Vihaan tällaisia asiakkaita ketju asiakaspalvelijoille
Vihaan äitejä jotka odottavat että kaikki palvovat heidän ipanoitaan, kassat mukaan lukien.
Eilen tuli taas tälläinen äiti, oli vauva rintarepussa ja kun mamma tuli kassalle lätisi koko ajan vauvalle ja vilkuili minua samalla. Juuri sellaisella ilmeellä että "voi että, katon nyt kun meiän nuutti on niin söpö tuossa pupupipossaan, sano nyt sääkin että onpa lutunen".
En sitten vaivautunut ees hymyilemään, totesin vaan että "5,50 kiitos."
Kommentit (42)
-avautujat - pitää aina niristä ja narista jostain mutta kehote laittaa palautetta ylemmälle taholle, jotka voivat vaikuttaa näihin asioihin, joista niristään, ei tuota tulosta. Siis mieluummin asioidaan säännöllisesti ja urputetaan joka kerta kuin että annettaisiin joskus palautetta sinne päättäville tahoille
-besserwisserit (kuuluvat myös edellisten joukkoon), jotka tietävät, kuinka minun "kuuluisi" tehdä asiat. Valitettavasti en voi vapaasti päättää asioista töissä vaan minua rajoittavat esimiehen ohjeistukset ja joissain tapauksissa laki. Nämäkin yleensä jaksavat urputtaa enemmin kuin antaa palautetta sinne eteenpäin
Sinun tehtäväsi asiakaspalvelijana on välittää asiakkaiden palaute esimiehellesi.
Tilanne on tämä: Kassalle sattuu myyjälle tuttu asiakas, jonka kanssa myyjä jää tietysti suustaan kiinni. Olen seuraavana vuorossa tuon tutun jälkeen. Onko fiksua, että myyjä edelleen, minun ostoksiani käsitellessään ja rahastaessaan, juoruaa tuttunsa kanssa eikä sano minulle mitään. Kassatapahtuma menee täysin automaattisesti kohdallani.
mutta ottaen huomioon, että me kassat myös olemme ihmisiä, niin ihan sallittua. Toki itse myös tervehdin sinua ja sanon ostostesi summan jne. Pystyn tekemään kahta asiaa yhtä aikaa.
Ap:lle:
Inhoan asiakkaita jotka länttää korttinsa siihen tiskiin ja olettavat käsi ojossa että ojennan sen heille. En. Laitan sen siihen tiskille edelleen, poimikoon siitä. Ja hymyilen kauniisti päälle :)
-avautujat - pitää aina niristä ja narista jostain mutta kehote laittaa palautetta ylemmälle taholle, jotka voivat vaikuttaa näihin asioihin, joista niristään, ei tuota tulosta. Siis mieluummin asioidaan säännöllisesti ja urputetaan joka kerta kuin että annettaisiin joskus palautetta sinne päättäville tahoille
-besserwisserit (kuuluvat myös edellisten joukkoon), jotka tietävät, kuinka minun "kuuluisi" tehdä asiat. Valitettavasti en voi vapaasti päättää asioista töissä vaan minua rajoittavat esimiehen ohjeistukset ja joissain tapauksissa laki. Nämäkin yleensä jaksavat urputtaa enemmin kuin antaa palautetta sinne eteenpäin
Sinun tehtäväsi asiakaspalvelijana on välittää asiakkaiden palaute esimiehellesi.
noissa jutuissa palaute on yleensä jotain sellaista, johon esimiehenikään ei voi vaikuttaa. Ja en tosiaan suosittelisi asiakkaalle laittamaan viestiä ylemmälle taholle, jos en tietäisi, että se on AINOA tapa saada asiaa eteenpäin. Trust me, I know this one.
Edellisessä paikassa muuten asiakkaat osasivat valittaa sinne ylemmälle taholle. Ja asiat tosiaan etenivät sitä kautta.
Ap:lle:
Inhoan asiakkaita jotka länttää korttinsa siihen tiskiin ja olettavat käsi ojossa että ojennan sen heille. En. Laitan sen siihen tiskille edelleen, poimikoon siitä. Ja hymyilen kauniisti päälle :)
Kortti joko läimäytetään tiskiin tai heitetään. Ja päälle sanotaan joskus jopa ole hyvä(?). Jos pitää olla niin epäkohtelias, ettei ojenna korttia aspan käteen niin mitä virkaa tuolla mairealla "ole hyvällä" on?
enkä ärsyynny vähästä, mutta kerran tuli sellainen argh! -fiilis ja teki mieli repiä hiukset päästä. Sekä itseltäni että asiakkaalta.
Selitin jonkin myytävän tietokoneen ominaisuuksia ihmiselle joka kuunteli hyvin tietävän oloisena ja nyökkäili ja hymisteli juuri oikeissa paikoissa ja kuvittelin siitä, että hän tietää asiasta enemmänkin ja aloin esitellä lisälaitteita ja ominaisuuksia tarkemmin. Kun olin kymmenisen minuuttia selittänyt, vaikenin ja asiakas katsoi minua hymyillen ja sanoi "Mä en ymmärtänyt sanaakaan sen jälkeen kun sä sanoit käyttöjärjestelmä, voiko tällä koneellä käyttää internettiä?"
Tuokin nauratti vain jälkikäteen, mutta sillä hetkellä tuntui, että voi, kun ne antais heti ymmärtää, etteivät ymmärrä...
Tällekin asiakkaalle saatiin kuitenkin kone myytyä ja ilmeisesti oli tyytyväinen palveluun, kun on palannut monesti uudelleen ostoksille.
että alan jo pakata ensimmäisiä ostoksia myyjän piippaillessa seuraavia. Aina en huomaa, että myyjä sai kaikki piipattua, ja kun kortti on siinä tiskissä, myyjä voi nopeasti napata bonukset, eikä aikaa mene mun odottelemiseen.
Maksun hoidan siinä sirupäätelaitteessa, joten sitä korttia en länttää yhtään mihinkään.
Olen aina kuvitellut, että nopeutan tällä myyjän työtä, mutta ilmeisesti olenkin tietämättäni ollut kamalan epäkohtelias...
Ap:lle: Inhoan asiakkaita jotka länttää korttinsa siihen tiskiin ja olettavat käsi ojossa että ojennan sen heille. En. Laitan sen siihen tiskille edelleen, poimikoon siitä. Ja hymyilen kauniisti päälle :)
Kortti joko läimäytetään tiskiin tai heitetään. Ja päälle sanotaan joskus jopa ole hyvä(?). Jos pitää olla niin epäkohtelias, ettei ojenna korttia aspan käteen niin mitä virkaa tuolla mairealla "ole hyvällä" on?
Tilanne on tämä: Kassalle sattuu myyjälle tuttu asiakas, jonka kanssa myyjä jää tietysti suustaan kiinni. Olen seuraavana vuorossa tuon tutun jälkeen. Onko fiksua, että myyjä edelleen, minun ostoksiani käsitellessään ja rahastaessaan, juoruaa tuttunsa kanssa eikä sano minulle mitään. Kassatapahtuma menee täysin automaattisesti kohdallani.
vaateliikkeessä, jossa työskentelen, ei tulisi kuuloonkaan. Meillä esim. on tiukat säännöt siitä, että vaikka asiakkaaksi tulisi paras ystävä tai lähisukulainen, häntä palvellaan sitten, kun oikeastikin hänen vuoronsa on, eli etuilemaan ei pääse. Henkilökohtaisia asioita emme liikkeessä saa puhua asiakkaalle, tai toiselle myyjälle (siis jos liikkeessä on asiakkaita kuulemassa) ja kassalla keskitytään vain ja ainostaan siihen asiakkaaseen, joka kulloinkin on vuorossa, ei puhuta toisen myyjän kanssa, tai toiselle asiakkaalle samaan aikaan. Kuulostaa tiukalta, mutta meillä asiakkaat viihtyvät ja usein toivoo, että noin olisi muuallakin, paikoissa, joissa itse asioi.
Mä ajattelin asiaa tietysti omasta näkökulmastani :)
28, en tarkoittanut tuota vaan maksukorttia. t: myyjä
Tilanne on tämä: Kassalle sattuu myyjälle tuttu asiakas, jonka kanssa myyjä jää tietysti suustaan kiinni. Olen seuraavana vuorossa tuon tutun jälkeen. Onko fiksua, että myyjä edelleen, minun ostoksiani käsitellessään ja rahastaessaan, juoruaa tuttunsa kanssa eikä sano minulle mitään. Kassatapahtuma menee täysin automaattisesti kohdallani.
vaateliikkeessä, jossa työskentelen, ei tulisi kuuloonkaan. Meillä esim. on tiukat säännöt siitä, että vaikka asiakkaaksi tulisi paras ystävä tai lähisukulainen, häntä palvellaan sitten, kun oikeastikin hänen vuoronsa on, eli etuilemaan ei pääse. Henkilökohtaisia asioita emme liikkeessä saa puhua asiakkaalle, tai toiselle myyjälle (siis jos liikkeessä on asiakkaita kuulemassa) ja kassalla keskitytään vain ja ainostaan siihen asiakkaaseen, joka kulloinkin on vuorossa, ei puhuta toisen myyjän kanssa, tai toiselle asiakkaalle samaan aikaan. Kuulostaa tiukalta, mutta meillä asiakkaat viihtyvät ja usein toivoo, että noin olisi muuallakin, paikoissa, joissa itse asioi.
tuosta kortin pöydälle laittamisesta. Minun mielestäni se periaatteessa nopeuttaa kassatyöskentelyä, koska voin sen kortin siitä poimia juuri silloin, kun sitä tarvitsen, mutta toisaalta joskus pelkään, että se hukkuu sinne jonnekin vaatteiden sekaan, jos asiakas ostaa useamman vaatteen. Ja sitten siinä on sellainen juttu, että kun meitä on tiukasti koulutettu siihen, että asiakaan kortteja käsitellään, kuin rahaa, niitä ei lasketa pöydälle, eikä missään nimessä tiputeta lattialle. Aina "menee kymät väreet selässä", kun näkee asiakkaan kortin siinä pöydällä, että jos esimies näkee sen, niin toivottavasti hän tajuaa, etten minä ole sitä korttia siihen laskenut.
olikin valmis ennen neljää, mutta olikin kampaajan keveri ja jäivät kassalle juoruilemaan ja aikani alkoikin vasta 16.20. Enpä mennyt toista kertaa sinne.
esim puhelimessa kun ihmiset eivät osaa sanoa nimeään selvästi vaan joko mumisevat jotakin mistä pitäisi saada selvää taikka sanovat nimensä niin nopeasti ettei ehdi noteerata.
Ja välillä ollaan niin töykeitä vaik´ei tarvitsisi. Ihan kuin asia olisi minun syyni vaikka se ei ole.
-asiakkaat jotka neuvovat miten työ pitää tehdä ilman mitään tietoa asiasta
-asiakkaat jotka kuvittelevat että fysiikan lait eivät koske heidän tilaamiaan tuotteita
-asiakkaat jotka eivät osaa sanoa mankuvalle lapselle ei
että ensin jonotetaan kassalle pitkään, ja vielä saatetaan valittaa kun jono etenee hitaasti, mutta kun oma vuoro tulee, ei tiedetäkään sujuvasti mitä halutaan, lompakko on kassin pohjalla, oho, pankkikortti ei olekaan lompakossa vaan povitaskussa, eiku laukun sivutaskussa, eiku takataskussa. Niin, minkähän takia se jono kulkee hitaasti... :)
että ensin jonotetaan kassalle pitkään, ja vielä saatetaan valittaa kun jono etenee hitaasti, mutta kun oma vuoro tulee, ei tiedetäkään sujuvasti mitä halutaan, lompakko on kassin pohjalla, oho, pankkikortti ei olekaan lompakossa vaan povitaskussa, eiku laukun sivutaskussa, eiku takataskussa. Niin, minkähän takia se jono kulkee hitaasti... :)
Eläkeläisenä on mukava jonottaa ja aiheuttaa tuskaa muissa. Kaivelen kalastajaliivien taskuja. Lompakkoakin kaivelen, mutta ei löydy. Lopulta saatan löytää kortin käsistäni. He he he he
Katselen mielellään tuskaisia ihmisiä. Minua pitäisi kiittää sillä harjoitan heidän kärsivällisyyttään. Kärsivällisyys on hyve.
eli toisin sanoen: liian lähelle.
Vaikka asiakas olisi kuinka iloinen/tyytyväinen palvelusta, hänen ei tarvitse silittää hiuksiani tai halata.
Niin, ja mainittakoon, että olen töissä ihan tavallisessa marketissa (vaatteita myymässä).
Inhoan asiakkaita, jotka tulevat "henkilökohtaiselle reviirilleni" eli toisin sanoen: liian lähelle.
Vaikka asiakas olisi kuinka iloinen/tyytyväinen palvelusta, hänen ei tarvitse silittää hiuksiani tai halata.
Niin, ja mainittakoon, että olen töissä ihan tavallisessa marketissa (vaatteita myymässä).
Saattavat tyrkyttää vaatteita, jotka eivät edes istu. Tyyliin: "nämä sopisivat sinulle oikein hyvin"..
Minusta pukukoppi tulisi olla sellainen reviiri että asiakkaan annetaan olla sielä rauhassa!
Vaikka olisi kuinka komea sonni niin annetaan tilaa hengittää, jookosta!
T: Ex
Missä voin ihan omikseen suorittaa ostoksieni maksamisen. Ei tarvii pahoittaa kenenkään mieltä antamlla korttejaan väärin, olemalla puhumaton tai puhumalla liikaa..
Mutta vihaan näitä jotka ovat niin fiinejä herroja puvut päällä tärkeillä bisnespalavereissaan
ja tilaavat sitten sen avecin kahvinkanssa.
''Otetaan tuo Monopolyn XO, laita tuplana samantien''
Aina en jaksa edes kommentoida että en voi tuoda sitä tuplana, ja pöytään saapuessa ihmetellään että onko tuo nyt tuplamäärä. JA kun kommentoin että se on laissa kielletty myydä tuplina väkevää niin aletaan kinaamaan mun kanssa. ''No tuo samantien toinen lasi'' Joo, sekin on kielletty laissa.Lopulta sitten tekevät niin että se joka ei alunperin halunnut avecia niin tilaa sitten ''itselleen'' sen saman konjakin ja siirtää pöydän päähän tälle tuplan haluavalle. Huoh, oikeesti miksi halutaan että mä rikon lakia? JA aletaan vielä kinaamaan siitä munkanssa.
Myöskin se ylimielinen käytös ärsyttää. Kerran eräs mies valitti kun sanoin ''anteeksi'' liian monta kertaa. Nauratti kun yleensä valitetaan ylimielisistä asiakaspalvelijoista. Kultainen keskitie löytyy mistä?
(ja tyyliin olin puhumassa erään asiakkaan kanssa päällekkäin niin pyysin anteeksi sitä. sen jälkeen pyysin anteeksi kun en muistanut päivän kalaa ja jouduin menemään keittiöön kysymään asiaa)Kerran mulla oli asiakkaina nuoria. Siinä sitten sanoivat että yhdellä heistä on syntymäpäivä, saako he alkoholillisia drinkkejä ilmatteeksi.. olin vain että joo ette saa, voitte kahvia saada jos välttämättä haluatte:DDD (kuinka monelle joutuisi antaa ilmatteeksi drinkkejä jos jokainen perustelisi samalla syyllä!!)
No nää nuoret keksi sitten ''no ollaan näitä ruokia venattu jo tosi kauan, saadaanko drinkkejä hyvitykseks?''Joo, ei olleet venanneet ruokaa yhtään kauempaa mitä sen kokoisella porukalla joutuvatkin. SAnoin sitten tämän niin hetken päästä nää nuoret menivät mun pomolleni valittamaan että tarjoilija on törkee halutaan alennusta!
Hitto että vtutti kun näin nää nuoret odottamassa henkilökunnan tilojen edessä mun pomoa, ja kysyin vielä että onko jokin hätänä ja vastaus oli että ''ei ole''. Pomo anto tietenki alennusta ja sen jälkee kieltäydyin menemästä enään koko pöytään koska toi oli jo hävytöntä toimintaa oikeesti! Pomo vaa naureskeli ja sano että monet tulee syömään ja tajuavat vasta ruoan jälkeen että se ei oo mitään halpaa lystiä juomien kera.
eli vihaan myös köyhiä.
Eräs tapaus myöskin, oli polttariseurue. Eli änkyrässä olivat. Oli mukavat asiakkaat, KUNNES maksutilanteessa yksi heistä eka alkoi jankata ettei eräs alkuruoka hänelle kuulunut! Jonkin ajan jankattuamme luovutin ja poistin sen ruoan hänen laskustaan. Vein uuden laskun, mies kaivoi rahat kouraansa kunnes yhtäkkiä alkoi raivoamaan mulle että oli jo maksanut laskunsa, että mä yritän kusettaa häneltä rahaa kahdesti! Katsoin huulipyöreänä, niinkuin herran kaveritkin. Se tuli niin yhtäkkiä että jäädyin totaalisesti, ja hetken siinä yritin ystävällisesti toitottaa ''herralla on kyllä rahat kourassaan...'' ja huutoa vaan päälle asiakkaan puolesta. Pomoni kävi sitten lopulta rahastamasta hänet, ja tän herran kaverit pahotteli tapahtumaa tosi paljon ja kehuivat palvelua. En itse siis enään mennyt kyseiseen pöytään. Hämmästytti vaan että mikseivät hänen kaverinsa minun ollessa vieressä sanoneet kyseiselle miehelle mitään. Katsoivat vain.
Tulipa pitkä sepostus, mutta kun tuli taas mieleen noita asioita. TUollaisia asiakkaita vihaan, eli jos menet raflaan syömään ja juomaan niin se lasku ei ole ihan pieni, olut tuoppikin maksaa useimmissa paikoissa sen 6e tai yli. Juo niitä sitten 3 tai yli, niin on jo parikymppiä pelkistä juomista. Siihen päälle alkuruoat, pääruoat ja jälkkärit niin ei se alle satasen se lasku ole :)
Ei ihme, että pomoasi nauratti! Tuolla asenteella ei palveluammatissa kauaa kestä.
Minulla on oma kauneushoitola, jossa ärsyttävimmät asiakkaat:
Tinkivät.
Jos joku sattuu olemaan tutuntutuntuttu tai vakioasiakas niin aina kysellään että kai sä voit mulle tehdä tuttava-alella tai pimeesti. Vastaan että jos tässä ollaan niin kaveria niin miksi et ole valmis tukemaan minun elinkeinoani?
Ottavat lauman ystäviä tai jopa lapsia mukaan. Jos on muuta sovittu tai ei lastenhoitajaa, niin sitten pitäisi perua aika. Mielestäni 3-vuotiaan paikka ei ole samassa paikassa kun äidille tehdään brassivahausta..
Olettavat että teen velaksi jos ei satu olemaan rahaa! Mitä v****a!? En mä mene kauppaan ja sano, että joo makselen viikon päästä kun tällä viikolla pitää ostaa meidän Matiakselle synttärilahja.
-asiakas on etukäteen mielessään miettinyt, kuinka asia hänen mielestään on eikä osaa kuunnella, kun selitetään, kuinka asia oikeasti on
-ylimieliset asiakkaat (liittyy oikeastaan edelliseen)
-sekopäät - minkään asian selittäminen ei auta (näitä meillä on muutama ja tarkoitan siis sellaisia ihmisiä, joilla päässä oikeasti viiraa)
-avautujat - pitää aina niristä ja narista jostain mutta kehote laittaa palautetta ylemmälle taholle, jotka voivat vaikuttaa näihin asioihin, joista niristään, ei tuota tulosta. Siis mieluummin asioidaan säännöllisesti ja urputetaan joka kerta kuin että annettaisiin joskus palautetta sinne päättäville tahoille
-besserwisserit (kuuluvat myös edellisten joukkoon), jotka tietävät, kuinka minun "kuuluisi" tehdä asiat. Valitettavasti en voi vapaasti päättää asioista töissä vaan minua rajoittavat esimiehen ohjeistukset ja joissain tapauksissa laki. Nämäkin yleensä jaksavat urputtaa enemmin kuin antaa palautetta sinne eteenpäin