Mies inhoaa arkuuttani, vaikka on itse aiheuttanut sen!

Pelasta nyt hyvä nainen itsesi tuollaisen pedon kynsistä ja lapset jos niitä on.

mikä on se syy, että pysyt suhteessa? Oletko miettinyt vakavasti?

Eron aikana mies syyllisti minua siitä, että ei pystynyt menemään töihin, koska jätin hänet ja tosiaan käytti vakavaa väkivaltaa minua kohtaan. Väkivalta oli sekä fyysistä että henkistä.



Meillä ei ole lapsia kotona enää, ovat jo aikuisia.



Olen alkanut saada kummallisia paniikkikohtauksia töissä, kun yritän esittää normaalielämää. Kukaan ei tiedä tästä.



Pitää varmaan vaan uskaltaa erota lopullisesti ja unohtaa miehen syytökset hänen heitteillejätöstään tms?



ap.

Miehesi kuullostaa henkisesti sairaalta/ narsistiselta.



Täysin tyypilliseltä sellaiselta.



Saako hän sinut voimaan huonosti ja sitten tosiaan syyllistää sinua Kaikesta?



Googleta narsismi.



Olet ansainnut parempaa!!!!!!!!!!!!!!



Älä jää hänen uhrikseen, ystävä kallis.

Lähde nyt hyvä ihminen ja pelasta itsesi!

Olet kaikesta päätellen läheisriippuvainen tai jotakin sen suuntaista, eikä ihmeitä tapahdu vaikka eroaisitkin. Nöyristelysi ja alistumisesi syyt ovat paljon syvemmällä kuin puolisossa.

niin MIKSI olet mennyt takasi?? :O

on totta että häiriintyneisyytensä takia hän tarvitsee itselleen uhrin, jotta voi toteuttaa sairauttaan. Mutta tuontyyppiset ihmiset yleensä löytävät uuden naisen suhteellisen nopeasti. Oliko mies erilainen kun tutustuitte?



Kun lapsiakaan ei enää kotona ole, lähde ihmeessä elämään omaa elämääsi. Aikuinen mies vastaa omasta elämästään. Sinäkin vastaat omastasi. Sulle ei anneta mitalia uskollisuudesta jos jäät hakattavaksi. Hukkaat vain oman arvokkaan elämäsi ja annat erittäin huonon mallin lapsillesi. Mieti käytännön asiat valmiiksi ja pelastaudu. Jos pelkäät, mene turvakotiin ja tee rikosilmoitus pahoinpitelyistä.

Tällä kertaa luulee, että minulla on suhde työpaikallani, vaikka niin ei todella ole.



Lähti ryyppyreissulle, koska valehtelen hänelle?



Onko kyseessä narsismi?



Sitä olen epäillyt, mutta kai se on uskottava?



Helposti pääsisin eroon teknisesti, koska omistan talomme. Täytyy varmaan hankkiutua terapiaan tms?



Voisiko jokin lääke helpottaa ainaista pelokkuutta nopeastikin terapian rinnalla. Saan töissä sellaisia ylihengästyskohtauksia, jolloin alkaa heikottamaan ja tulee epätodellinen olo.



Olisiko kellään mitään vinkkiä?

Olet kaikesta päätellen läheisriippuvainen tai jotakin sen suuntaista, eikä ihmeitä tapahdu vaikka eroaisitkin. Nöyristelysi ja alistumisesi syyt ovat paljon syvemmällä kuin puolisossa.

Minulle tehtiin selväksi, etten tarvitse mitään, eikä minusta koskaan tule mitään. Varsinkin äitini teki tämän selväksi samalla kun isä antoi selkään. Oikeasti en koskaan mitään kovin pahaa tehnyt, olin jo lapsena lannistettu, kiltti onneton pieni tyttö. ap.

koska olet työikäinen, voit hyvin saada Kelan korvaaman psykoterapian. Itse käytän essitalopraamia ahdistuneisuuteen, se auttaa terapian lisäksi, suoriutuu arjesta eikä tunne-elämä ole yhtä vuoristorataa. Lääkkeen vaikutus tosin alkaa vasta viikkojen kuluessa.



En tiedä onko mies narsisti, mutta manipuloiva, väkivaltainen ja häiriintynyt hän on, ja sairastuttanut sinutkin. Ilmeisesti on elänyt myös kustannuksellasi. On monta syytä hankkiutua eroon miehestä. Hanki lakimies omaisuusasioiden selvittämiseksi.

Olet kaikesta päätellen läheisriippuvainen tai jotakin sen suuntaista, eikä ihmeitä tapahdu vaikka eroaisitkin. Nöyristelysi ja alistumisesi syyt ovat paljon syvemmällä kuin puolisossa.

Niin narsisti tuo mies on ihan selvästi.

AP , narsisti syyllistää AINA, älä kuuntele vaan lähde.

eroat miehestä. Mieti, miltä se vapaus mahtaa tuntua, kun ei tarvitse miettiä häntä enää.



Joku jo kirjoitti hyvin, että aikuinen ihminen on itse vastuussa itsestään. Sinä et ole vastuussa siitä miten mies pärjää eron jälkeen. Hänellä voi olla vaikeaa, kun ei ole ketään hakattavana ja peloteltavana.



Ota yhteys turvakotiin, he varmaankin osaa neuvoa millä tavalla ero kannattaa toteuttaa niin, että mies ei pysty sinua painostamaan eikä pääse sinuun käsiksi. Ja hakeudu terapiaan, tarvitset apua että saat tilanteesi oikeaan perspektiiviin.

Olet kaikesta päätellen läheisriippuvainen tai jotakin sen suuntaista, eikä ihmeitä tapahdu vaikka eroaisitkin. Nöyristelysi ja alistumisesi syyt ovat paljon syvemmällä kuin puolisossa.

Minulle tehtiin selväksi, etten tarvitse mitään, eikä minusta koskaan tule mitään. Varsinkin äitini teki tämän selväksi samalla kun isä antoi selkään. Oikeasti en koskaan mitään kovin pahaa tehnyt, olin jo lapsena lannistettu, kiltti onneton pieni tyttö. ap.

Niin et mene "lukkoon" lääkärissä, ja kerro yleinen tilanteesi ja pyydä lähete psykiatriselle sairaanhoitajalle/ ja psykoterapiaan.

Voimia muutokseen!

Olin erossa 3 vuotta tuosta miehestä ja melkein muuten voin hyvin, mutta kuvittelin, että eheytymisestäni puuttuu vain tuo mies, heh heh...eihän se se ollutkaan, vaan jotain muuta, mihin en ollut vielä vaan valmis.



Jospa hakeudunkin terapiaan ja aluksi jotain lääkitystä. Se mitä luulin puuttuvan ei varmaan ollutkaan tuo mies, vaan parantuminen..





Kiitos.

Ja sitten haet lähestymiskieltoa.

Lukot vaihtoon ja jos mahdollista, pyydät jonkun seuraksesi kotiin joksikin aikaa.