Mokasin tyttäreni kanssa ja äsken pyysin anteeksi. Nyt itkettää ja nolottaa..
Aivan v... päivä takana. Kaikki mikä tänään on voinut mennä pieleen on myös mennyt. Olin jo iltapäivällä valmis sänkyyn ja nukkumaan tämän päivän pois ja unholaan ikuisiksi ajoiksi.
Ilta meni jo sitten ok, mitä nyt päivä kummitteli mielessä ja hermo oli kireällä päivän jutuista ja ajattelin Satuhäitä katsoessani ottaa lasillisen punaviiniä.
Olin kaatanut viinin lasiin ja lasi oli lattialla ihan sohvan vieressä kun esiteini tyttäreni lampsi sohvalle potkaisten VAHINGOSSA viinilasini kumoon niin, että yli puolet viinistä oli läikkinä vaalealla kangassohvalla ja loput vaalealla matolla.
Hirmustuin aika totaalisesti..Tiesin kyllä että tytölle kävi vahinko ja itsehän punkkulasiani pidin lattialla mutten vain voinut itselleni mitään kun huusin tytölle, kirosin tätä päivää ja elämääni, ja huusin tytölle taas.
Tyttö tietää nyt mm. sohvamme hinnan sekä sen miten meillä ei muka saa lompsia sohvalle miten sattuu vaan pitää katsoa jalkoihinsa tai on idiootti..Näin siis tytölle suutuspäissäni mesosin..=(((
Isommat (siis tämä tyttö ja isoveljensä) siitä hipsi nukkumaan tytön pyytäessä ensin anteeksi ja pojan kysyessä voivatko auttaa minua jälkien siivoamisessa. En antanutauttaa enkä reagoinut anteeksipyyntöön, sanoin vaan että menkää sänkyyn. Voi helvetti mikä idiootti pitää ihmisen olla! =((
Menin ja pyysin anteeksi, eritoten tytöltä mutta myös pojalta joka ei tähän asiaan liittynyt mitenkään muuten kuin tarjoamalla apua. Sanoin, että sohva on ok, mutta vaikkei olisikaan niin ei haittaa, syy ei ollut tytön vaan täysi vahinko ja itse laitoin lasini lattialle jossa sen paikka ei ole ja josta sitä ei huomaa. Pyysin anteeksi raivoamistani ja asia sovittiin ihan kunnolla.
Vituttaa vaan oma käytökseni ihan hirveästi! Kamala meteli ihanan rakkaan esiteinini vahingolle. Niitä mokia tyttö tulee tekemään seuraavien vuosien aikaan ehkä paljonkin ja jos reagointini tuollaiseen pikkujuttuun oli tämä, niin mikähän se on myöhemmin..=((
Paska paska olo, ihan hirveä, mutta opin itsessäni kyllä asian jota minun pitää miettiä ja työstää.
Kommentit (47)
ja vaikka me mammat täällä vakuutamme, että ei se mitään ja kaikille sattuu, niin tänään sinä menetit tyttäresi. Hän ei enää ikinä voi arvostaa tai kunnioittaa sinua pätkääkään, vaan tulet aina olemaan se äiti, joka syyllisti lapsensa omasta virheestään. Mieti pari kertaa, miltä lapsesta tuntuu. Se tunne ei katoa koskaan ja luultavasti se on asia, joka lapsella on mielessä arkkusi ääressä.
Päivän naurut :D
Ei ihme, että kouluterveydenhoitajat ovat huolissaan teineistä, joiden vanhemmat tekevät kaikkensa, että lapsen itsetunto tuhoutuisi ja elämä olisi helvettiä.
viilteli itseään. Se muuten loppui se pelletouhu siihen.
ja vaikka me mammat täällä vakuutamme, että ei se mitään ja kaikille sattuu, niin tänään sinä menetit tyttäresi. Hän ei enää ikinä voi arvostaa tai kunnioittaa sinua pätkääkään, vaan tulet aina olemaan se äiti, joka syyllisti lapsensa omasta virheestään. Mieti pari kertaa, miltä lapsesta tuntuu. Se tunne ei katoa koskaan ja luultavasti se on asia, joka lapsella on mielessä arkkusi ääressä.
Mokasin niinkuin aloituksessani jo sanoin. Tunsin ja aloitusta kirjottaessani että tämä ei anteeksipyynnöllä parane. Toivoin että olisin saanut täällä synninpäästön tai anteeksipyyntö tytöltä olisi sen minulle antanut. Ei antanut vaan itketti edelleen, ja sinun kirjoituksesi sai minut ymmärtämään miksi..Totta jokainen sanasi.
Ja sinulle joka epäilit, en ollut kännissä. En edes hörppyä ottanut.
t. ap
Itse muuten vaihdoin valkoviiniin, kun pari kertaa itse kaasin punaviinilasin syliini vahingossa. Valkoviini suttaa paljon vähemmän.
Itse muuten vaihdoin valkoviiniin, kun pari kertaa itse kaasin punaviinilasin syliini vahingossa. Valkoviini suttaa paljon vähemmän.
äiti dokaa vaan valkkaria lastensa läsnäollessa, säästytään tuollaisilta raivokohtauksilta ainakin tuosta syystä...
viikolla jotain viiniä naamariin!
Jos ihmisen psyyke olisi noin herkkä, maailma olisi pullollaan viiltelijöitä. Toistaiseksi ovat tietääkseni ihan vähemmistöä. Luojan kiitos ihminen selviää paljon pahemmastakin (kuin siitä että äiti raivostuu) jopa ilman traumoja.
Etkö itse usko anteeksipyytämiseen ja -antamiseen? Onko ihminen leimattu iänkaiken pienimmistäkin virheistään?
Palsta antaa aina anteeksi, lapsesi muistaa tuon loppuikänsä ja vaikka me mammat täällä vakuutamme, että ei se mitään ja kaikille sattuu, niin tänään sinä menetit tyttäresi. Hän ei enää ikinä voi arvostaa tai kunnioittaa sinua pätkääkään, vaan tulet aina olemaan se äiti, joka syyllisti lapsensa omasta virheestään. Mieti pari kertaa, miltä lapsesta tuntuu. Se tunne ei katoa koskaan ja luultavasti se on asia, joka lapsella on mielessä arkkusi ääressä.
tehneesi väärin, oikein nättiä. sitte sellanen juttu että joskus lapset toimivat epäsuorasti päästäkeeen johku tavoitteeseen tekemällä jotain , on mahdollista että joku lapsistasi antoi kantansa punaviiniin näin , että kaaatoi vahingossa tai kaatoi puoli tahallaan.
Älä välitä näistä paskiaisista :)
Et ole juoppo etkä hullu, vaan normaali hyvä äiti
Ja teini-ikä on 13-19v. Googlasin äsken. Murrosikä sitten taas taasen on jokaisella yksilöllistä. Tytöillä alkaa yleensä n. 8-13 v. ja pojilla n.9-15 v. (murrosikä siis)
toihan opetti lapsille,että äitikin erehtyy joskus,ja anteeksi voi ja pitääkin mokia pyytää!
jokainen mokaa joskus!
ja juuri siksi lapselle nimenomaan kannattaa huutaa, että tämä on täysi paska ja että elämä olisi paljon parempi, jos koko lasta ei olisi koskaan syntynyt.
Tiesitkö, että jotkut teinit ovat tehneet itsemurhan, kun äiti on sanonut, että ei rakasta eikä ole koskaan rakastanutkaan lastaan. Eikö olekin kummallista, että teinin nujertamiseen ei tarvita hakkaamista, raiskausta, tavaroiden anastamista tms. vaan ihan riittää se, että äiti kertoo suorin sanoin, että olisi onnellisempi ilman lasta.
kasvulla alta 9v. eli olin vielä 8v. Eli murrosikä voi jo alkaa sen ikäisellä hyvinkin. Typerää jauhantaa, mikä on teini-ikä ja mikä esiteini-ikä. Eikö olisi helpompi puhua murrosikäisestä, mikä sekin tuntuu aika hurjalta, jos kyse on melkein 9v. kuin minä olin. Mutta silloin minulla murrosikä alkoi. Olin silti tietenkin vielä ihan lapsi ja leikin ihan täyttä päätä, niinkuin kuuluukin. Henkinen kasvu kun tulee paljon myöhemmin kuin fyysinen kasvu. Murrosikä EI siis ole sama, kuin teini-ikä, mikä on 13-19v. Esiteiniästä puhutaan aika harvoin, mutta Kaksplussan artikkelin mukaan se on 9-11v.
ja vaikka me mammat täällä vakuutamme, että ei se mitään ja kaikille sattuu, niin tänään sinä menetit tyttäresi. Hän ei enää ikinä voi arvostaa tai kunnioittaa sinua pätkääkään, vaan tulet aina olemaan se äiti, joka syyllisti lapsensa omasta virheestään. Mieti pari kertaa, miltä lapsesta tuntuu. Se tunne ei katoa koskaan ja luultavasti se on asia, joka lapsella on mielessä arkkusi ääressä.
ja vaikka me mammat täällä vakuutamme, että ei se mitään ja kaikille sattuu, niin tänään sinä menetit tyttäresi. Hän ei enää ikinä voi arvostaa tai kunnioittaa sinua pätkääkään, vaan tulet aina olemaan se äiti, joka syyllisti lapsensa omasta virheestään. Mieti pari kertaa, miltä lapsesta tuntuu. Se tunne ei katoa koskaan ja luultavasti se on asia, joka lapsella on mielessä arkkusi ääressä.
No joo, tää on jo liian paksua. Virhe on tullut tehtyä ja anteeksi pyydetty. Mitä vielä tarvitaan.
ja vaikka me mammat täällä vakuutamme, että ei se mitään ja kaikille sattuu, niin tänään sinä menetit tyttäresi. Hän ei enää ikinä voi arvostaa tai kunnioittaa sinua pätkääkään, vaan tulet aina olemaan se äiti, joka syyllisti lapsensa omasta virheestään. Mieti pari kertaa, miltä lapsesta tuntuu. Se tunne ei katoa koskaan ja luultavasti se on asia, joka lapsella on mielessä arkkusi ääressä.
ja vaikka me mammat täällä vakuutamme, että ei se mitään ja kaikille sattuu, niin tänään sinä menetit tyttäresi. Hän ei enää ikinä voi arvostaa tai kunnioittaa sinua pätkääkään, vaan tulet aina olemaan se äiti, joka syyllisti lapsensa omasta virheestään. Mieti pari kertaa, miltä lapsesta tuntuu. Se tunne ei katoa koskaan ja luultavasti se on asia, joka lapsella on mielessä arkkusi ääressä.
No joo, tää on jo liian paksua. Virhe on tullut tehtyä ja anteeksi pyydetty. Mitä vielä tarvitaan.
Heillähän kaikki paha täytyy antaa anteeksi ja sen jälkeen unohtaa.
Luen kokoajan, että "Makasin tyttäreni kanssa"...
Taidanpa mennä nukkumaan, sillä aamulla taas aikainen herätys. En jaksa nyt sanoa sinulle muuta Ap, kun että paljon tsemppiä!
Itselläni oli hyvin vaikea teini-/murrosikä. Paljon vastoinkäymisiä lyhyen ajan sisällä, enkä vielä 25-vuotiaanakaan ole henkisesti oikein balanssissa. Ehkä vielä joskus, ajan kanssa...
Juon melkein joka ilta lasillisen viiniä!
Soittakaa sossu hakemaan lapset ja UFF sohva: sohvalle ei ole vielä kaatunut nimittäin mitään.
Istun sitten lattialla yksinäni DOKAAMASSA sen jokailtaisen viinilasilliseni. Ai niin, mihin aviomies laitetaan? Varmaan joku YH-AV-mamma nappaa sen turvaan.
mutta eiköhän kaikki tuntuu aamulla paremmalta selvinpäin!
Ei ihme, että kouluterveydenhoitajat ovat huolissaan teineistä, joiden vanhemmat tekevät kaikkensa, että lapsen itsetunto tuhoutuisi ja elämä olisi helvettiä.