Lue keskustelun säännöt.
Olenko huono äiti, jos en hyväksy teinin mahdollista biseksuaalisuutta?
14.02.2012 |
Eli 13-vuotias (1998) kertoi tänään, että saattaa mahdollisesti olla biseksuaali. Ei ole vielä varma, mutta on tähän saakka ilmoittanut jo ala-asteikäisestä saakka, jos ihastuu ja joskus on saattanut lapsena ihastua toiseen tyttöön. Nyt kuitenkin sanoi olevansa hieman epävarma. En osaa hyväksyä tätä ominaisuutta tytössäni. Pakotin hetkeksi huoneeseen istumaan ja myöhemmin tulin juttelemaan. Kysyin, että yrittääkö hän kenties kuulua porukkaan vaiko hakea huomiota. En pysty käsittämään, että minun, minun tyttäreni olisi biseksuaali. Tämän keskustelumme jälkeen tyttö ei ole puhunut minulle. Saattaa olla ehkä hieman ärtynyt minulle, mutta minkäs teet. Miten voisin ajan mittaan oppia hyväksymään tämän? Entä jos tämä ei olekaan ohi menevä vaihe?
Kommentit (51)
Ei ole äitinä kerta kaikkiaan mitenkään sinun vallassasi keneen tyttäresi ihastuu ja ketä kohtaan tuntee rakkauden tunteita. Miehiin, naisiin, vanhuksiin, pikkupoikiin, koiriin, tyttöystäviin.
Sinun pitäisi pyytää anteeksi käytöstäsi, kun hän on paljastanut itsestään sinulle jotain intiimiä. Anteeksipyynnön jälkeen voit sanoa, että sinulle ajatus tyttöjä rakastavata tytöstä on vieras ja olet ajatellut että bi-seksuaalisuus on ehkä monille muoti-ilmiö ja ohimenevää. "Anteeksi että olen kalkkis mutta näin minä olen ajatellut. Ehkä ajatukseni muuttuvat, tai ehkä sinun muuttuvat, mutta rakastan sinua joka tapauksessa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, olet huono äiti, jos et opi hyväksymään asiaa. Seksuaalista suuntautumistaan ei voi valita. Vaikka et ihan heti olisikaan sinut asian kanssa, älä näytä sitä tyttärellesi, hän ei ole tehnyt mitään väärää. Olisit onnellinen, että hän luottaa sinuun kun kerran uskalsi asiasta avautua. Tuomitsemalla hänet aiheutat pysyvää vahinkoa sinun ja tyttäresi väliselle suhteelle.
no mä ehkä keskustelisin vielä, että mitä se ihastuminen oikein on? ja miltä se tuntuu? mitä eroa sillä on esim siihen, että ihailee toista tai tykkää toisesta tosi paljon ihan kaverinakin?
siis lähtisin miettimään että mitä on seksuaalisen tykkäämisen ja ns tavallisen tykkäämisen erot.
Kyllähän sitä voi tykätä samaa sukupuolta olevastakin tosi tosi paljon (mm sydänystävyys) eikä se silti tarkoita että seksuualisuus tulisi mukaan siihen suhteeseen/tunteeseen.
Menit sitten mokaamaan pahasti. Teillä on ollut noin loistavat luottamukselliset välit tyttösi kanssa että uskalsi tulla puhumaan noin arasta asiasta ja sä dumasit täysillä. Et sitten tylymmin osannut vastata?!
Oikeesti eikö sulla ole mitään pelisilmää? Haluat sitten pahan mielen lapsellesi, joka pohtii nyt seksuaalista identiteettiään? Aivan järjettömän moni käy läpi biseksuaalivaiheen teini-iässä, yleensä se jää kädestä kiinnipitämiseen tai pusutteluun ja sitten suurin osa rakastuu vastakkaiseen sukupuoleen.
Hyväksy nyt tuo, kerro lapsellesi että rakastat häntä sellaisena kuin hän on (ÄKKIÄ!!!) ja että tuollaiset ajatukset ovat hänen ikäiselle aivan normaaleja, hän on aivan normaali ja täydellinen JUURI SELLAISENA KUIN HÄN ON.
Jos se ei ole ohi menevä vaihe, niin käsittelet sen asian sitten kun se on ajankohtaista. Nyt se on luultavasti juuri ohimenevä vaihe, josta sun ei todellakaan tarvitse huolestua.
Vähän nyt ap perspektiiviä elämään. Toi ei ole vakava asia. Tollasta ei ole vaikea oppia hyväksymään. Oot tainnut ap elää aika suojatun elämän.
Voi juma, olet maailman huonoin äiti.
Onneksi olkoon, tällä ensireaktiollasi olet juuri tuhonnut välisi tyttäreesi ja mikään ei niitä tule enää entiseksi saamaan.Onnea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...et sinäkään tietenkään voi pakottaa itseäsi "hyväksymään" sitä, mutta kyseessä on asia jossa hyväksymiselläsi ei ole mitään sijaa etkä voi sitä muuttaa suuntaan tai toiseen.
Mutta älä nyt stressaa, voit vältellä aihetta eikä se tule usein esiin (kun vastaanottokin oli tuollainen). Jos tyttäresi joskus oikeasti seurustelee sillä lailla toisen tytön kanssa niin totut kun on pakko tottua.
Kerroin äitilleni pitäväni ehkä tytöistä 16-vuotiaana. Mietin miltä minusta olisi tuntunut, jos äitini olisi reagoinnut tuolla tavalla. Tyttö-parkasi jakoi jotain noin intiimiä kanssasi ja sinä käyttäydyt täysin asiattomasti. Mieti vähän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sitä mieltä, että hyvin suuri osa ihmisistä on biseksuaalisia. On aika vähän niitä, jotka ovat täysin ja ehdottoman heteroseksuaalisia, sekä myös niitä jotka ovat täysin ja ehdottoman homoseksuaalisia.
Useat eivät vaan huomaa bi-taipumuksiaan, muuta kuin ehkä vanhemmalla iällä, koska eivät ole tulleet ajatelleeksikaan että samaan sukupuoleen rakastuminen voisi olla normaalia.
Mä sanoisin omalle lapselleni, että ok, ihan normaalia.
toimit väärin, vaikka rankka oli tilanne sinullekin. Mutta toisaalta 13-vuotias on vielä melko lapsi, ja seksuaalisuus kehittyy. Kyllä mä muistan tuosta iästä ystävyyssuhteiden tuoman ihanan kutkuttavan tunteen, jos oli jotain salaisuuksia tms. eli ei ollut seksuaalista se, mutta ne tunteet siinä iässä on aika intensiivisiä ja ihan ystävyydestäkin voi saada ihan erilaista hurmiota kuin ehkä aikuisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et toiminut oikein ja olet mahdollisesti saanut tytön ajattelemaan, että biseksuaalisuudessa on jotain pahaa, vaikka asia ei ole niin. Mieti nyt vähän, mitä olet tehnyt. Pyydä nyt ihmeessä anteeksi!
Terveisin bi-äiti
Joissain tapauksissa bi.seksualisuus on vahvasti suvussa kulkevaa. Se miten toimit nyt vaikuttaa vahvasti suhteeseesi laspeen sekä lapsen kehitykseen ja pärjäämiseen ja menestykseen elämässään. Hae vaikka seksuaaliterapian palveluita itsellesi jos et itsenäisesti handlaa tilannetta. Lycka till.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se pointti olis lasten kanssa että ne ajattelis omilla aivoillaan ja olis onnellisia elämässään
riippumatta siitä vastaako ne käsitykset justiin presiis prikulleen niitä käsityksiä mitä itellä on (ja pikkusen päivittämättä)
eihän sitä kukaan kysy miten vaikeaa se sulle on vaikka voi ollakin tosi vaikeaa
mutta uskoisin silti että olet onnellinen jos lapsesi on onnellinen eikä niin että hän yrittäis elää elämänsä sun ihanteiden mukaisesti
ei nyt kuitenkaan ole satuttamassa ketään että tää on se paikka jossa täytyy itse kasvaa ihmisenä ja löytää se vanhemmuus itsestä se on parhaimmillaan juuri sitä että kasvaa itse eikä yhden suuntaista vaikuttamista toiseen
lopulta aika harvat asiat elämässä merkitsee ja uskoisin että sillä on sulle merkitystä että sulla on hyvät välit lapsesi kanssa pääset kyllä sinuiksi tän asian kanssa helpommin lopulta kun uskotkaan
tsemppiä itsetutkiskeluun
ap:n mietteitä. Harvoin olen av:llä näin yksimielisen hyviä vastauksia mihinkään kysymykseen nähnyt.
Hyvä mammat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, olet huono äiti, jos et opi hyväksymään asiaa. Seksuaalista suuntautumistaan ei voi valita. Vaikka et ihan heti olisikaan sinut asian kanssa, älä näytä sitä tyttärellesi, hän ei ole tehnyt mitään väärää. Olisit onnellinen, että hän luottaa sinuun kun kerran uskalsi asiasta avautua. Tuomitsemalla hänet aiheutat pysyvää vahinkoa sinun ja tyttäresi väliselle suhteelle.
Ihan oikeasti tekisi mieli haistatella sinulle.
Voit olla varma, että tyttös ei luota sulle enää mitään asioita,ennen kuin pystyt hänet hyväksymään sellaisena kuin hän on.
Mun äiti on vaahdonnu koko elämänsä kuinka vihaa homoja ja arvaa vaan olenko kertonut että olen bi.
Ja kyllä, olet huono äiti.
jos tyttö toisi jonkun mukavan nätin tyttöystävän näytille vai jonkun hirveän karjun?
Siis tyttö "saattaa olla sulle vähän ärtynyt"??? Oletko oikeesti noin tyhmä?! Tyttö tulee muistamaan tämän päivän ikuisesti. Olet haavoittanut hänen ihmisarvoaan ja minuuttaan, identiteettiä. Se on vähän enemmän kuin pienen ärtymisen paikka!
Menet HETI pyytämään anteeksi! Sinun tunteillasi ei ole nyt MITÄÄN merkitystä.
Sillä ei ole merkitystä vaikka myöhemmin sanoisi olevansa hetero, lesbo tai bi, sinun tehtäväsi on hyväksyä hänet tasan sellaisena kuin hän on!
palavasti ihastunut tyttöön, ystävääni. Halusin olla lähellä, halata, pussata, kerroin rakastavani. Tunne oli molemminpuolinen, mutta mitään seksuaalista siihen ei liittynyt sen kummemmin. Siihen aikaan ei puhuttu homoseksuaalisuudesta, olin kuullut homomiehistä, mutta en lesboista, biseksuaalisuudesta puhumattakaan. Kasvoin siitä ja minusta tuli hetero. Homoseksuaalisuuden ja biseksuaalisuuden tietysti hyväksyn täysin. 13-vuotiaan seksuaali-identiteetti on vasta kehittymässä. Pyydä anteeksi tyttäreltäsi ja anna hänen rauhassa kasvaa omaksi itsekseen.
ihmiset on erilaisia. Jopa ihmisen lapset. Synnytit tytön, et omista häntä. Luuletko että oma tuomarointisi häntä kohtaan lopettaa bi-seksuaaliset tunteet? Luuletko että tuomarointisi auttaa tyttöä aikuisena? Muistaa vain että ÄITI ei rakastanutkaan EHDOITTA.