Painajaismainen lapsen hammaslääkärikäynti

Me asumme Tanskassa. Ja meillä lapset tykkää käydä hammaslääkärissä :).



Eka käynnillä hammaslääkäri näyttää kaikki ne vehkeet lapselle aina sitä mukaa, kun niitä tarvitaan tarvitaan. Esimerkiksi kun laitetaan se, mikä imee sylkeä, niin lääkäri antaa sen lapselle käteen ja saa kokeilla käteen, kuinka se imee.



Samoin, jos porataan. Lääkäri näyttää lapselle sen poran - ja piirtää sillä poralla jonkun kuvan, esim. hymynaaman kynteen :). Sanoo myös, että saattaa tuntua inhottavalta, kun hammasta porataan ja keskeytetään, jos näyttää, että käy kipeää. Pienet potilaat saavat ilokaasua - ja se taitaa vähän rentouttaa.



Hammaslääkärikäynnin jälkeen saa uuden hammasharjan ja valita yhden pikku lelun. Meidän lapset yleensä kysyy, että mennäänkö pian uudestaan.

Sen verran että minulla on perinnöllinen kiillehäiriö, jottei yksikään hammaslääkäri osannut edes epäillä vaikka hampaani olivat keltaiset, reikiintyivät ja lohkeavat todella helposti. Onneksi äitini vei minut Helsingin hammaslääketieteelliseen tutkittavaksi, ja oikea diagnoosi saatiin. Loppuipa se järjetön syyllistäminen hampaitteni huonosta kunnosta.

Tänäkään päivänä suurin osa hammaslääkäreistä ja hoitajista eivät tunnu olevan sairauteni kanssa kartalla vaikka valmis diagnoosi onkin. Joten en kyllä kovinkaan sokeasti luottaisi hammaslääkärienkään ammattitaitoon.

määrästä näkeepi oikein helposti kuinka niitä hampaita on harjattu, jos on plakittomat (biofilmittömät) niin eipä ainakaan meillä ole tapana kovasti vanhempia syyllistellä.

Valitettavasti aina on näitä jotka luettelevat täydelliset ritiramsut hoidosta ja ravinnosta ja sitten kun kurkkaa suuhun tulee mieleen, onkohan lapsi vaihdokas vai miten muuten on mahdollista...?

kerta kerran jälkeen, samoille vanhemmille, mutta valitettavasti kaikille ei menene perille edes rautalangasta vääntäen. Surullista lasten kannalta.

Joskus joku kysyy kuinka tätä jaksaa vuodesta toiseen, se työnilo tulee niistä pienistä edistymisaskelista (useimmitenhan vanhemmista näkee ettei vvvvvvvk. sitten jatketaan töitä lapsen kanssa ja toivotaan parasta).

Arvatkaapa millaisia hammasharjoja osa ekaluokkalaisista tuo koululle kun on harjausopetusta terveyskasvatustunnilla??

Sieltä löytyy esim. äidiltä lainattua, ei oota koska ainut harja on mummolla jossa viikonloppuisin hoidossa tai sitten esim. neuvolasta aikoinaan saatu ensiharja.

Suurimmalla osalla tietysti harjat OK.

Kiille ongelmaiset kyllä hammashoidossa tunnistetaan, ei pelkoa..

Kun useinhan ihmiset kuvittelevat että tekevät asian oikein. Mutta tulos ei ole ihan sen mukainen. Jos vanhemmat sanovat, että hampaat pestään aamua iltaa ja plakin määrä on paha niin annappa ens kerralla harja äidin käteen ja sano, että näytä minulle kuinka te pesette hampaat.

Syy ehkä selviää siinä vaiheessa.

äidilläni suu täynnä paikkoja samoin veljelläni. Isälläni eikä minulla ikinä yhtäkään reikää, mutta hammaskiveä, vaikka 2xpvssä pesee hampaat ja hammaslangalla putsaa välit.



Esikoisella sama juttu kuin mulla, vaikka nimenomaan aina huolehdin, ettei samasta lusikasta ja ei suupusuja. Kahden muun kanssa olen ollut huolimattomampi, mutta heillä selvästi isänsä perintönä, ei hammaskiveä...

että opettat lapsellesi hyvät käytöstavat. Jos hampaissa on reikiä hammaslääkäri paikkaa ne eikä lapsella ole oikeutta käyttäytyä huonosti silloin eikä muulloinkaan. Miten et saa omaa lastasi kuriin?