Ärsyttää köyhä kaveri jo valmiiksi, kun

hän ei ole laskenut elintasoaan nykyisiä tulojaan vastaavaksi. Vuoden sisällä tulee varmasti vastaan tilanne, että tekee mieli avustaa häntä taloudellisesti, mutta samalla on takaraivossani ajatus, että miksi ei sopeutunut, kun joutui työttömäksi.



Ehdotuksia avusta päällepainavaan kriisiin? Ajattelin auttaa rajussa sopeuttamisessa, mutta voisihan hän tuntea silti vähän nahoissaan omaa "hölmöyttäänkin"? Lasten vuoksi erityisesti, mutta en haluaisi alkaa ruokkimaan hänen lapsiaan, koska sekin olisi upottava suo, kun mamma vain tuhlaa epäoleelliseen.