Aika tiukka arvostelu lapsen kokeessa..
Kokeen maksimipisteet 50/50
Lapsi sai: 48/50 = 9 ½
Kaverinsa: 40/50 = 7 ½
Eli jokainen piste pudottaa neljännesnumeron. Tuolla logiikalla 28/50 = 5-. Eli lähes 2/3 pitää saada pisteistä, että pääsee edes läpi. Ei mulla ole valittamista, mutta aika kovalta kuulostaa alakoulun arvioinniksi.
Kommentit (40)
Oma luokanope on selittäny arvostelun periaatteet ja ne oli lähempänä tuota: esim. jos max 30, niin 10:llä pääsee läpi, 20 hipoo jo kiitettävän rajaa.
ap
jokainen ope saa itse tehdä kokeensa ja niihin järkevät pisteytykset. Ei kokeita voi verrata toisiinsa.
t. Ope
Kolmasluokkalainen saanut lukukauden aikana 4 ysiä, aina puuttunut se kaksi pistettä täysistä ja täydet pisteet vaihdelleet 20-40
Lukiossa toki muistan itsekin tuon arvostelun. Nyt on kuitenkin kyse 9-10v lapsista, jotka vasta oikeastaan ekaa vuotta harjoittelee kokeisiin lukua ja isomman oppimäärän omaksumista ja vastaamista kirjallisesti. 1-2lk on niin alkeispainoitteista, ettei siellä tarvitse vielä osata kuin lukea ja matikan alkeet.
Lukiolaisilla on aika monta harkkavuotta takana oppimistaitojen harjoittelua ja tietopohja olemassa moneen aineeseen. Kolmosella moni haparoi hieman vielä lukutaidonkin kanssa.
ap
muuten ei keskity kyllä opetukseen tai lue läksyjä. Jommallakummalla pitäis päästä läpi tolla luokalla.
Meilläkin lapsella tulee huono numero, kun ei osaa vastata oikein vaikka yhteen tai kahteen kysymykseen, numero tippuu kuin lehmän häntä.
Seuraavalla kerralla sitte paremmin.
Lapsesi sai 4/5 oikein eli mielestäni olisi kyllä pitänyt saada 8 1/2 tai 9-.
ja mitkä numerot antaa. Jos koe on helppo, voi toki kaikille antaa kympin, mutta ei se osaamisesta kerro.
Tietenkään ei täysiä tarvitse saada, mutta jos osaa 1/3 kysymyksistä vastata oikein niin aika huonosti menee (erityislapset tokia asia erikseen). On myös hyvä että opettajalla tiukka linja, moni kokee pudotuksen kun siirtyy yläkouluun ja kappas ei enää saa niitä kymppejä vaan "huonoja" kaseja.
Vai ihan opettajilla taulukot, joita on noudatettava tai rehtori pakottaa noudattamaan...?
Jos koe on ollut kovin helppo, niin tottakai numeroarvostelua pitää kiristää. Sitä paitsi ei arvostelun tarvi lineaarinen olla vaan se voi olla yläpäästä tiukempi kuin alhaalta.
Itse esimerkiksi annan tyypillisesti 20/36 seiskan, mutta viimeksi oli niin helppo koe (koepaketin koe, mutta liian iisi), että 20/36 oli vain 6-. Ei kokeen keskiarvoa ole mitenkään tarkkaan määritelty ja voin sen itse päättää, mutta en mä nyt kaikille voi kiitettävääkään antaa, jos oppilaat itsekin sanovat kokeen olleen suhteellisen helppo...
Ottakaa luokkalaisten vanhempien kanssa yhteyttä rehtoriin. Jos yksi opettaja sooloilee numeroiden kanssa, ei ole reilua lapsille muualle mentessä ja vertaillessa. Kuulostaa lukion pisteytyssysteemiltä, että yli puolet oikein kokeen läpäisemiseksi.. Alaluokilla on kyllä ihan selkeät pistetaulukot opettajilla jo kalentereissa, eikä missään kyllä ole varmasti tuommoista..
Opettajan on pakko vetää joku raja noihin numeroiden jakamiseen. Ja mitä sä sitä stressaat. Mitä merkitystä jollain alakoulun numeroilla on???? Yläkoulun on sen verran, että pääsee amikseen tai lukioon, mutta lukiossakin numerot on ihan yksi-risti-kaksi, jonka takia onkin kaikille tasavertaiset ylioppilaskirjoitukset mittarina.
Alakoulun numerot??? Apua, kuinka te jaksatte?
Lukiossa toki muistan itsekin tuon arvostelun. Nyt on kuitenkin kyse 9-10v lapsista, jotka vasta oikeastaan ekaa vuotta harjoittelee kokeisiin lukua ja isomman oppimäärän omaksumista ja vastaamista kirjallisesti. 1-2lk on niin alkeispainoitteista, ettei siellä tarvitse vielä osata kuin lukea ja matikan alkeet.
Lukiolaisilla on aika monta harkkavuotta takana oppimistaitojen harjoittelua ja tietopohja olemassa moneen aineeseen. Kolmosella moni haparoi hieman vielä lukutaidonkin kanssa.
ap
Sain kokeesta 9½ ja pistemäärä oli 67/70. Ja kahdeksannella luokalla olen.
Open opettaja.
Arvioin opiskelijoideni kokeet sen mukaan, kuinka vaikean kokeen tein. Kuitenkin oiskelijoille kerron, mikä on kokeen painoarvo. Kympin voi saada vaikeasta kokeesta, vaikka olisi kolmesta neljään virhettä. JOs teen lyhyen ja helpohkon kokeen, etenen neljännesosanumeroin alaspäin.
Lapseni sai uskonnon kokeesta 9+ niin, että häneltä puuttui 2 pistettä. Opettaja ei perustellut taulukkoaan mitenkään. Kyse oli 4. luokan oppilaasta ja valmiista uskonnon kirjan kokeesta. Minusta tämä oli perin kummallista. Valmis koe, jota on käyetty vuosikaudet, arvostellaan vuosittain eri tavoin. Mielivaltainen vanhankansan opettaja. Joutaa eläkkeelle. Ei pystynyt antamaan eds perusteluita, jotka ovat tosiasiassa vittumainen äiti, josta lapsi muistuttaa. Täällä maalla ei saisi kysellä mitään. Se, joka on koulusta kiinnostunut, on friikki. Jos vaan on energiaa, kysykää!
Minulla on aina perustelut arvosanoilleni ja pistetaulukoilleni. Ne eivät ole koskaan musta tuntuu -perusteluista eivätkä pärstän mukaan -perusteluita.
Itse laskeskelin tuossa, että opettaja noudattaa suurin piirtein ainakin yliopistossa olevaa arvostelutaulukkoa, eli 50% vaaditaan läpipääsyyn. Sen jälkeen jaossa on 25 pistettä, jotka jakautuvat välille 5-10 (sis. -, + ja ½), jolloin pykäli tulee 23 kappaletta (25p = 5-), jolloin seuraava arvosana tulee aina 1,1 eli noin 1 pisteen välein. Tällöin 50p on 10, 49p on 10- jne. ja lapsesi arvosana on juuri asteikolla oikein annettu. Tietysti huomattavan ankara ja rigidi asteikko ala-asteelle, kun lukiossakin tätä arvostelua käytetään säännönmukaisesti vain pitkien kielten kokeissa.
Opettaja on laskenut tässä että läpipääsyraja on 60%. Eli silloin pisteet täysin oikein! Mutta minunkin mielestä liian koskea pääsyraja, ja jos oikein ymmärsin kysehän oli alaluokasta. Mutta mieti tarkaan, kun opettaja on tiukka oppilaat eivät ala lusmuilla ja saavat hyvät arvosanat joista hyötyä tulevaisuudessa. Minunkin koulussani oli tiukka opettaja, ei päästänyt oppilaita helpolla. No lähes kaikki hänen oppilaista olikin lähemmäs 10 arvosanan saaneet päättötodistukseen. Kun taas toinen opettaja oli rento ja hänen pisteytys oli vaatimaton, puolet hänen oppilaista saivat päättötodistukseen 5-. Eli kumpi nyt on parempi? No jokainen omalla tyylillään 😊 koulu on lasten työpaikka ei leikkipaikka!
Minulla itselöäni oli muutama viikko sitten koe, josta sain 25/30 pistettä ja minun arvosanani oli 8+
On liian tiukka skaala. Nelosia tulee tuolla tyylillä. Monissa oppilaitoksissa, yliopistossakin, käytetään 30 %:n skaalaa. Opetin joskus oppilaitoksessa, jossa on 50 %:n skaala. Nelosia tuli että rutisi, mutten voinut työntekijänä valittaa. Sääntöjä oli noudatettava. On aihetta valittaa asiasta.
En lainkaan ymmärrä, miksi kokeen numero pitää sitoa siihen, kuinka vaikea/helppo koe on ollut. Jokainen opettaja käyttää ammattitaitoaan kokeen laatimiseen ja lähtökohtana pitäisi olla se, että koe mittaa keskeisiä asioita. Ei ole oppilaan vika, jos opettaja tässä mokaa. Eikä ole sen kasin oppilaan vika, että kaikki muut luokalla ovat ysin tai kympin oppilaita. Pitääkö hänen saada arvosanaksi 6 vain, koska muut luokalla ovat niin hyviä?
En ole koskaan ymmärtänyt alakoulun arviointia. Tuntuu, ettei siinä ole mitään yhteistä linjaa vaan vain pelkkiä yksittäisen opettajan päähänpistoja. Lapseltani puuttui kaksi pistettä kokeesta mutta numero oli 9-. Pisteitä oli yhteensä 45. Seuraavassa kokeessa lapseltani puuttui neljä pistettä ja loogisesti numero oli nyt 8-. Tällä kertaa pisteitä oli 46. Ja oppiaine oli englanti.
Olen myös vuosia ihmetellyt, kun yläkouluun tulee oppilaita, joiden arvosana on ollut jopa kaksi numeroa huonompi kuin mitä he minulta saavat. Pärstäkerroin kun vaikuttaa siellä alakoulun puolella ihan kaikkeen. Yhdellä oppilaalla oli kiistatta aika sotkuinen käsiala, niin kaikki arvosanat olivat sen takia seiskoja, vaikka osaamista kyllä löytyi kiitettävän edestä. Ei yhdestä viasta saa rangaista jokaisessa oppiaineessa - varsinkin kun se ei kerro mitään aineenhallinnasta.
Sitten tulee niitä nuoleskelevia open lellioppilaita kymppien kanssa vääntämään itkua, kun en anna sitä kymppiä vain siksi, että hän osaa lahjakkaasti räpytellä silmiään. Alakoulun arviointi perustuu oppilaan persoonaan, kokeita verrataan saman luokan oppilasainekseen eli ne eivät ole vertaillukelpoisia esim. rinnakkaisluokan kanssa puhumattakaan toisesta koulusta.
Jos koe on helppo ja kaikki saavat kympin, niin vika ei ole oppilaan eikä häntä pidä siitä rangaista. Sen lisäksi opettajan ei tarvitse antaa kymppiä todistukseen, koska tottahan arviointiin tulee muutakin kuin koenumero. Miksi siis niitä koenumeroita muutellaan luokka- ja jopa oppilaskohtaisesti?
Vierailija kirjoitti:
pisteytyksen, sen mukaan, onko koe helppo tai vaikea.
Mutta älkää noita alakoulun numeroita murehtiko, niillä ei ole missään elämän vaiheessa mitään merkitystä. Katsokaa vaan, että lapsi pysyy kärryillä. Yläkoulussa tulee sitten aineenopet, ja päättötokarinumerot, joilla haetaan eteenpäin, annetaan siellä.
Mutta menestyksekäs koukunkäynti ala-asteella luo hyvän pohjan sitten vaativille opinnoille
että ope vetää vastauksesta pisteet nollille kirjoitusvirheen takia (ellei ole suomen tai jonkun muun kielen koe). Sillä ei ole mitään tekemistä pisteiden suhteeseen numeron kanssa. Siitä musta voi valittaa, jos esim. yltin kokeessa koko vastauksesta, joka muuten on oikein, ei saa yhtään pistettä, koska on unohtanut sanasta kissa i:n päältä pisteet.