Kysymys teille joilla on rillit
Jouduin hankkimaan rillit kun en opinahjossa nähnyt oikein hyvin luentodioja. Toinen silmä on -1 ja toinen -1.25 eli ei mitenkään paljon. Nyt kuitenkin parin viikon aikana on alkanut tuntumaan, että näkö on huonontunut. Mutta kun niiden rillien pitäminen on niin vaikeeta!!!!! Ensinnäkin nenä tulee jotenkin ärtyisäksi niistä, toisekseen niitä joutuu (tai on psyykkistä) korjailemaan työntämällä nenällä ylöspäin ja kolmannekseen niistä näkee yli kun vähän kääntää silmiä. Ja ihan kaikkein eniten ne vaan ahdistaa! En haluaisi pitää mitään häkkyröitä silmieni edessä mutta on inhottavaa töissäkin kun ei oikein näe sisään tulevia asiakkaita ennenkun ovat tarpeeksi lähellä. Miten näihin voi ikinä tottua????
Kommentit (6)
Autolla ajaessa, koulun penkillä ja tällasissa tapauksissa mä pidin, kun oli vielä noin pienet miinukset.
Nyt jotain -5 molemmissa, joten kylläpä on tottunu pitään aina. Ja toisethan ei edes omista laseja vaan pitää aina piilareita. Mikä ei ole hyväksi, koska pitäisi olla ainakin yksi välipäivä, jotta silmät pysyy kunnossa.
Vierailija:
Ensinnäkin nenä tulee jotenkin ärtyisäksi niistä
Käy optikolla säädättämässä sankoja.
Vierailija:
toisekseen niitä joutuu (tai on psyykkistä) korjailemaan työntämällä nenällä ylöspäin ja kolmannekseen niistä näkee yli kun vähän kääntää silmiä.
Kyllä niihin tottuu, molempiin. Mulla on ollut lasit kohta 20 vuotta, eikä kumpikaan noista sentään enää häiritse, vaikka niihin välillä huomiota kiinnittääkin.
Koita miettiä niitä positiivisia puolia vaan, tai hommaa piilarit. ;)
Vihaan kans näitä saatanan rillejä, ne on aina hukassa, tippuu päästä tai ainaki vinksottaa ja tarttuu riisuessa ja pukiessa vaatteisiin ja paskastuu koko ajan. Mut kyllä näihin tottuu, ainakin kotona jollei tee mitään erityistä vaan makoilee sohvalla....
Mutta ei siitä haittaakaan ole jos käyt optikollasi uudestaan. Hän voi asettaa / kääntää sangat sinulle paremmin sopiviksi. Ja saada lasit samalla asuttumaan paremmin nenällesi.
Sen olen huomannut, että mitä parempi näkö sitä vaikeampi laseihin ja lasien tarpeeseen on tottua. Silloin helposti käyttää laseja vaan toisinaan, eikä siitä tule samalla tavalla tapa.
Minulle lasit eivät ole vaihtoehto vaan pakko joten ne ei sille tavalla häiritse. Kun pienenä sain lasit se oli paljon suurempi kriisi äidilleni kuin minulle ;=DD
turha kärsii, sulla on vaa yks elämä.