Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun Pinna palaa oman äidin kanssa.
20.02.2012 |
Alkaa oikeesti palaa ns hihat oman äidin kanssa.
Mun äiti Hössöttää kokoajan tästä minun raskaudestani. Tiedän että odottaa tulevaa lapsen lastaan kovasti, mutta nyt alkaa menemään jo äärirajoille. Hänen piti ihan oma hyllykin ostaa vauvan vaateita varten (heidän omaan asuntoonsa).
Muutenkin kokoajan hössöttää ja tuntuu että haluaisi omia koko homman itselleen, siis ihankun tämä lapsi olisikin nyt tulossa hänelle.
tänään oli jotenki vika tikki kun minulle tehdään sektio ja olin jo kylläkin kysynyt äitiltä millon tulee katsomaan, niin halusi tulla samana päivänä, oli jo änkemässä sinne leikkaukseenkin. Lisäksi ehdotti että menisimme sitte heti sairaalasta heidän luokseen.. VOI TSIISUS!
no mä ilmoitin sitte tänään että parempi ettei sinne sillon leikkaus päivänä tule ketään koska haluamme viettää sen päivän miehen uuden tulokkaan kanssa. no äitihän oli ihan masis ja aloitti sellaisen *minulla ei olekkaan niin väliä* asenteen. VOI HERRANEN AIKA, jos se nyt on päivästä kiinni. *huokaus* lisäksi kun puhuin hänelle että sinne tulee SItten muina päivinä lapsen tulevat kummit ynm katsomaan niin hän tokaisi että: eihän niillä nyt nii väliä ole onko niiden pakko sinne änkeä!? minusta oli todella törkeästi sanottu. sanoinkin äidille että: kuule se on ihan yhtä tärkeä muillekkin kuin sinulle. niin tuli vaan niin laimea vastaus että Jaaaaaaaaa...
(olin kuitenki sanonut äidille että muita ei sinä päivänä tule kun he vierailevat)
Alkaa ahdistamaan, ja olen JO muutamaan otteeseen siitä äidille maininnut että mua alkaa tressaamaan tuollainen, ni hän suutahtaa ja aloittaa semmosen lapsellisen käytöksensä tyyliin itkemällä ja kitisemällä ja sanoo: sua Tressaa KAIKKI nykyää ja nyyh nyyh.. Mä alan olemaan niin avuton jo tän asian suhteen :( ei vaan jaksais.
kiitos ja anteeksi.
Kommentit (11)
Oma äitini ei voisi olla vähempää kiinnostunut (ainoasta) lapsenlapsestaan. Joten enempi kuin mieluusti joku sais tulla meille hössöttämään lapsen kanssa... :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä se hössötys niin pahasti haittaakaan, sen ymmärrän ja jotenki jaksan vaikka joka päivä jaksaakin hössöttää, mutta se etttä jos en teekkään asioita hänen mukaansa/mielikseen, vaan haluan tehdä omalla tyylillä ja omalla jaksamisellani niin se että hän AINA alkaa tekee henkistä kuolemaa siinä vaiheessa, ja saa aina tunnin rauhotella sitten äitiä että ei tää maailma siihen kaadu jos asia onki NÄIN eikä niin kuin mun äiti sen on suunnitellu.
-AP
kokemuksia, vaikka tuo sinun äitisi keissi ehkä vähän vahvemmasta päästä kuitenkin.
Yksi asia, mikä sinun & miehesi pitää vanhempina oppia, on pistää rajat innokkaille isovanhemmille. Kyse on teidän vauvastanne ja teidän perheestänne ja te päätätte, miten/missä/milloin/kuka häntä hoitaa. Teidän tehtävänne on myös turvata lapselle rauhallinen ja tasapainoinen kasvuympäristö ja joskus se tarkoittaa sitä, että sanotte, että nyt teille ei voi tulla. Tai että ette voi lähteä kylään. Myöhemmin se voi tarkoittaa sitä, että määrittelette rajat, kuinka paljon ja mitä herkkuja lapselle voi syöttää tai sitä, minkälainen viihdyke on ok (esim. leffojen ja pleikkapelejen ikärajoja on noudattettava myös mummilassa).
Tsemppiä!
vastuunoton äitisi tunnetiloista. Jos hän ei kestä ihan normaaleja rajanvetämisiä, se on hänen ongelmansa, ei sinun. Voimasi eivät tule riittämään, jos vauva- ja lapsiperhearjen lisäksi sinun täytyy myös ylläpitää äitisi hyvänmielentunnetta, joka tuntuu katoavan aika pienestä.
Voi hyvinkin olla, että äitisi ei täysin mielläkään sitä, että lapsenlapsi on eri asia kuin oma lapsi, vaan hän jotenkin hahmottaa tilanteen samanlaisena kuin silloin, kun hänen omat lapsensa olivat pieniä.
vastauksista, ja näinhän se on. Lisäksi esimerkkinä se kun kerroin että meidän laspsi kastetaan. Niin äitini ensimmäiset sanat olivat: SE ON VÄÄRIN!
kun mua ja mun pikkuveljeä ei ole kastettu vaan meillä on ollut ainoastaan siunaamistilaisuus.
no tässä asiassa mä pidin kuitenkin pääni ja selitin äidille miksi näin.. niin lopulta "hyväksyi" tämän päätöksen, vaikka mä tiedän että se on mun ja mun miehen asia miten me tuoki asia hoidetaan. ja sanoi sitten mone n maartitelujen jälkeen että : "Noh tehkäät miten itse parhaaksi näette, jienne". Että tuli siinäki vähä sellanen olo että teen väärin ja tuoki olis pitänyt taas tedä niinku mun äiti on tehny meille tai on ajatellu..
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun vauva syntyy...
esikoisen synnyttyä me mentiin kotiin hakien mummo bussiasemalta mukaan, koska tuli 400km päästä meille viikoksi vauvaa katsomaan...
Kotona se "omi" vauvan multa ja ensijärkytyksestä selvittyäni sain todella taistella tyyliin; nyt annat sen lapsen minulle-on ruoka-aika, MINÄ vaihdan vaipan jne. ASiaa ei auttanut, että olin tosi huonossa kunnossa itse. Syytänkin puolittain äitiäin lapsen koliikin puhkeamisesta. Olin siis niin stressaantunut, ettei jälkikäteen totta.
Miehen vanhemmat tuli muutaman päivän päästä meitä katsomaan 200km päästä, eikä ne meinanneet saada vauvaa lainkaan syliin kun äitini vaan hoki, että kun hän niin vähän saa sitä pitää sylissä ja niin harvoin pääsee sitä katsomaankin...Revin vauvan sitten toisen mummon syliin.
Toisen lapsen kohdalla tiesin tarkkaan mitä halusin eli ilmoitin, että sairaalaan ei kellään ole asiaa ja kotiinkaan on turha yrittää ennen kuin lapsi on pari vkoa vanha. No, miehen vanhemmat sai tulla kun kotiuduttiin eli 1vkon iässä ja tästä jäi ihanat muistot!
Antaa niiden äitien vaan olla marttyyreja ja vaikka mitä, mutta oma lapsi ja perhe menee kaiken edelle.
Mulla on ihan entiset välit äitiini, vaikka yhteen otettiin...
kun vauva syntyy...
esikoisen synnyttyä me mentiin kotiin hakien mummo bussiasemalta mukaan, koska tuli 400km päästä meille viikoksi vauvaa katsomaan...
Kotona se "omi" vauvan multa ja ensijärkytyksestä selvittyäni sain todella taistella tyyliin; nyt annat sen lapsen minulle-on ruoka-aika, MINÄ vaihdan vaipan jne. ASiaa ei auttanut, että olin tosi huonossa kunnossa itse. Syytänkin puolittain äitiäin lapsen koliikin puhkeamisesta. Olin siis niin stressaantunut, ettei jälkikäteen totta.
Miehen vanhemmat tuli muutaman päivän päästä meitä katsomaan 200km päästä, eikä ne meinanneet saada vauvaa lainkaan syliin kun äitini vaan hoki, että kun hän niin vähän saa sitä pitää sylissä ja niin harvoin pääsee sitä katsomaankin...Revin vauvan sitten toisen mummon syliin.
Toisen lapsen kohdalla tiesin tarkkaan mitä halusin eli ilmoitin, että sairaalaan ei kellään ole asiaa ja kotiinkaan on turha yrittää ennen kuin lapsi on pari vkoa vanha. No, miehen vanhemmat sai tulla kun kotiuduttiin eli 1vkon iässä ja tästä jäi ihanat muistot!Antaa niiden äitien vaan olla marttyyreja ja vaikka mitä, mutta oma lapsi ja perhe menee kaiken edelle.
Mulla on ihan entiset välit äitiini, vaikka yhteen otettiin...
mä niin pelkään että mullekkin käy vielä tuolla tavalla. tai sitten mun äiti rampaa täällä vähän väliä, ja ihan varmasti "omii" sen lapsen siksi ajaksi kun täällä vierailee. Oon miettiny että jos alkaa näyttää siltä niin täytyy varmaan rajoittaa äidin kyläilyä, tosin voin vaan odottaa sitä hetkeä kun äiti alkaa ruikuttamaan sinne menoa, ja siellä sitte pitäs "asua" euraavan Viikon muuten taas alkaa kauhee itku . -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano sille suoraan? Sano sille että nyt jumankauta sä kyllä rajoitat tota stressaavaa hössötystäs ja vähän äkkiä, tai alkaa mennä välit telakalle. Että sun ei kuule tarvitse hommata vauvallemme tavaravuorta sun omaan kotiis, koska se vauva ei ole sinun, ta-ju-at-ko! Ihanaa kai että se on kiinnostunut mummoudesta, mutta rajoittas nyt tota hulluuttaan. :/ Hän kun ei ole missään pääosassa, ei hän ole teidän ydinperhettänne. Vauvahan ei mikään heittopussi ole joten hoitoon antaminenkaan ei ole todellakaan hänen päätös, aloite on teidän koska lapsi ei myöhemminkään edelleenkään ole mikään ympäriinsä retuuttava näyttelyesine yhdellekään mummolla tai papalle. Tsemppiä teille ja pistäkää vaikka miehesi kanssa yhdessä sille nyt rajat. Luulisi sitäkin **tuttavan tuollainen karsea anoppi. :O Itkekööt ja kitiskööt ihan rauhassa mutta sua stressaamatta marttyyriyttään ja kasvais nyt viimeinkin aikuiseksi kypsässä mummon iässään! Mun mielestä sun äiti toimii to-del-la väärin sua ja teitä kohtaan.
haluavat isovanhemmuudesta ensisijaisesti elämyksiä itselleen ja lapsenlapset ovat tämän egoprojektin materiaalia. Viis siitä, mikä on vauvan / lapsen kehitysvaihe tai perheen tarpeet, vaan sitä tullaan "auttamaan", mutta täysin omista lähtökohdista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut mummot joo tietävät tosi hyvin miten niitä vauvoja hoidetaan, siinä ei äiti väliin aina ennätä. Jos äitisi noin höösää niin suositan, että hän ei tule teille ainakaaan niin pitkäksi aikaa enne kuin olette oppineet lapsen kanssa yhteisille tavoille (syömiset, nukkumiset jne) Muuten voi herkästi käydä niin, että lapsi ei pääse syömään eikä nukkumaan ajallaan tai vauva syötetään valion maitopurkista mummon toimesta. Näillä mummoilla on tainnut jäädä lapsena kotisleikit liian vähälle, mutta valitettavasti teidän vauva ei ole nukke ja tämä niiltä mummoilta joskus unohtuu.
Alue: Aihe vapaa
muilla samanlaisia tapauksia? AP