Kerroin lapsille, että isä on pettänyt äitiä ja siksi eroamme.

Eivät he tyhmiä ole mutta ei olisi tarvinnut selittää olevansa vihainen.

Mielestäni teit siinä virheen ettet laittanut isukkia kertomaan syytä. Siinä olisi mies saanut vastinetta teolleen katsellessaan lapsiaan silmiin.!!

En itse asiassa muista, että sanoinko, että olen vihainen. Taisin sanoa, että olen surullinen, enkä voi enää luottaa? En ole nyt aivan varma, mutta olisin kyllä voinut sanoa myös olevani vihainen, en näe siinäkään mitään pahaa.

Olen muuten tosi positiivisesti yllättynyt, että täällä on muitakin totuuden kannattajia, luulin olevani yksin mielipiteeni kanssa. Kiitos kaikille kannustavista viesteistä, tuli oikeasti hyvä mieli!

ap

Eivät he tyhmiä ole mutta ei olisi tarvinnut selittää olevansa vihainen.

Mielestäni teit siinä virheen ettet laittanut isukkia kertomaan syytä. Siinä olisi mies saanut vastinetta teolleen katsellessaan lapsiaan silmiin.!!

.. ja tähän vielä vastaukseksi. Mies ei olisi itse kertonut lapsille. Hän olisi varmaan juuri lässyttänyt noita kliseitä. Ei vaikka kuinka olisin painostanut. En tiedä vielä, mitä hän aikoo lapsille selitellä.

ap

kannattaa olla rehellinen ja kertoa totuus, tietysti ikä huomioon ottaen. Lapsi vaistoaa kuitenkin hyvin helposti jos vanhemmat valehtelee ja mistä on kyse.





Ja kun lapsi tajuaa että hälle on valehdeltu niin pahenee vain asiat.

millasella mielellä te olette miehenne kanssa?Onko kuohunta päällä vai tilanne jäässä?Miten olis pariterapia,anteeksianto ja jatkoa?Oisko mahdollista?Se oli vain pillua,sanoisin.Vakavampaa on jos puoliso rakastaa toista vuosikausia..

kannattaa olla rehellinen ja kertoa totuus, tietysti ikä huomioon ottaen. Lapsi vaistoaa kuitenkin hyvin helposti jos vanhemmat valehtelee ja mistä on kyse.

Ja kun lapsi tajuaa että hälle on valehdeltu niin pahenee vain asiat.

Lopulta lapsi ei luota enää äitiinsäkään.

ja vanhemmilla on suuria erimielisyyksiä?



Eihän siinä valehtele, ei vain kerro yksityiskohtia.



Mä ajattelen asiaa lapsen kannalta ja uskon, että lapsen ei tarvitse tietää sellaisia aikuisten välisiä asioita, joita hän ei voi vielä ymmärtää. Toinen asia on, että lapsi on kuitenkin lojaali vanhemmilleen ja pettävä isäkin on lapsen ainoa isä. Miksi pitää aiheuttaa lapselle harmia mustamaalaamalla hänelle niin rakasta isää.

ja vanhemmilla on suuria erimielisyyksiä?

Eihän siinä valehtele, ei vain kerro yksityiskohtia.

Mä ajattelen asiaa lapsen kannalta ja uskon, että lapsen ei tarvitse tietää sellaisia aikuisten välisiä asioita, joita hän ei voi vielä ymmärtää. Toinen asia on, että lapsi on kuitenkin lojaali vanhemmilleen ja pettävä isäkin on lapsen ainoa isä. Miksi pitää aiheuttaa lapselle harmia mustamaalaamalla hänelle niin rakasta isää.

Ei se ole mustamaalaamista, silloin kun se on totta. Ja miten niin ei voi ymmärtää? No joo, onhan se varmaan vaikeaa ymmärtää, että miksei oma perhe merkinnyt enemmän. Ero nyt aiheuttaa muutenkin lapsille valtavaa harmia, eiköhän totuus ole lopulta vain hyvä tietää. Epätietoisuus se vasta syövää onkin. Epämääräisiä sepityksiä lapsen vasta onkin vaikea ymmärtää.

Lapsilla on oikeus tietää kuka tuhosi perheen.

Jos tyrannimainen seksillä kiristävä nainen ajaa miehen vieraisiin, niin lapsilla on oikeus tietää myös asian tämä puoli.

Lapsilla on oikeus tietää kuka tuhosi perheen.

Jos tyrannimainen seksillä kiristävä nainen ajaa miehen vieraisiin, niin lapsilla on oikeus tietää myös asian tämä puoli.

Jos mies haluaa lähteä paneskelemaan ympäri kaupunkia, niin hänen on ensin erottava tästä "hirvittävästä pirttihirmustaan". Kaikkea ei voi saada, kuinka vaikeaa tämä on ymmärtää? Pettäjä on aina syyllinen pettämiseensä.

Minä olen tiennyt jo pienestä asti, että isällä oli ainakin 3 pitkäaikaista avioliiton ulkopuolista suhdetta.

Kukaan ei purkanut heidän avioliittonsa ongelmia minulle ja asiasta ei ole puhuttu edes isän kuoleman jälkeen.

Mutta oi, kuinka olen halveksinut isääni.

Minkä ikäiset lapset?

Itse olen henk koht sitä mieltä, että vanhempien parisuhde ja sen kriisit, tai lähinnä niiden syyt ei kuulu lapsille. Minkä takia lapsille pitää totuuden nimissä kertoa ns. syyllinen eroon? Kuitenkin yleensä aina molemmissa on jotain "vikaa".

Ensin äiti kertoo, että isi petti. Sitten isi sanoo, että petti sen takia, ettei äiti anna seksiä. Näinkö se homma sitten etenee?

Eivät kaikki eroa, vaikka miehellä on syrjähyppy. Jotkut naiset päättävät tuhota lapsiltaan perheen sen takia, toiset eivät. Joustavuuden puutetta se vain on. Myös tämä totuus pitäisi lasten saada kuulla, jos totuuden tielle lähdetään.

Kertois. Lapsilla on oikeus vanhempiinsa erosta huolimatta. Kertoisin vain, että äiti ja isä ei enää rakasta toisiaan ja siksi ero. Aikuisempana asiaa voisi sitten enemmän valottaa, jos siltä tuntuu. Kyllähän ne uudet puolisot aikanaan vointulla esiin, mutta heti erovaiheessa shokki on varmaan tarpeeksi lapselle sellaisenaan, ilman toisen osapuolen syyttelyä ym. Lasten vetäminen mukaan aikuisten väliseen riitaan on todella lapsellista, vaikka olisi kuinka vihainen. Enemmän noilla puheilla lapsia satuttaa ja huolestuttaa...

pettäminen johtui siitä että äiti on veemäinen nalkuttaja ja pimpsaa on antanut viimeksi samana vuonna kun sinä synnyit. Mutta isukkihan se toki on vain rikkonut yhteistä sopimusta mutta se ei vain tajunnut mihin suostui kun meni naimisiin.

lapset 8 ja 11v. Nyt kyllä vanhempi lapsi osaa jo laskea yhteen yksi ynnä yksi, kun iskällä kerran on uusi naisystävä.

Tällä hetkellä tilanne on se, ettei puhu isälleen mitään.

Ero on tietenkin lapsille vaikea asia. Tilannetta vain pahentaa, kun haukkuu isää tai uutta naista perheenrikkojaksi. Minä ainakin haluaisin minimoida lasten kokeman tuskan ja nielisin katkeruuteni mielummin kuin lisäisin heidän tuskaa. Kertoisin riittävästi, mutta mahdollisimman neutraalisti.

Sitä luottamusta ei rikota, vaan asioista keskustellaan, yritetään enemmän ja lopulta tehdään rehellinen ja reilu tilinpäätös ja laitetaan ero vireille.



Kyllä siitä pettämisestä, valehtelusta ja huijaamisesta on vastuu tasan tarkkaan sillä tekijällä. EN käsitä, minkälaiset ihmiset yrittävät laittaa omia alhaisia tekojaan toisten syyksi. "En vain ollut onnellinen, siksi menin ja hakkasin vaimon sairaalakuntoon. Mitäs ei akka pitänyt tyytyväisenä." Selityksiä löytyy mutta teoistaan jokainen on vastuussa itse. Jos rikkoo parisuhteen luottamuksen, rikkoo myös luottamuksen lapsiinsa. Lapsille vanhempien parisuhde on koti ja heidän luottamus rikotaan siinä samalla. Sen sijaan fiksusti hoidettu avioero on parhaimmillaan jopa voimaannuttava kokemus kaikille osapuolille.



Ottakaa nyt nyhveröt vastuu omista toimistanne. JOs petät, teet valinnan rikkoa luottamus paitsi puolisoosi, myös lapsiisi. On eri asia kertoa olevansa tilanteeseen tyytymätön, ehkä käydä pariterapiassa ja todeta sitten, että ero on paras ratkaisu kuin töiden jälkeen kiksautella misukoita vuokrakämpässä ja väittää vaimolle olevansa ylitöissä.



Jos pettäminen on aina myös sen petetyn vikaa, niin silloinhan myös parisuhdeväkivalta on myös sen hakatun vikaa, ryyppääminen sen puolison vikaa, kun ajoi juomaan jne. Tekosyitä luusereilta, jotka eivät ota vastuuta omista tekemisistään.



Kasvakaa tosiaan aikuisiksi ja kohdelkaa niitä puolisoitanne ja lapsianne ihmisarvon vaatimalla tavalla, niin elämä on kaikin puolin helpompaa. Rakastua voi, mutta se, mitä sen jälkeen tekee, on oleellista. Jos omat tarpeet menevät kaikkien muiden edelle, on turha itkeä aukosta parisuhteessa, kun tosiasiassa on ollut vain heikko, itsekeskeinen ja omien viettien vietävänä.

Lapsille on hyvä opettaa mitä rehellisyys ja luotettavuus on, ja se ei onnistu sillä että totuutta kaunistellaan. Lapset ymmärtävät kun asiat kerrotaan suoraan ja rehellisesti, toki lapsille sopivalla tavalla kuten ilmeisesti oletkin tehnyt. Turha huoramiestä on kaunistella ja selitellä jotain jonnin joutavaa. Lapsetkin kokevat tilanteen helpommaksi kun tietävät missä mennään, vaikka vaikeaa onkin. Ja kyllä pettäessään pettää todella koko perheen, lapsetkin!!

pettäminen johtui siitä että äiti on veemäinen nalkuttaja ja pimpsaa on antanut viimeksi samana vuonna kun sinä synnyit. Mutta isukkihan se toki on vain rikkonut yhteistä sopimusta mutta se ei vain tajunnut mihin suostui kun meni naimisiin.

Ero laitetaan vireille ennen kuin kiksautellaan muita. Tai ainakin kerrotaan reilusti ja rehdisti, että lähden tässä kiksauttelemaan muita, kun täältä en saa.

MIksi on niin vaikea tajuta, miten parisuhteessa kuuluu toimia? Ei parisuhde ole mikään takaportti, jonka aikana voidaan kokeilla, josko se sopivampi ja parempi löytyisi. On päätettävä yksi suhde, jotta voidaan kokeilla toista. Tai ainakin kerrottava aikomuksistaan sille toiselle, joka voi sitten päättää, mitä tällä tiedolla tekee.

On ihan sama, nalkuttaako akka, pihtaako, pirttihirmuilee, on läski tai liian laiha, ruma, vastenmielinen tms. Jos itse ei ole asialle tehnyt mitään eikä ottanut asiaa esille, niin pettäminen on aina väärin. Niin kuin on lyöminenkin.

Ensin hoidetaan yksi suhde loppuun ja sitten aloitetaan uusi. Miksi tätä on niin vaikea tajuta?

Haluatte ilmeisesti päiväkodin tätienkin tietävän isän pettämisestä, äidin pihtaamisesta ja raivareista, isän uudesta rakkaudesta yms.

Haluatte ilmeisesti päiväkodin tätienkin tietävän isän pettämisestä, äidin pihtaamisesta ja raivareista, isän uudesta rakkaudesta yms.

Joo, valehdellaan lapsille, ettei ne vaan kerro päiväkodin tädeille meistä mitään ikävää! On siinä kanssa todella olennainen ja tärkeä pointti tähän keskusteluun!