Lue keskustelun säännöt.
Siskollani ja minulla on ollut eri lapsuus...
10.02.2012 |
Hän muistaa itsensä huolehtivana ja ihanana isosiskona, minä muistan ainaisen mollauksen, kiusaamisen, nujertamisen ja pilkan.
Hänestä minä vain kuvittelen kaiken. Olen hysteerinen valehtelija, kuten aina.
Kommentit (23)
mutta sen muistan että siskoni kiusasi, pilkkasi, ivasi, nolasi ja musersi. Ihan koko ajan.
Ja hän jatkaa sitä edelleen. En tiedä mikä hänellä mättää. Varmaan se että ylipäätään synnyin.
Joudun vieläkin tilille jostakin, jota olen sanonut 2-vuotiaana tai siitä, että joku oli ihastellut minua vauvana ja häntä ei ollenkaan.
No, on aika lailla normaalia sinällään, että joku ihastelee perheen uutta vauvaa, eikä erikseen lähde kehumaan 5,5-vuotiasta tuttua naapurin lasta... Tökeröä ehkä, mutta ei se nyt maailmanloppu pitäisi olla.
Näitä SAMOJA juttuja aina uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko monellakin teistä iso ikäero siskoonne? Siis ne joilla huonot välit.
Mulla ja isosiskolla 7 vuotta ikäeroa ja välit on vähintääkin etäiset. Viimeisten 15 vuoden aikana ollaan nähty noin 1-2 kertaa vuodessa vanhempien luona. Joskus vielä ollessani ala-asteella tehtiin asioita joskus yhdessä. Siskon muutettua omaan asuntoon ei käytännössä olla tehty mitään yhdessä.
Onhan se ihan selvä että 13 vuotiaat tekee ihan eri asioita kuin 20 vuotiaat, eli en ihmettele että ei olla läheisiä :) Tosin onhan meillä ihan täysin eri kiinostuksenkohteetkin: sisko pullantuoksuinen kodinhengetär ja minä uraorientoitunut himoliikkuja.
mutta koska ikäero on noin pieni, nämä minun lapseni ovat lähtökohtaisesti tasaväkisemmät.
Rämäpää jyrää, mutta toisaalta se rauhallisempi ei niin piittaa siitä, puuhaa omiaan omalla tahdilla ja sillä selvä. Ja minun esikoiseni ei vertaile itseään ja sitä pikkusiskoa, ei pilkkaa, ei nolaa tms. koskaan. Ja hänen kaverinsakin suhtautuvat pienempään aina asiallisesti ja ystävällisesti.
ap