Miksi ihmisten on vaikea hahmottaa (nimistä lapselle)

ei saisi antaa suvussa ollutta nimeä, jos nimestä on ns suomenkielinen muoto. Jos saisin vielä lapsen niin esim en voisi antaa isoäitinä nimeä, joka on Alice, vaan pitäis laittaa Liisa? Miellän ne aika erilaisiksi nimiksi. Joseph > Jooseppi? vai Joosef?

ei saisi antaa suvussa ollutta nimeä, jos nimestä on ns suomenkielinen muoto. Jos saisin vielä lapsen niin esim en voisi antaa isoäitinä nimeä, joka on Alice, vaan pitäis laittaa Liisa? Miellän ne aika erilaisiksi nimiksi. Joseph > Jooseppi? vai Joosef?

Kuten et voisi antaa lapsellesi nimeksi myöskään Elsa, Ilse, Elisa tai Bettina. Sillä kaikki ovat lähtöisin nimestä Elisabeth, joka suomeksi nyt on ilmeisesti päätetty olevan Liisa.

Myöskin Marikat, Marit ja Maijat pitäisi nimetä Marioiksi. Vai meneekö se niin päin, että kaikki Mariat pitäisi olla Maijoja, kun se on suomalaisempi nimi?

no ehkä itseäni hämää eniten, jos valitaan englanninkielinen nimi, joka on suomenkieliselle vaikeampi ääntää. Kuten tuo eillisen ketjun Nathaniel. Ehkä siinä on myös joku perustavanlaatuinen ajatteluero taustalla, minusta tuntuisi hölmöltä antaa Matteo, jos kerran italialaisittain nimi kuulostaa yhtä arkiselta kuin suomeksi Matti. Eli mielestäni nimivalinnat vaikuttavat joskus erikoisuudentavoittelulta, joka on juuri tuollaista, että annetaan se jonkun toisen maan "Pirjo" tms. tavallinen nimi nimeksi, koska se on harvinainen täällä. Tämä on se, mikä itseäni ihmetyttää. ap

Minä olen nimennyt lapseni ulkomaalaisilla nimillä nimenomaan erikoisuudentavoittelumielessä, eli koska haluan heille nimet jotka herättävät kiinnostusta ja jotka erottuvat muista. Samoin olen vaihtanut oman etunimeni jo 16-vuotiaana täällä erikoisempaan (joka on itäisessä naapurissamme hyvin tavallinen nimi).

Sillä ei minusta ole mitään väliä onko se nimi kovinkin tavallinen jossain muussa maassa, koska ideahan on se että se erottuu juuri siinä maassa missä asutaan. Enkä kyllä tiedä mitä vikaa erikoisuudentavoittelussa sitten on - eiköhän useimmat ihmiset halua erottautua omina persooninaan laumasta, ja vähän erikoisempi "nimilappu" voi siinä auttaa samoin kuin jonkun valinta pukeutua erikoisesti.

minä en ainakaan näistä ymmärrä paljoa mitään :)

Nimi kuin nimi.



Sain tytön ja olin ajatellut antaa nimeksi Pauliinan, mutta kerrohan ap, mikä on tuon nimen se virallinen nimi muoto, jota tulee käyttää täällä Suomessa?

Monet katoliset papithan ei suotu ( tai ei suostuneet) antamaan vanhempien toivomaa nimeä, vaan vaativat annettavaksi pyhimyksen nimen. Maggie ei käynyt, piti olla Margaret, Bart oli Bartholomew, Max oli Maximillianus, Jack oli John yms. Näin kertoivat Kanadassa asuvat tuttavani...

Monet katoliset papithan ei suotu ( tai ei suostuneet) antamaan vanhempien toivomaa nimeä, vaan vaativat annettavaksi pyhimyksen nimen. Maggie ei käynyt, piti olla Margaret, Bart oli Bartholomew, Max oli Maximillianus, Jack oli John yms. Näin kertoivat Kanadassa asuvat tuttavani...

Lähes kaikilla irlantilaisilla tutuillani on käyttönimi ja pidempi "oikea" nimi. Joe on Joseph, Gerry on Gerald jne. Olen tämän pannut merkille, mutten ollut koskaan miettinyt syytä taustalla.

miks kaikkien pitäis olla samaa massaa?eikös se ole vaan parempi että on eri muotoja nimistä kuin että luokalla olisi monta saman nimistä.lisäks ihmettelen että kuin niin alempiarvoiset ihmiset laittaisivat erikoisia nimiä?mielestäni se on todistus hyvästä itsetunnosta kun uskaltaa poiketa harmaasta massasta:)

nimesin myös lapseni erikoisella nimellä ihan just sen takia kun halusin erikoisen nimen ja se tuntui sopivan täydellisesti pojalleni.

Ei ole nimi ollut kenellekään ongelma.

Joskus olen joutunut korjaamaan viimeisen kirjaimen nimestä kun joku on sanonut väärin,mutta ei kukaan sitä enää mitenkään ihmeellisenä pidä.

Todella lapsellista aikuisilta ihmisiltä jostain nimistä jaksaa jauhaa täällä..

Jos joku haluaa antaa lapselleen nimeksi Lucastiina Järvinen,niin ole hyvä vaan.

Ei toisten siitä kannata mieltänsä pahoittaa...

Meillä onkin ap kammoksuma nimi: Ava Catharina. Sukunimi on ulkomainen ja halusimme kuitenkin antaa nimen joka toimii sekä Suomessa että ulkomailla. Catharina oli mieheni isoäiti ja hän kirjoitti nimensä noin.Pitkä Aava ei toimi Englannissa eikä Ruotsissa ja kuitenkin 90% suomalaisista ymmärtää että nimi lausutaan pitkällä aa:lla. Jotkut kysyvät jajotkut sanovat väärin. So what? Britit lausuvat toki sen "eiva".

Mä en ymmärrä täällä aina pyörivää lasten nimistä haukkumista. Miksi ne muitten nimet ottavat niin tuhottomasti päähän?

Voi olla Anna, Anne, Hanna, Annika, Annukka, Annikka ja niin pois päin. Kuitenkin jostain ihme syystä halutaan laittaa vaikka Annika vaikka Annikka olisi suomalaiselle se vanhempi muoto ja ihan sama nimi. En ymmärrä.

nähnyt missään nimeä Annikka.:)

Minä olen, joku nimekäs tutkijakin taitaa olla Annikka!

että sama nimi on eri muodossa eri kielissä ja että esimerkiksi halutaan lapselle englanninkielisessä muodossa oleva nimi vaikka nimi on jo suomeksi? Tyyliin Luca on hieno, mutta Luukas ei.:)

Jäin vain ihmettelemään eillisen nimikeskustelun perusteella. Mainittiin nimet Manu, Immanuel ja Emmanuel jotka ovat kaikki "samaa" nimeä eli Immanuel ("Jumala on kanssamme").

Mutta monet suomalaiset versiot ovat aika kummallisia ja kansainväliset kauniita. Ei suomalaisuus ole kaikille itseisarvo, esim. ei meille jotka asumme Espanjassa..

suomalainen väännös nimestä Fredrik/Frederik.

Uudistumisena koen taas "omaperäiset" nimet, kuten Veeti. ap

Veeti tulee laulaja Veeti Kalliosta, jonka oikea nimi on Vesa-Matti (vai oliko, joku V-M joka tapauksessa).

Mutta olen myös nähnyt tuon selityksen, että Veeti olisi nimestä Ferdinand. Niin - taisin jo sanoa, ettei mua suomalaistetut nimet niin töki.

ap

Kuten et voisi antaa lapsellesi nimeksi myöskään Elsa, Ilse, Elisa tai Bettina. Sillä kaikki ovat lähtöisin nimestä Elisabeth, joka suomeksi nyt on ilmeisesti päätetty olevan Liisa.

Myöskin Marikat, Marit ja Maijat pitäisi nimetä Marioiksi. Vai meneekö se niin päin, että kaikki Mariat pitäisi olla Maijoja, kun se on suomalaisempi nimi?

en ole missään vaiheessa väittänyt, että kokisin suomalaistettujen nimien olevan niin "samaa", ettei voisi käyttää Mari- tai Maija -nimiä. Sen sijaan sanoin, että välillä ihmettelen, kun ihmiset eivät tunnu tietävän, mitkä ovat samaa nimeä.

ap