Valehtelevasta aviomiehestä...

Oletko kysnyt mieheltä mikä on niin iso asia ettei siitä saa valehdella ja mikä on niin pieni asia että siitä saa valehdella ? Jos siis mies ei halua muuttua niin mitä jos sinä koettaisit elää hetken hänen säännöillään...

"Joo kulta sinullekkin on leivos kaapissa ota vain". "Ai et löydä, sori mää taisinkin syödä sen jo mutta valehtelin kun tää on vain pikkujuttu".

Ok tää on lapsellista mutta niin on tuo ap:n miehenkin valehtelu. Tajuaisko miehes mitään jos antaisit takas samalla mitalla mutta toki vasta sitten kun olisit ensin kysynyt mitkä on niin isoja asioita joista ei saa valehdella että tiedät teidän "yhteiset" säännöt.

Olen kysellyt häneltä tosta, että mitä jos minäkin valehtelisin aina silloin kun siltä tuntuu, jos on asioita joista ei huvita jutella tai asioita, joita ei tee mieli selvittää. Mies vastasi, että tuntuisi se pahalta hänestäkin. Eli kaipa hän tajuaa tekevänsä paskasti, mutta silti tekee niin.

Usein ne on tilanteita, joissa arvaa että suutun kuullessani totuuden. Ikävä kyllä se valhe paistaa yleensä läpi ja sittenhän tulee vielä isompi riita, kun siinä on se valhekin vielä. :(

Epäilen, että tossa on paljon sitäkin, että mies ei osaa käsitellä hankalia juttuja ja niitähän auttamatta jokaisessa parisuhteessa joskus tulee.

Pelkään vaan tosiaan sitä, että kun totuttelee valkoisiin valheisiin, oppii jossain vaiheessa päästelemään myös isompia valheita. :(

Ap.

Parempi olla yksin kuin huonossa suhteessa kroonisen paskanpuhujan kanssa. Jos luottamusta ei ole, niin mille suhde perustuu? Valheelle.

Kyllä. Mun mielestä luottamus juuri on se suurin ja tärkein asia suhteessa, miten voi ajatella tulevaisuutta ja uskaltaa mitään, jos ei täysin luota toiseen?

Ap.

Epäilen, että tossa on paljon sitäkin, että mies ei osaa käsitellä hankalia juttuja ja niitähän auttamatta jokaisessa parisuhteessa joskus tulee. Pelkään vaan tosiaan sitä, että kun totuttelee valkoisiin valheisiin, oppii jossain vaiheessa päästelemään myös isompia valheita. :( Ap.

Mitäpä jos kysyisit siltä mieheltä että miten hänestä noiden hankalien tilanteiden pitäisi mennä. Siis jos hän on vaikka ostanut innostuksissaan jotain "liian kallista" niin valehdellaanko sitä halvemmaksi vai voisiko hän itse sanoa oma-aloitteisesti että nyt mokasin ja käytin rahaa turhan paljon esim. omaan harrastukseeni. Jos sinä lupaisit että siitä ei aleta huutamaan vaan mietitään sitten että miten asia korjataan. Siis voiko mies tehdä vaikka ylitöitä että tulee lisää rahaa. Voiko mies myydä vanhoja harrastuskamppeita pois ja siitä saataisiin rahaa vai kärsitäänkö koko perhe nahoissaan ja mies toivottavasti oppii asiasta.

Suostuisko mies miettimään ja vaikka "leikkimään roolipelinä" miten tuollaisen hankalan tilanteen voi hoitaa ilman valehtelua.

Toisaalta minä olen mielestäni muuttunut hurjan paljon viimeisen 5v aikana. Lasten sairaudet ym. on antanut sellaisia kokemuksia että enää en viitsi narista kovin pienistä asioista. Pari viikkoa sitten mies käytti harrastukseensa mielestäni moninkertaisen määrän rahaa mitä oli aikaisemmin juteltu. Koska rahasta ei kuitenkaan ollut akuuttia pulaa tuumasin vaan että nyt ei tunnu ollenkaan pahalta vaikka jouduin heittämään vanhaksi mennyttä ruokaa roskiin. Tavallisesti se haittaa mutta nyt kun mietein kuinka paljon rahaa ja "ekologista jalanjälkeä" mies kavereineen laittoi harrastukseen ei tunnu oma moka enää ollenkaan pahalta.

Tietysti voisit vielä yrittää myös huumoria. Eli kun huomaat miehen valehtelevan niin et rupeakkaan huutamaan siitä vaan heität huumoriksi. Ehkä se saisi miehen tajuamaan kuinka naurettavaa tuollainen valehtelu on.

Meillä kyse oli ennen kaikkea vastuun pakoilusta. Ja se ei tiedä suhteessa hyvää. Jos ihminen ei ole valmis ottamaan vastuuta edes pienissä asiossa, niin tapa leviää enemmin tai myöhemmin myös isompiin asioihin.

Saattaa valehdella todella mitättömistä jutuista esim. jostain jäätelönsyönnistä. Sellaisesta aiheesta ei mitään isompaa riitaa saa aikaiseksi millään, mutta jostain syystä silti saattaa valehdella sellaisesta. Ja siitä syntyy isompi riita.



Täytyy myöntää, että parempaan päin ollaan menossa, tai sitten mies on oppinut valehtelemaan paremmin. Nykyään ei valehtele enää aivan turhista jutuista, eikä ole aikoihin jäänyt kiinni mistään isommastakaan jutusta. Eli ehkä hiukan on mennyt puhu/huuto perille. Mun mies valehtelee siksi, jos ajattelee pääsevänsä helpommalla valehtelemalla. Eli vastuunpakoilua kai se on.



En tiedä onko koskaan valehdellut isommista jutuista. Kiinni ei ole jäänyt. Miehelläni on loistavat tilaisuudet pettämiseen reissutyönsä vuoksi, mutta en silti epäile häntä, vaikka realisti olenkin.

joka juuri tänään viimeksi jäi kiinni pikku valheesta. Valehtelee mielestäni ihan turhista asioista, mutta sanoo syyksi sen, että minä alan kuulemma aina huutamaan, eli luulee, että niin pääsee helpommalla. Jää myös yleensä kiinni, juuri sen takia kun minä olen myös tälläinen kontrollifriikki.

Huomaan myös heti sen epärehellisyyden ja olen hirveän hyvä laskemaan yhteen yksi ynnä yksi.

Yritän löysätä otetta ja olla rennompi, ettei lapsiparan tarvitsisi valehdella:(



Miehesi taitaa pelätä sinua,ap.

että miksei sinulle uskalleta olla rehellisiä? Reagoitko jotenkin äkkinäisesti? Oletko asettanut miehellesi muitakin kieltoja - mainitsit ettet pidä siitä että hän pitää yhteyttä johonkin henkilöön. onko miehesi tiedossa muitakin asioita joista "et pidä"?



Tällaisessa kannattaa miettiä omaakin osuutta. Ihmiset on aina sulle just niin rehellisiä kuin mitä kykenet ottamaan vastaan, se on ihan perussääntöjä suhteissa. Jos sulle olisi helppoa olla rehellinen ja avoin kaikesta, miksi mies valitsisi edes pienen valheen?

...lisään vielä, että näitä valheita on alkanut tulla entistä enemmän ja ollaan puhuttu tästä jo monta kertaa. Oon tehnyt selväksi, että sattuu ja en hyväksy kyseistä toimintaa, silti jatkaa.



:( Ap.

toisille vaan luottamus ja rehellisyys on iso asia, toiselle merkityksettömän pieni. Kummallekin sen tosiasian myöntäminen on sitten oma juttunsa......

niin mielipide on se, että ukkosi tekee väärin ja on tuossa asiassa ärsyttävä, mutta ei tuo silti tietenkään tarkoita että vastaavasti menee ja pettää tuosta vain.

toisille vaan luottamus ja rehellisyys on iso asia, toiselle merkityksettömän pieni. Kummallekin sen tosiasian myöntäminen on sitten oma juttunsa......

Niin kai... Harmittaa vain, että tää ongelma on alkanut, tai siis ehkä tullut ilmi, vasta avioliiton aikana. Jos tätä olisi ollut jo suhteen alussa, olisin voinut miettiä haluanko avioitua epärehellisen ihmisen kanssa. :(

Ap.

Mun mies on viime kuukausien aikana jäänyt monesti kiinni sellaisten hätävalheiden viljelystä. Perheriitaa välttääkseen saattaa esim. raha-asioista tai muista sutkauttaa jotakin, mikä hänen mielestään on vain "pieni valkoinen valhe", mutta loukkaa kuitenkin mua tosi paljon. Vielä kun on niin onneton valehtelija, että jää aina kiinni.

Kerran jäi yhteisen tutun kautta kiinni siitä, että oli pitänyt tekstiviestillä yhteyttä ihmiseen, johon ei omien sanojensa mukaan ole ollut yhteydessä vuosiin... Tiesi etten hyväksy tota yhteydenpitoa, niin päätti kuulemma porun välttämiseksi valehdella tostakin, hänen mielestään ihan viatonta valehtelua.

Itse en hyväksy valehtelua ja koitin tossa just miettiä, että oonko ikinä oikeesti suhteemme aikana valehdellut hänelle, ei muistu mieleen yhtään kertaa.

Mies ei ymmärrä, miksi toi loukkaa, kun hänen mielestään ei ole kyse muka mistään isosta. Mutta onko se kuitenkin niin, että tyyppi joka valehtelee mitä pienimmistäkin jutuista, valehtelee lopulta jostain suurestakin. Esim. pettäminen tms?

Mitä mieltä te palstatoverit ootte?

säkin alkaisit pelleillä ja puhua puolitotuuksia tekemistäsi ja tekemättä jättämisistäsi miltä se tuntuisi. jatkuva epävarmuus? mutta keskustele ensin .

kontrollifriikki?



Kai nyt kuitenkin annat miehellesi liikkumatilaa ja mahdollisuuden myös omaan elämään?



Kyllä minuakin vituttaisi / vituttaa kun puoliso yrittää kysellä koko ajan pienimmistäkin elämääni liittyvistä asioista. Joskus sitten tulee lauottua jotain ei-niin-totta ihan vain päästäkseni pois tilanteesta. Ehkä teillä on vastaava tilanne?

Onko valehtelu hyväksyttävää jos se tekee valehtelijan elämästä helpompaa?

Miksi ei muka voisi vastaamisen sijaan todeta, että en halua tehdä tiliä tällaisista asioista?

kontrollifriikki?

Kai nyt kuitenkin annat miehellesi liikkumatilaa ja mahdollisuuden myös omaan elämään?

Kyllä minuakin vituttaisi / vituttaa kun puoliso yrittää kysellä koko ajan pienimmistäkin elämääni liittyvistä asioista. Joskus sitten tulee lauottua jotain ei-niin-totta ihan vain päästäkseni pois tilanteesta. Ehkä teillä on vastaava tilanne?

koska ei uskalla olla rehellinen. Hän pelkää monessa asiassa miehensä reaktiota, joten luulee pääsevänsä vähemmällä, kun ei kerro aina täyttä totuutta (uusista kengistä kertoo, että ne on ostettu monta kuukautta sitten jne.). Siitähän riita vasta syntyykään, kun jää kiinni valkoisista valheista. Voiko teillä olla kyse tästä?

kuullostaa mun exälle. Harrasti pieniä ja suuria valheita, ja jäi niistä toistuvasti kiinni koska ensinnäkin jätti selviä todisteita esille ("halpa hankinta" maksoikin tuplasti enemmän kuitin perusteella) ja toisekseen hänen kehonkielensä aina paljasti valehtelun. Onneton reppana, joka vasta muutaman vuoden yhdessäolon jälkeen vinkui, ettei edes itse arvosta rehellisyyttä...! Varmaan hän olisi tykännyt, jos minä olisin ollut samoilla linjoilla rehellisyyden suhteen ja puhunut paskaa minkä ehdin.



Hänestä tuli siis ex sillä hetkellä, kun lopulta selvisi, että oli ryhtynyt suhteeseen toisen naisen kanssa avioliittomme aikana, vaikka luonnollisestikin koetti aiemmin väittää, ettei ketään mutta ollut koskaan olemassa.



Aiemmissa suhteissaankin kyseinen herra oli pettänyt kumppaneitaan, joten mikään yllätys tämä lopullinen käänne ei ollut mulle.



Parempi olla yksin kuin huonossa suhteessa kroonisen paskanpuhujan kanssa. Jos luottamusta ei ole, niin mille suhde perustuu? Valheelle.

Oletko kysnyt mieheltä mikä on niin iso asia ettei siitä saa valehdella ja mikä on niin pieni asia että siitä saa valehdella ? Jos siis mies ei halua muuttua niin mitä jos sinä koettaisit elää hetken hänen säännöillään...



"Joo kulta sinullekkin on leivos kaapissa ota vain". "Ai et löydä, sori mää taisinkin syödä sen jo mutta valehtelin kun tää on vain pikkujuttu".



Ok tää on lapsellista mutta niin on tuo ap:n miehenkin valehtelu. Tajuaisko miehes mitään jos antaisit takas samalla mitalla mutta toki vasta sitten kun olisit ensin kysynyt mitkä on niin isoja asioita joista ei saa valehdella että tiedät teidän "yhteiset" säännöt.