Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kunnon aviokriisi, ahdistaa.
14.02.2012 |
Varmaan 10 vuotta olen miettinyt eroa, ja pari vuotta sitten päätin erota. Nyt sain kerättyä rohkeutta ottaa asia tapetille. Parisuhteessa on tällä hetkellä niin stabiili vaihe, ettei tarvitse pelätä miehen olevan väkivaltainen tai kostavan eropuheitani lasten kautta. Takana on isoja ongelmia, päällimmäisenä paha, todella paha peliriippuvuus. Ja riippuvuuden mukanaan tuoma välinpitämättömyys, aggresiivisuus, seksuaalinen haluttomuus, ärtyisyys, väsymys ja omissa maailmoissaan eleleminen. Olen täälläkin asioista paljon rutissut, ihan takuulla joku muistaisi jos jaksaisin etsiä jonkun ketjun. Ties miten monta kertaa minulle on sanottu, että "JSSAP, mitä sä tommosta kattelet tai ylipäänsä suhteeseen rupesit".
Ja nyt, kun sain omassa päässäni asiat järjestykseen niin että päätin erota, mies yhtäkkiä samalla napsahduksella "valaistui". Yhtäkkiä hoksasi, että on ollut lapsellisen tyhmä ja peliriippuvainen ja laiminlyönyt minua ja jättänyt liikaa kotitöitä minun vastuulleni. Hoksasi hoitaneensa liian vähän lapsia ja tottuneensa liian hyvälle, siihen että minä hoidan kaiken putkien avaamisesta lumitöiden kautta perunoiden keittoon.
Siis mitä vittua?! Mitä minä nyt teen?
Kommentit (5)
ONko puheet siirtyneet siis teoiksi, ja jos on, kauanko sitä on jatkunut?
Toivottavasti et pelkän miehen puheen perusteella usko yhtään mitään, aika moni lapamato " hoksaa" asioita, kun pannaan selkä seinää vasten, mutta sama meno jatkuu heti kun siihen tulee mahdollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tämä valaistuminen ensimmäinen laatuaan? Lähipiirissäni on kaksi tällaista paria, joissa mies aina valaistuu, kun vaimo uhkaa erolla. Nämä valaistumiset kestävät aina sitten parista viikosta max pariin kuukauteen, kunnes homma palaa taas entiselleen.
Aina nämä vaimot uskovat, että "nyt se on tosissaan".
Varmaan 10 vuotta olen miettinyt eroa, ja pari vuotta sitten päätin erota. Nyt sain kerättyä rohkeutta ottaa asia tapetille. Parisuhteessa on tällä hetkellä niin stabiili vaihe, ettei tarvitse pelätä miehen olevan väkivaltainen tai kostavan eropuheitani lasten kautta. Takana on isoja ongelmia, päällimmäisenä paha, todella paha peliriippuvuus. Ja riippuvuuden mukanaan tuoma välinpitämättömyys, aggresiivisuus, seksuaalinen haluttomuus, ärtyisyys, väsymys ja omissa maailmoissaan eleleminen. Olen täälläkin asioista paljon rutissut, ihan takuulla joku muistaisi jos jaksaisin etsiä jonkun ketjun. Ties miten monta kertaa minulle on sanottu, että "JSSAP, mitä sä tommosta kattelet tai ylipäänsä suhteeseen rupesit". Ja nyt, kun sain omassa päässäni asiat järjestykseen niin että päätin erota, mies yhtäkkiä samalla napsahduksella "valaistui". Yhtäkkiä hoksasi, että on ollut lapsellisen tyhmä ja peliriippuvainen ja laiminlyönyt minua ja jättänyt liikaa kotitöitä minun vastuulleni. Hoksasi hoitaneensa liian vähän lapsia ja tottuneensa liian hyvälle, siihen että minä hoidan kaiken putkien avaamisesta lumitöiden kautta perunoiden keittoon. Siis mitä vittua?! Mitä minä nyt teen?
Älä missään nimessä peräänny, nyt on hyvä aika hankkia harrastuksia ja rempata keittiö :)
Alue: Aihe vapaa
Koita saada se ukko pariterapiaan tjtn!
Kyllä siinä miehessä jotain on ollut, jonka takia olette yksiin päätynyt, ties vaikka löytyis vielä!
Onnea etsintään!