Mies tyytymätön työhönsä ja märehtii vapaa-ajatkin
Mies tekee perussuorittavaa tehdastyötä, ja on nyt kaiken aikaa tyytymätön. Työpaikan ilmapiiriin jne. Lauantaiaamuna aloittaa aamupalapöydässä huokailun ja märehtimisen, selittää ja marmattaa asioista mulle, jauhaa melkein läpi lauantain. Sunnuntaiaamuna vähän rennompi, iltaa kohden taas kiristyy. Arki-illat aika väsynyt ja kireä, jauhaa herkästi työasioita. Aina samoja marmatuksia. Olen ehdottonut työpaikan vaihtoa, koska mies itsekin sanoo ettei asiat muutu vaikka pomoille miten sanoo. Mutta kuulemma näinä aikoina ei kannata vaihtaa työpaikkaa jos suht varma työ alla, tuolla kuitenkin etuuksiakin eikä mikään takaa että toinen tehdas olisi sen parempi. Jos kiellän puhumasta mulle työjutuista, märehtii entistä enemmän itsekseen ja kiukustuu lapsiinkin herkästi.
Mitä pitäisi tehdä? Inhottaa jo koko ukko tällä hetkellä, se myrkyn niellyt pilaa koko ilmapiirin kotona. Lapsillekin niin tiukkis kun itsellä paha olla. Oikeesti tämä on jo iso ongelma.
Kommentit (28)
Ei miehesi luonne siitä mihinkään muutu vaikka työpaikka vaihtuisikin. Löytää uudessa paikassakin ongelmia koska haluaa niitä löytää ja nauttii vatvomisesta. Työpaikan vaihdon yhteydessä menettää vain edut joten häviölle jää.
Sukulaiseni on samanlainen ja hällä meni parisen viikkoa työpaikan vaihdon jälkeen kun asiat olivat taas vähintään yhtä huonosti kun ennenkin.
Se vois oikeesti saada helpostikin uuden työn ottamalla vaan yhteyttä yrityksiin. voisko se kuitenkin katsoa mitä töitä on avoinna. ilman muuta hankalaa jos ei itse tee mitään. jotain apua hän tarttis eikä uhkailuja.
Tunnistan itseni tuosta. Mä valitin miehelleni vuosikausia paskaa työpaikkaa. Se sanoi, että vaihda ny jonnekkin muualle töihin. Pari vuotta sitten sen sit tein ja vaihdoin. Se todellakin oli HYVÄ ratkaisu, vaikka palkkakin tippui. Sain lisäksi uutta näköalaa kun katsoin kauempaa ongelmaani, en ollut ollut turhasta valittaja.
Eli kyllä se varmaan on vaan se työpaikan vaihto mikä auttaa. Paskaan ei kannata jäädä kieriskelemään.
Tunnistan itseni tuosta. Jo yläasteella kärsin samasta, kuin miehesi. Sama jatkui lukioon, kunnes keskeytin kouluni. Hakeuduin opintotuen takia amikseen jonka lopetin heti kun täytin 18.
Aikaiset herätykset ja tylsät oppitunnit huoh. Kokeilin pari viikkoa työharjoitteluakin. Tuskaa oli.
Jotenkin sitä vihtyy paremmin kotona.
-Miy 21
Tässä sulla onkin tekemistä. Neuvoja ei ole antaa, tukea vain.
Ehkä voisit lyödä nyrkin pöytään ja todeta että nyt tuo valitus loppuu ja keksitään tähän yhdessä jokin ratkaisu, eihän tätä nykyelämää jaksa kukaan, lapsetkin jo kärsii.
Miten tukea miestä, joka on itse niin muutosvastarintainen? Mua väsyttää aina kannustaa ja yrittää keksiä muutosta, kun mies pistää joka asiassa vastaan ja jurnuttaa että "ei se oo kuule niin helppoa.."
Onko teillä mahdollisuutta mennä esim mummolaan viikoksi? Saisi mies pohtia ihan yksinään asioita. Ehkä olisi sitten valmis keskustelemaan ja miettimään ratkaisuja.
pakkaisin kamani ja lähtisin loppuelämäkjseni kanarialle. sinne missä aurinko hellii.
Mies tajuaa missä loukussa on luultavasti lopun elämää. huh huh todella kauhea elämä. Ja vaimo vaan vaatii käymään töissä..
T: Ex
Siis mun mies on perussuorittavassa työssä. Olen samaa mieltä, ettei tollanen vatvoja jahkaaja menesty. Mies ei jotenkin tajua missään asiassa, että itse pitäisi olla ja ottaa asiat haltuun, eikä odottaa ulkopuolelta aina jotain.
Eli mä sanoin joskus miehelle, että ei vastuullista työtä tekevätkään jatkuvasti vaan vatvo töitään, miksi sitten mun mies jolla ei sitä edes ole.