Samalla tulee kätevästi käytyä läpi, mitä kaikkea taloudessa on tullut tehtyä ja käytettyä.
Keittiössä on anopin jäljeltä kaikki tavarat hukassa kaksi viikkoa, kun hän järjestää paikat siten kuin ne hänen taloudessaan on, lusikkalaatikosta lähtien.
Eihän tällaista voi tulkita kuin provokaatioksi. Jos olet toiminut samalla tavalla, niin so-so!
Anoppi on kerran ollessamme lomamatkalla siivonnut koko kämpän ja ostanut myös jääkaapin täyteen ruokaa. Oli aivan ihanaa tulla matkalta puhtaaseen kotiin kun ei tarvinnut lähteä heti ensimmäisenä ruokakauppaankaan. En ymmärrä ihmisiä, joita tuollainen ärsyttää, mutta tapansa kullakin.
Ps. Kerran anoppi oli vaihtanut meillä matonkin ja vaihtanut hieman huonekalujen paikaa, en suuttunut siitäkään, päinvastoin! Anopilla on enemmän silmää sisustusasioissa kuin minulla. :)
Älä siivoa. Se ei välttämättä ollut toivottu, mutta vaivannäkö saattoi olla syy, että ei sanottu mitään, kun olitkin HEIDÄN kotona odottamassa. Jos olet aikaisemmin saanut siivota, ehkä silloin.
Minulle oli yksi parhaista kavereista tulossa juuri sairaalasta kotiutumis päivänä. Asuimme silloin 500 km päässä ja hän oli läpikulkumatkalla. Saatoin vastata hyvinkin tylysti, kun hän ehdotti ja jos olisi tupsahtanut paikalle, olisi ilmekin voinut olla sen mukainen. Voi olla, että sinun ei tosiaankaan odotettu olevan siellä.
Meillä häiritsee oikeasti, kun joku on siivonnut, jos tavarat eivät ole oikeissa paikoissa. Joitain tavaroita on löytynyt kuukausien päästä, kun ne on kerättykin väärään kaappiin. Järjestys vaikuttaa paljon tavaroiden löytymiseen ja etenkin, kun ruoka on hellalla, eikä löydy juuri tarvitsemaa, se häiritsee.
Kun mitään ei sanottu, ole tyytyväinen, että sait tehdä ja nähdä heidät. KYSY ennenkuin toistat tuon. Ilme on todennäköisesti johtunut muista suunnitelmista, väsymyksestä ja halusta olla kahden kesken.
Ihme nipottajia täällä. Ihmekkös, että niin monella mammalla on välit sotkussa anoppien/omien äitien/oikeastaan kaikkien naisten kanssa kun moisesta suuttuu. Toinen auttaa ja saa nenännyrpistelyä vastaan. Hävetkää hyvät ihmiset, tuskin itse kuitenkaan saatte asuntojanne siisteinä pidettyä...monesti on nähty näiden mammojen lääviä...
ps. en ole anoppi....
Siinä nuori perhe saapui käärönsä kanssa sinne omaan kotiinsa, eikä sulle anoppi tullut sitten mieleenkään että ehkäpä he tahtoisivat elää ne ikimuistoiset ensihetket siellä lapsensa kanssa ihan keskenään tuoreena perheenä ja opetella uutta ihan rauhassa, eikä niin että siellä perheen kodissa notkuu ihan heti pyytämättä joku joka ei siellä edes asu. Ja se joku on vieläpä käynyt siivoten koko kodin läpi ilman lupaa. En ihmettelesi jos se miniä ja poikasi olisivat tehneet vähän muutakin kuin katsoneet vihaisesti.
On olemassa ihmisiä, joiden on näköjään täysin mahdotonta ajatella muita kuin itseään. Nuoret perheetkin ovat tottakai olemassa ihan heitä varten vaan ja sitten valitetaan seuraavaksi marttyyrinä vaikkapa sitä kun ne eivät pientä vauvaansa anna meille tilauksesta yöhoitoon nukeksi, vaikka jokainen järkevä ihminen ymmärtää kyllä ettei vauvalle ole millään tavoin hyväksi joutua eroon siitä omasta äidistään liian nuorena liian pitkäksi aikaa, turhan takia. Yökyläillä se lapsi ehtii myöhemminkin, kun hän itse ymmärtää oikeasti sellaista EHKÄ sitten joskus haluta.
Meni vähän aiheen sivuun, mutta siis peräänny ja järkiinny nyt ajoissa! Olet omasi jo kasvattanut, nyt sä annat luontevasti tilaa ja rauhan muiden omanlaiselleen perhe-elämälle. Sanoisin nyt kyllä ihan ystäväpiiristäni katsoen vaikka yleistäen, että harvassa kyllä ovat ne ketkä tunkeilusta tykkäävät. Tässä ketjussa muutama laiska ja palvelunhaluinen ehkä väittäisi tykkäävänsä, mutta tykkäisivätköhän oikeasti.
....kun olin laitoksella, ja eihän siinä mitään pahaa sinänsä. Oli kuitenkin nostellut jääkaapista minun tekemät ruuat roskiin ja tehnyt sinne omiansa - ja hän kun ei todellakaan ole mikään kokki. Muistan syöneeni siinä hänen vielä paikalla heiluessaan keitettyä perunaa ja jotakin harmaata lihaa, joka oli vissiin keittämällä kypsennetty ja jätetty maustamatta. Sisäfilettä kuulemma.
Lisäksi meillä oli kauhea kaaos huushollissa hänen jäljiltään. Keittiön työtasot täynnä muruja ja lattia tahmeana. Ällötti.
Minusta oli ihanaa, kun sai tulla siivottuun kotiin laitokselta, vieläpä muutamaa päivää ennen joulua. Olisin kenties suuttunut tai pahoittanut mieleni, jos siivous olisi tehty lupaa kysymättä, mutta anoppini ja mieheni sisko kysyivät, että olisiko mukavaa, jos kävisivät siivoamassa meillä. Ja hyvä että kävivät, itsellä oli siivoaminen viimeisenä mielessä. :)
olisin ollut tosi kiitollinen, mutta jos kyseessä eka lapsi niin ihmiset saattaa olla nirsoja. Olisivat voineet sanoa kuinka haluavat asiat hoitaa, toisaalta olisit sinäkin voinut kertoa siivoavasi. Tuskin kuitenkaan mitään lopullista menetetty ja aina oppii uutta kuinka toisten kans ollaan.