Asettaako kukaan muu teinille kotiintuloaikaa?

arkena tullaan kotiin klo 21 koska aamulla on koulua, viikonloppuisin klo 22, joskus harvoin saa olla klo 23 asti.

samoin kohta 15v ja 12v



pe ja la iltaisin kohta 15 vuotiaalla kotiintuloaika on klo 22 ja kohta 17 vuotiaan kanssa sovitaan tapauskohtaisesti. Esim uutenavuotena ei varsinaisesti ollut kotiintuloaikaa, mut yökyläänkään ei ollut asiaa. Tuli vesiselvänä kotiin klo 4 aamulla.



Tietävät,e t kotiin on tultava ja jos ei selvinpäin tule, on menot menty pitkäksi aikaa. Esikoinen on kerran tullut humalassa kotiin, kerran oli juomaansa laitettu jotakin, onneksi kaverit oli turvana ja mitään ei sattunut.

Täällä on muutamia paikkoja johon alaikäisetkin pääsee, mut saavat leipan ovella käteensä.

Olenkon teroittanut tuon jälkeen, ettei juomaansa saa jättää koskaan vartioimetta ja aina käsi lasin päällä kun katse ei ole lasissa.



Yökyläilyt sopivat keskenään, vanhemmat varmistavat asia keskenään.

Itselle asia ei ole ihan vielä ajankohtainen, mutta mielestäni asiassa ei sinällään ole mitään epäreilua, jos täysi-ikäinen vielä asuu saman katon alla = vanhempiensa kustantamassa asunnossa. Silloin vanhemmilla voi olla vielä jotain sananvaltaa näihin asioihin ihan yhteisten pelisääntöjen nimissä.



Esim. jos asunto ei ole suurensuuri ja vanhemmilla on tarve mennä aikaisin nukkumaan (esim. aikainen aamuherätys), on ihan kohtuullista, että talossa on hiljaisuus vaikka klo 23 eikä sen jälkeen enää kolistella, käydä iltapesuilla tai laitella iltapaloja. Omasta kokemuksesta tiedän, että teineiltä nuo hommat ei aina suju hiljaisesti.



Riippuu kokonaisuudesta siis - en olisi kategorisesti sanomassa, että 18 vuotta täyttäneelle ei saa asettaa kotiintuloaikoja.

Tyttö uhmaa rajoja eikä aina noudata niitä, ja se liikkuu nykyään ikävä kyllä porukassa, jossa monilla ei ole mitään rajoja, osalla iän vuoksi (täyttävät tänä vuonna 18 v) ja osan vanhemmat ovat kai vaan antaneet jo periksi, kun eivät ole jaksaneet taistella teinin kanssa (raskasta se onkin). Ja ainahan on myös niitä, jotka eivät rajoja edes aseta.



Meillä rajat on tällä hetkellä arkisin n. yhdeksän aikoihin ja viikonloppuisin kahdeltatoista, tyttö on 15 v, täyttää tänä vuonna 16 v. (minusta klo 24 on turhan myöhään, parempi olisi klo 23, mutta annoin tunninlla periksi sillä ehdolla, että siitä ei sitten lipsuta yhtään).

Apn teini täytää kohta 17v Perjantaisin on tultava puolesta yöstä.

Lauantaisin 23 tai 23.30.

Viikolla ja sunnuntaisin 22, että kerkiää tarpeeksi levätä ennen koulua.

Tuntuu olevan kaveripiirinsä ainoa....

on tuo minusta aika tiukkaa. Vai voiko tuosta joustaa joskus? Nykymaailmassa nuo ovat kyllä aika aikaisia kotiintuloaikoja. Miksi ei voisi perjantaisin olla vaikka kahteen asti? Ja haittaako se, jos joskus viikollakin menee myöhempään? Moni leffakin alkaa niin myöhään, ettei millään ehdi kotiin noissa aikarajoissa.

Meillä neljä lasta, nyt nuorinkin jo teini eli 13v. Periaatteessa menot sovitaan etukäteen, missään kaupungilla tms ei turhan päiten luuhailla. Nuorimman yökyläilystä sovitaan edelleen kavereiden vanhempien kesken.

Eivät ole valittaneet yksikään. Vanhin lapsi nyt jo 22v.

ilmoittavat perheen muille jäsenille kotiintuloaikansa ja jos jostain syystä menee kauemmin, niin siitäkin ilmoitetaan :) Tästä on varmaan syytä mainita.



Teini voisi pohtia sitä, miltä tuntuu jos vanhemmat ei ole tavitettavissa eivätkä ilmoita menoistaan. Ihan varmaan alkaa jossain vaiheessa häiritä. Niin kauan kun saman katon alla asutaan tulee menoistaan hieman ilmoitella. Ja kotiin tuloajat, on hyvä olla olemassa niillä turvataan mm. riittävä unen saanti (koko perheelle).

Itselle asia ei ole ihan vielä ajankohtainen, mutta mielestäni asiassa ei sinällään ole mitään epäreilua, jos täysi-ikäinen vielä asuu saman katon alla = vanhempiensa kustantamassa asunnossa. Silloin vanhemmilla voi olla vielä jotain sananvaltaa näihin asioihin ihan yhteisten pelisääntöjen nimissä.

Esim. jos asunto ei ole suurensuuri ja vanhemmilla on tarve mennä aikaisin nukkumaan (esim. aikainen aamuherätys), on ihan kohtuullista, että talossa on hiljaisuus vaikka klo 23 eikä sen jälkeen enää kolistella, käydä iltapesuilla tai laitella iltapaloja. Omasta kokemuksesta tiedän, että teineiltä nuo hommat ei aina suju hiljaisesti.

Riippuu kokonaisuudesta siis - en olisi kategorisesti sanomassa, että 18 vuotta täyttäneelle ei saa asettaa kotiintuloaikoja.

Vanhemmat voisivat jo pikkulapsiaikaan opetella nukkumaan, vaikka joku liikkuisi asunnossa. Sellaiset perheet ovat todella ahdistavia, joissa lapsi tai nuori ei uskalla käydä yöllä vessassa tai juomassa, vaikka olisi suu ihan kuiva, kun "äiti ja isä herää ja suuttuu". Perheessä eläessä täytyy ymmärtää se, etteivät kaikki muut voi aina noudattaa juuri sinun aikataulujasi. Vähän suvaitsevaisuutta!

Tietenkin hiljaisuus-sääntö on paikallaan olla siten, että toisten nukkuessa ei saa soittaa musiikkia kovalla tms. Mutta se, etteikö saisi mennä ottamaan iltapalaa tai käydä iltapesulla, tuollainen on kyllä silkkaa tyranniaa. Mieti nyt, jos vaikka kuukautiset alkaa huomaamatta, niin ei saa mennä peseytymään, koska "hiljaisuusaika on alkanut".

Ja tietenkään ei ruveta 18-vuotiaalle asettamaan mitään kotiintuloaikoja. Olisi paikallaan jo ennen täysi-ikäisyyttä pikkuhiljaa päästä niistä eroon, ettei siirtymä täysi-ikäisyyteen ja sen tuomaan vastuuseen ole liian hankala.

On moukkamaista vedota siihen, että asunto on vanhempien "omistama". Perheessä ei tuollaisilla seikoilla pitäisi olla mitään merkitystä. Vai onko muka niin, että jos vain toinen vanhemmista omistaa asunnon, hän saisi sitten määrätä ja pompotella puolisoaankin? Miksi pitäisi opettaa lapselle, että se, jolla on rahaa, saa kiusata toisia?

Periaatteessa menot sovitaan etukäteen, missään kaupungilla tms ei turhan päiten luuhailla. Nuorimman yökyläilystä sovitaan edelleen kavereiden vanhempien kesken.

Eivät ole valittaneet yksikään. Vanhin lapsi nyt jo 22v.

tämä käytännössä tarkoittaa? Eikö voi vaan sanoa, että "olen Kaisan kanssa" - pitääkö olla etukäteen tiedossa, mitä kaikkea tehdään? Ja mitä tarkoittaa, että kaupungilla ei saa viettää aikaa?

Itselle asia ei ole ihan vielä ajankohtainen, mutta mielestäni asiassa ei sinällään ole mitään epäreilua, jos täysi-ikäinen vielä asuu saman katon alla = vanhempiensa kustantamassa asunnossa. Silloin vanhemmilla voi olla vielä jotain sananvaltaa näihin asioihin ihan yhteisten pelisääntöjen nimissä.

Esim. jos asunto ei ole suurensuuri ja vanhemmilla on tarve mennä aikaisin nukkumaan (esim. aikainen aamuherätys), on ihan kohtuullista, että talossa on hiljaisuus vaikka klo 23 eikä sen jälkeen enää kolistella, käydä iltapesuilla tai laitella iltapaloja. Omasta kokemuksesta tiedän, että teineiltä nuo hommat ei aina suju hiljaisesti.

Riippuu kokonaisuudesta siis - en olisi kategorisesti sanomassa, että 18 vuotta täyttäneelle ei saa asettaa kotiintuloaikoja.

maksoin vanhemmille "vuokraa" eli pientä nimellistä korvausta asunnosta, ruoasta ja pyykkihuollosta. Ei tullut vanhemmille mieleenkään asettaa kotiintuolorajoja itsensä elättävälle täysi-ikäiselle! Mutta ehkäpä siihen aikaan 18-vuotiaat olivat aikuisempia kuin nyt?

Vanhemmat voisivat jo pikkulapsiaikaan opetella nukkumaan, vaikka joku liikkuisi asunnossa. Sellaiset perheet ovat todella ahdistavia, joissa lapsi tai nuori ei uskalla käydä yöllä vessassa tai juomassa, vaikka olisi suu ihan kuiva, kun "äiti ja isä herää ja suuttuu". Perheessä eläessä täytyy ymmärtää se, etteivät kaikki muut voi aina noudattaa juuri sinun aikataulujasi. Vähän suvaitsevaisuutta!

Tietenkin hiljaisuus-sääntö on paikallaan olla siten, että toisten nukkuessa ei saa soittaa musiikkia kovalla tms. Mutta se, etteikö saisi mennä ottamaan iltapalaa tai käydä iltapesulla, tuollainen on kyllä silkkaa tyranniaa. Mieti nyt, jos vaikka kuukautiset alkaa huomaamatta, niin ei saa mennä peseytymään, koska "hiljaisuusaika on alkanut".

Ja tietenkään ei ruveta 18-vuotiaalle asettamaan mitään kotiintuloaikoja. Olisi paikallaan jo ennen täysi-ikäisyyttä pikkuhiljaa päästä niistä eroon, ettei siirtymä täysi-ikäisyyteen ja sen tuomaan vastuuseen ole liian hankala.

On moukkamaista vedota siihen, että asunto on vanhempien "omistama". Perheessä ei tuollaisilla seikoilla pitäisi olla mitään merkitystä. Vai onko muka niin, että jos vain toinen vanhemmista omistaa asunnon, hän saisi sitten määrätä ja pompotella puolisoaankin? Miksi pitäisi opettaa lapselle, että se, jolla on rahaa, saa kiusata toisia?

18-vuotiaalle rajoja ala asettelemaan vaan ne on olleet olemassa jo kauan sitten.

En oikein ymmärrä mitä tarkoitat, että kotiintuloista pitäisi päästä eroon ennen aikuisuutta. Siis pitäähän aikuisenkin jotain järkeviä rajoja ja tapoja elämässään noudattaa. Eli sillä, että on opetettu vaikka riittävän unen merkitys eli ajoissa kotiin ja nukkumaan, on tehty nuorelle selväksi, ettei seuraavaa päivää jaksa täysipainoisesti, jos aina valvois. Kyllähän nyt aikuiset nimenomaan menevät ajoissa nukkumaan, koska aamulla on yleensä työpäivä.

Ja tuo, ettei muka talossa tarvitse noudattaa talon sääntöjä. Tottakai pitää. Perheen vanhemmat ovat ne jotka säännöistä päättävät loppujen lopuksi. Kyllä esim. nuoremmille lapsille on taattava rauhallinen koti vaikka talossa täysi-ikäinen lapsikin asuisi. Ei se silti tarkoita kiusaamista, jos on säännöt ja tottakai kaikkia perheenjäseniä kuunnellaan.

JOka paikassa yhteiskunnassakin on säännöt ja rajat,eihän ilman niitä oikein olis tolkkua elämässä.

Periaatteessa menot sovitaan etukäteen, missään kaupungilla tms ei turhan päiten luuhailla. Nuorimman yökyläilystä sovitaan edelleen kavereiden vanhempien kesken.

Eivät ole valittaneet yksikään. Vanhin lapsi nyt jo 22v.

tämä käytännössä tarkoittaa? Eikö voi vaan sanoa, että "olen Kaisan kanssa" - pitääkö olla etukäteen tiedossa, mitä kaikkea tehdään? Ja mitä tarkoittaa, että kaupungilla ei saa viettää aikaa?

Meillä se tarkoittaa sitä, että esim. tuo nuorin kertoo menevänsä nyt vaikka "Kaisan" luo. Ovat sitten Kaisan luona, lähikoulun pihalla tai muutamassa puistossa. Jos lähtee sitten vaikka toisen kaverin kotiin tai kirjastoon Kaisan kanssa, ilmoittaa kyllä yleensä. Tiedetään suurinpiirtein mistä löytyy.

Kaupungille saa mennä, jos on sinne jotain järkevää asiaa. Kirjastoon voi mennä ja kauppa-asioille mutta kyllä ne lapset noistakin menoista ilmoittaa. Mutta huvin vuoksi ei mennä esimerkiksi roikkumaan minnekään kauppakeskukseen, miksi pitäisikään? Meidän lapset viihtyy kavereillaan tai kaverit meillä. Just puhuttiin tästä lasten kanssa, kun itse sanoivat, etteivät ymmärrä mitä toiset saavat siitä, että aina notkutaan jossain kauppakeskuksessa. Eikä niillä ole kivoja koteja , jossa olla tai jotain muuta kivaa tekemistä. Heidän mielestään olis aika tylsää joka päivä katsella vaan kaupoissa tavaroita, joita ei ole rahaa ostaa tai istua vesilasillisella mäkkärissä. Kivempi olla jonkun luona tai sitten vaikka puistossa tai harrastamassa jotain.

Tavallisena arki-iltana viimeistään kymmeneltä, ellei muuta sovita. Perjantai- ja lauantai-iltoina ilmoitetaan minne mennään ja milloin tullaan kotiin (yleensä viimeisellä bussilla 02-03-aikoihin) ja jos tulee muutoksia niin soitellaan erikseen. Tytöt 17 (kohta 18) ja 15 (kohta 16). Aina on toiminut, paitsi kerran, kun vanhempi tyttö myöhästyi bussista. Siitäkin selvittiin puhelinsoitolla ja taksimatkalla ja tytär oli kotona ainoastaan puoli tuntia sovittua myöhemmin.

18-vuotiaalle rajoja ala asettelemaan vaan ne on olleet olemassa jo kauan sitten.

En oikein ymmärrä mitä tarkoitat, että kotiintuloista pitäisi päästä eroon ennen aikuisuutta. Siis pitäähän aikuisenkin jotain järkeviä rajoja ja tapoja elämässään noudattaa.

Tarkoitan sitä, että jos ihminen ei osaa toimia kuin jonkin auktoriteetin sanelemana, hän ei osaa ITSE päätellä ja päättää, mitä pitää tehdä. Nuoren kannattaisi opetella jo ennen täysikäisyyttä se, että osaa tulla itse järkevään aikaan kotiin - ja että toisaalta myös osaa arvioida sen, voiko joskus olla myöhempään ilman, että esim. koulunkäynti kärsii liian lyhyistä unista. Että oppii kantamaan vastuun itse. Ei niitä kotiintuloaikoja ja muita sääntöjä voi loppuikäänsä kysellä vanhemmilta. Ylilyöntejä ja sekoiluja tulee enemmän niiden kohdalla, jotka ovat vain noudattaneet itse mitään ajattelematta ylhäältä päin saneltuja sääntöjä. Silloin asiat menevät sekaisin, kun yht'äkkiä, täysikäisyyden tultua, pitääkin tehdä itse omat ratkaisut.

Ja tuo, ettei muka talossa tarvitse noudattaa talon sääntöjä. Tottakai pitää. Perheen vanhemmat ovat ne jotka säännöistä päättävät loppujen lopuksi. Kyllä esim. nuoremmille lapsille on taattava rauhallinen koti vaikka talossa täysi-ikäinen lapsikin asuisi. Ei se silti tarkoita kiusaamista, jos on säännöt ja tottakai kaikkia perheenjäseniä kuunnellaan.

JOka paikassa yhteiskunnassakin on säännöt ja rajat,eihän ilman niitä oikein olis tolkkua elämässä.

Onko joku sanonut, että pitäisi elää anarkiassa? Minä kritisoin tuollaisia yli-tiukkoja sääntöjä. En ihan oikeasti ymmärrä, miten kodin rauha häiriintyy siitä, jos joku käy vaikka yöllä vessassa tai syö iltapalaa myöhään? Voihan sitä toimittaa asiansa myös hiljaa, kolistelematta ja metelöimättä. Naurettavaa vaatia, ettei talossa saisi liikahtaakaan enää klo 23 jälkeen. SE on kiusaamista.

Järkevät säännöt toki ymmärrän, esim. juuri sen, että ei saa metelöidä toisten nukkuessa, ja täytyy ottaa muutenkin muut huomioon. Mutta tuollainen nipotus jostain iltapalojen ajankohdasta menee jo liiallisuuksiin.

mitään tarkkoja aikoja. Riippuu päivästä. Viikonloppuisin saa olla myöhempään, arkisin tuee sitten viimeistaan kymmeneltä kotiin. Lapset 14 ja 15.

Koskaan ei oikeastaan olisi ollut tarvetta kotiintuloajoille kun neidit yleensä ovat kotona jo 18-19- aikoihin, eli silloin, kun syömme päivällistä. Loma-aikoina joustamme kotiintuloajoista enemmän. Koskaan ei ole tarvinnut huolestua, kun molemmat ilmoittelevat kiltisti tulemiset ja menemiset:)

Niin ja lisäisin vielä, että poikaystävillä yökyläilyä emme toivo viikolla, joten se tapahtuu vain viikonloppuisin. Sama pätee poikaystävien täällä yökyläilyyn. Näkevät heitä kuitenkin viikolla koulussa.

Tarkoitan sitä, että jos ihminen ei osaa toimia kuin jonkin auktoriteetin sanelemana, hän ei osaa ITSE päätellä ja päättää, mitä pitää tehdä. Nuoren kannattaisi opetella jo ennen täysikäisyyttä se, että osaa tulla itse järkevään aikaan kotiin - ja että toisaalta myös osaa arvioida sen, voiko joskus olla myöhempään ilman, että esim. koulunkäynti kärsii liian lyhyistä unista. Että oppii kantamaan vastuun itse. Ei niitä kotiintuloaikoja ja muita sääntöjä voi loppuikäänsä kysellä vanhemmilta. Ylilyöntejä ja sekoiluja tulee enemmän niiden kohdalla, jotka ovat vain noudattaneet itse mitään ajattelematta ylhäältä päin saneltuja sääntöjä. Silloin asiat menevät sekaisin, kun yht'äkkiä, täysikäisyyden tultua, pitääkin tehdä itse omat ratkaisut.

Hmm, meillä nimenomaan se, että on ollut ne kotiintuloajat ja rajat, on opettanut lapset kantamaan vastuun itsestään. Meillä on puhuttu aina kaikista asioista ja se on saanut lapset ajattelemaan itse ja ymmärtämään miksi pitää rajoja olla ja niitä noudattaa. Ei meillä lapset ole jotain robotteja, jotka vaan käskyjä tottelevat. He nimenomaan ovat kyseenalaistaneet noita sääntöjä kysymällä ja tivaamalla miksi. Vastuuta oppii sillä, että ymmärtää syyt ja seuraukset. Lapsiin on luotettu ja he ovat olleet luottamuksen arvoisia. Ei meillä ole nuorilla omilleen muuttaneilla ollut mitään vaikeuksia itse huolehtia itsestään tuollaisten asioiden suhteen.

Onko joku sanonut, että pitäisi elää anarkiassa? Minä kritisoin tuollaisia yli-tiukkoja sääntöjä. En ihan oikeasti ymmärrä, miten kodin rauha häiriintyy siitä, jos joku käy vaikka yöllä vessassa tai syö iltapalaa myöhään? Voihan sitä toimittaa asiansa myös hiljaa, kolistelematta ja metelöimättä. Naurettavaa vaatia, ettei talossa saisi liikahtaakaan enää klo 23 jälkeen. SE on kiusaamista.

Järkevät säännöt toki ymmärrän, esim. juuri sen, että ei saa metelöidä toisten nukkuessa, ja täytyy ottaa muutenkin muut huomioon. Mutta tuollainen nipotus jostain iltapalojen ajankohdasta menee jo liiallisuuksiin.

En ole tuo kolistelusta ja metelöinnistä kirjoittanut. Kyllä meillä vessassa saa käydä ja syömässä ja muutenkin elää. Tarkoitin itse asiaa hieman toisenlaisella tavalla. Jotkut perussäännöt on oltava asumiselle ja vaikka olisikin täysi-ikäinen, ei nuori silti saa tehdä mitä huvittaa talossa , jossa asuu.

Kirjoitin nimenomaan, että JOS esim. asunto ei ole suurensuuri, minusta olisi KOHTUULLISTA asettaa jotain rajoja.



Nimenomaan vanhempien perheen elättäjinä on saatava hoitaa työnsä hyvin ilman, että esimerkiksi 18-vuotiaan baarireissu häiritsee sitä. Kyse on priosoinnista. Minusta aikuisen työhön pääsy on tärkeämpi motiivi kuin nuoren huvittelun mahdollistaminen. Toki pitää olla ymmärrystä puolin ja toisin, eli en sanonut EI vaikkapa satunnaiselle baarikeikalle vaikkapa viikonloppuisin.



Jos säännöt eivät tunnu omilta, se voi olla myös merkki siitä, että teinin alkaa olla aika muuttaa omilleen. Kannattaa kuitenkin tajuta, että sääntöjä on muuallakin. Esimerkiksi HOAS:n opiskelija-asunnoissa on ehdoton hiljaisuus viikolla klo 22 ja viikonloppusin klo 23 jälkeen.



Kuten joku toinen tuossa totesi, rajoja on kaikkialla, missä pitää elää osana muuta yhteiskuntaa. Sääntöjen noudattaminen kuuluu aikuiseen vastuun ottamiseen.



Lisäksi kirjoitin, että kaikki riippuu kokonaisudesta ja että KATEGORISESTI en lähtisi tyrmäämään 18 vuotta täyttäneen kotiintuloaikoja.



terveisin natsi :D

Kirjoitin nimenomaan, että JOS esim. asunto ei ole suurensuuri, minusta olisi KOHTUULLISTA asettaa jotain rajoja.

Nimenomaan vanhempien perheen elättäjinä on saatava hoitaa työnsä hyvin ilman, että esimerkiksi 18-vuotiaan baarireissu häiritsee sitä. Kyse on priosoinnista. Minusta aikuisen työhön pääsy on tärkeämpi motiivi kuin nuoren huvittelun mahdollistaminen. Toki pitää olla ymmärrystä puolin ja toisin, eli en sanonut EI vaikkapa satunnaiselle baarikeikalle vaikkapa viikonloppuisin.

Jos säännöt eivät tunnu omilta, se voi olla myös merkki siitä, että teinin alkaa olla aika muuttaa omilleen. Kannattaa kuitenkin tajuta, että sääntöjä on muuallakin. Esimerkiksi HOAS:n opiskelija-asunnoissa on ehdoton hiljaisuus viikolla klo 22 ja viikonloppusin klo 23 jälkeen.

Kuten joku toinen tuossa totesi, rajoja on kaikkialla, missä pitää elää osana muuta yhteiskuntaa. Sääntöjen noudattaminen kuuluu aikuiseen vastuun ottamiseen.

Lisäksi kirjoitin, että kaikki riippuu kokonaisudesta ja että KATEGORISESTI en lähtisi tyrmäämään 18 vuotta täyttäneen kotiintuloaikoja.

terveisin natsi :D

Minä olen se joka ekana kirjoitti, että meillä lapsen täyttäessä 18v noudatetaan silti sääntöjä, jos asuu edelleen kodissamme. Ei meillä mieskään kolistele yökaudet,kun minulla aikainen aamuvuoro viikonloppuisin. Aikuinen ihminen kunnioittaa muita ja sopeuttaa elämänsä sen mukaan.

Ei meillä ole tarkoituksena kieltää baareja ym. Meno on vain sopeutettava tilanteen mukaan. Jos kaikilla on vapaaviikonloppu, on meno ok.Jos kotikunto sellainen etteivät huomattavasti pienemmät sisarukset herää uniltaan,pelästy, jne.

Ei meillä minä tai mieheni myöslähde ulos milloin huvittaa, sopimatta toistensa kanssa. Tule kotiin karmit kaulassa herättäen koko talon.

En ymmärrä kuka tarvitsee iltapalaa yöllä? jos jossain luuhaa myöhään kannattaa tehdä eväät tai syödä muualla. kyllä ihmisellä pitää olla säännöllisest ruoka-ajat kotonaan joita noudattaa. itse kun asuin aikuisena kotona ja sain mennä vapaammin oli esim arkena iltamyöhään kestävät treenit. itse otin eväitä mukaan joita söin ettei tarvinu mennä 23.00 yöllä keittiöön kolistelemaan. joskus äiti oli laittanut syötävää huoneeseeni minua varten vaikka en edes pyytänyt.