Miehen sterilisaatiosta

Eilen tuli käytyä ja nyt olo on mainio, ei mitään oireita ainakaan vielä. Vähän täytyy tietysti varoa äkkiliikkeitä ja mielellään pitää tiukkoja alushousuja. Töihin meni saman tien takaisin (toimistohommia).

Projekti alkoi niin että vuosi sitten päätin että haluan sterilisaation. Ikää on 35v, lapsiluku on (yhteisymmärryksessä vaimon kanssa) varmasti täynnä ja olen vakuuttunut että en halua elää pikkulapsivaihetta enää uudestaan vaikka nykyiselle perheelle tapahtuisi jokin katastrofi. Vaimo vähän epäili aluksi toimenpidettä mutta hyväksyi päätökseni kun perustelin että vaikka meille perheenä kävisi kuinka en halua enään/lisää lapsia.

Luin kaiken informaation mikä oli saatavissa toimenpiteestä, sen vaikutuksista ja totesin sen olevan helppo ja suhteellisen riskitön. Samalla pääsisimme eroon meille ongelmallisista hormonihoidoista ja kumien kanssa pelleilystä. Alkuvuodesta kävin terveyskeskuksessa juttelemassa lääkärin kanssa ja hän laittoi lähetteen Peijaksen sairaalaan, jonotusaika olisi kuulemma noin 6kk. Pihinä miehenä ajattelin tehdä sen julkisella puolella. Odottelin sen 6kk mutta kun ei mitään kuulunut soitin Peijakseen ja kuulin että hoitoja ei käytännössä tehdä nyt lainkaan siellä ja siksi "jonot" ovat 2-3 vuotta tällä hetkellä (2014).

Pyysin lähetteen takaisin ja varasin ajan väestliiton klinikalle Helsigissä ja sopiva aika saatiin sovittua lokakuulle. Kun päivä koitti käytiin vaimon kanssa vielä lyhyt keskustelu siitä että tämä on nyt varmasti ok hänelle ja minäkin edelleen olen samaa mieltä. Mielestäni vuosi odottelua oli ihan hyvä "varoaika" itsellenikin, ettei kyseessä ole vain joku päähänpisto.

Toimenpide oli helppo kuten aikaisemmissakin kuvauksissa. Karvat pois kasseista kotona edellisenä iltana, uusi suihku aamulla ja klinikalle sovittuna aikana. Toimenpidehuoneessa lääkäri ja hoitaja jotka tekivät koko päivän sarjatyönä näitä samoja leikkauksia. Lääkäri varmisti vielä henkilötiedot ja että olen varma että haluan sterilisaation. Sen jälkeen laverille makaamaan vyötärösta alaspäin paljaana. Hoitaja pesi vielä vehkeet alkoholilla ja teippasi peniksen ylös napaa kohti, pois veitsen tieltä. Lääkäri puudutti kassit puudutuspiikeillä ja minuutissa oli tunto poissa. Eniten tuntui koko toimenpiteessä kivesten räplääminen ja siemenjohtimien noukkiminen. Viimeksi mainittu tuntui alavatsassa hieman outona vetona mutta ei siis mitenkään kipuna. Toimenpide oli kuin hammaslääkärikäynti, pituudeltaankin ~30 min. Hinta 555,- euroa kun lähete on ennestään, terveyskeskuksesta tai työpaikkalääkäriltä.

Nyt vain odottelen että pieni haava paranee ja pääsee kokeilemaan että laitteet toimii kuten ennenkin, mitä en kyllä epäile hetkeäkään. Psyykken osalta en tietenkään voi vielä sanoa mitään mutta todisteet miehisyydestäni minulla on jo, ne on tällä hetkellä päiväkodissa ;) En usko miehisyyteni saavan tästä mitään kolhua.

Voin siis suositella, jos on jo lapsia ja täysin varma että ei halua niitä lisää vaikka jotain nykyisille kävisikin. Kustannus on suhteutettava siihen että ei enää tarvitse ostaa muita ehkäisyvälineitä. Maksaahan ne pilleritkin tai ehkäisyn takia gynekologikäynnitkin aikojen saatossa tuon summan.

[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 09:31"]Eilen tuli käytyä ja nyt olo on mainio, ei mitään oireita ainakaan vielä. Vähän täytyy tietysti varoa äkkiliikkeitä ja mielellään pitää tiukkoja alushousuja. Töihin meni saman tien takaisin (toimistohommia).

Projekti alkoi niin että vuosi sitten päätin että haluan sterilisaation. Ikää on 35v, lapsiluku on (yhteisymmärryksessä vaimon kanssa) varmasti täynnä ja olen vakuuttunut että en halua elää pikkulapsivaihetta enää uudestaan vaikka nykyiselle perheelle tapahtuisi jokin katastrofi. Vaimo vähän epäili aluksi toimenpidettä mutta hyväksyi päätökseni kun perustelin että vaikka meille perheenä kävisi kuinka en halua enään/lisää lapsia.

Luin kaiken informaation mikä oli saatavissa toimenpiteestä, sen vaikutuksista ja totesin sen olevan helppo ja suhteellisen riskitön. Samalla pääsisimme eroon meille ongelmallisista hormonihoidoista ja kumien kanssa pelleilystä. Alkuvuodesta kävin terveyskeskuksessa juttelemassa lääkärin kanssa ja hän laittoi lähetteen Peijaksen sairaalaan, jonotusaika olisi kuulemma noin 6kk. Pihinä miehenä ajattelin tehdä sen julkisella puolella. Odottelin sen 6kk mutta kun ei mitään kuulunut soitin Peijakseen ja kuulin että hoitoja ei käytännössä tehdä nyt lainkaan siellä ja siksi "jonot" ovat 2-3 vuotta tällä hetkellä (2014).

Pyysin lähetteen takaisin ja varasin ajan väestliiton klinikalle Helsigissä ja sopiva aika saatiin sovittua lokakuulle. Kun päivä koitti käytiin vaimon kanssa vielä lyhyt keskustelu siitä että tämä on nyt varmasti ok hänelle ja minäkin edelleen olen samaa mieltä. Mielestäni vuosi odottelua oli ihan hyvä "varoaika" itsellenikin, ettei kyseessä ole vain joku päähänpisto.

Toimenpide oli helppo kuten aikaisemmissakin kuvauksissa. Karvat pois kasseista kotona edellisenä iltana, uusi suihku aamulla ja klinikalle sovittuna aikana. Toimenpidehuoneessa lääkäri ja hoitaja jotka tekivät koko päivän sarjatyönä näitä samoja leikkauksia. Lääkäri varmisti vielä henkilötiedot ja että olen varma että haluan sterilisaation. Sen jälkeen laverille makaamaan vyötärösta alaspäin paljaana. Hoitaja pesi vielä vehkeet alkoholilla ja teippasi peniksen ylös napaa kohti, pois veitsen tieltä. Lääkäri puudutti kassit puudutuspiikeillä ja minuutissa oli tunto poissa. Eniten tuntui koko toimenpiteessä kivesten räplääminen ja siemenjohtimien noukkiminen. Viimeksi mainittu tuntui alavatsassa hieman outona vetona mutta ei siis mitenkään kipuna. Toimenpide oli kuin hammaslääkärikäynti, pituudeltaankin ~30 min. Hinta 555,- euroa kun lähete on ennestään, terveyskeskuksesta tai työpaikkalääkäriltä.

Nyt vain odottelen että pieni haava paranee ja pääsee kokeilemaan että laitteet toimii kuten ennenkin, mitä en kyllä epäile hetkeäkään. Psyykken osalta en tietenkään voi vielä sanoa mitään mutta todisteet miehisyydestäni minulla on jo, ne on tällä hetkellä päiväkodissa ;) En usko miehisyyteni saavan tästä mitään kolhua.

Voin siis suositella, jos on jo lapsia ja täysin varma että ei halua niitä lisää vaikka jotain nykyisille kävisikin. Kustannus on suhteutettava siihen että ei enää tarvitse ostaa muita ehkäisyvälineitä. Maksaahan ne pilleritkin tai ehkäisyn takia gynekologikäynnitkin aikojen saatossa tuon summan.
[/quote]

Kiitos hyvästä kuvauksesta!

Tulipa yllärinä, miten pitkät nuo julkisen puolen jonot on. En kyllä itse asu pääkaupunkiseudulla, että en tiedä miten muualla.

Näin juuri kaikki myös minun osaltani. Jälkivarmistus kuulemma vaaditaan Valviran toimesta vaikka patologinen näytteet otetaan. En ole aikaansaanut raskautta runsaasta nautinnosta huolimatta luvatun 2kk jäljeen. Vaikka Valviran testiin ehdin matkoistasi johtuen vasta 4kk kohdalla.

Eli pariskunnat, mikäli rakkaita lapsia on sopiva määrä, sterilisaatio on ehdottomasti miehen juttu. Vaivat tuntuvat lopulta tosi pieneltä, todella lyhyen ajan!

Jonotus julkisella puolella kesti noin 2 vuotta. Tulipahan tehtyä harkittu ratkaisu.

Operaatioon meni kaikkineen aamupäivä. Inhottavin oli puudutuspiikin laitto kivespussiin.

Kassit oli mustana muutamia päiviä, ja olo oli kuin pyöräntangolle olisi tipahtanut. Pikkuhiljaa helpotti.

[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 06:36"]Ei. Minulle saattaa aivan hyvin tulla se hetki, että tahdonkin vielä lapsia.

[/quote]

Sitten ei kannata mennä. Vasektomia on miehille, jotka tietävät, etteivät halua lapsia.

Minä ajattelin ihan hyöty-haitta-analyysin kautta. En halua uhrata helppoa ja mukavaa arkea pitääkseni mahdollisuuksia kaikkiin älyttömiin mitä jos -fansasiaskenaarioihin. Jos elämäni sujuu hyvin, niin olen loppuikäni naimisissa ja vältymme paljolta vaivannäöltä ja ongelmilta. Jos elämäni sujuu vähemmän hyvin, en halua kuitenkaan enää kokea rankkaa pikkulapsiaikaa ja otan naisen, joka on lapsensa tehnyt. Bonuksena ei tarvitsisi miettiä ruokkoja, jos turvavälineet sattuisivat pettämään sitä oikeaa etsiessä. Jos kävisi niin hirvittävän epätodennäköinen tapahtumaketju, että tulisin hulluksi ja alkaisin himoita nuorta naista, löytäisin jonkun vielä hullumman naisen, joka kelpuuttaisi minut ja alkaisi haluta lasta, elämäni olisi joka tapauksessa päin helvettiä ja lapsettomuus ongelmista pienin ja eettisesti olisi vain oikein sille lapselle, ettei joutuisi syntymään sellaisille tuuliviireille.

Toimenpide oli helppo. Olikohan siinä lääkäri ja hoitaja. Ne tuikkasivat sellaisen hevoskuurin mömmöjä vereen, että itse toimitus ei ollut erityisen kivulias, mutta viikon verran sen jälkeen oli kivulias munille potkittu olo. Kävin näyttämässäkin sitä ja siellä oli jotain verihyytymiä, mutta aikanaan ne hävisivät ja olo normalisoitui. Harrastin seksiä muutaman päivän kuluttua. Kolmen kuukauden kuluttua runkkasin purkkiin ja toimitin tavaran näytille. Totesivat, että kuohittu mies ja vaimo jätti mömmöt pois.

Siitä on nelisen vuotta nyt. En ole huomannut vähäisintäkään muutosta missään. Vaimo ei ole tullut raskaaksi sen jälkeen.

[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 10:01"] Tulipa yllärinä, miten pitkät nuo julkisen puolen jonot on. En kyllä itse asu pääkaupunkiseudulla, että en tiedä miten muualla.[/quote]

Minä asun HUS-alueella 100 km säteellä Helsingistä ja odotusaika oli muutama kuukausi. Olikohan se niin, että kävin keväällä lääkärissä ja toimenpide oli syksyllä.

35

Tällä hetkellä purkavat jonoja oulun alueella kunnallisella puolella ja leikkauksi jne tehdään monessa paikassa. Itse odotin vasektomiaa noin vuoden ja nyt odotellaan että haava paranee. Hieman kasseja jomottelee näin parin päivän jälkeen mutta ei juuri muuta.
hra 84

Operaatio suoritettu. Nyt kulunut kolme päivää ja vihloo, muttei koske. Tuntuu vähän ikävältä. Puudutus ei tehonnut ja nukutettiin. Puudutuspiikki oli ikävän tuntuinen, mutta ei sietämätön. Haavat ei näy juurikaan, eivätkä ne koske. Turvotusta. Kyllä miehen tämä kannattaa tehdä ennemmin kuin naisen, eiköhän synnytyksessä ole riittävästi...

En menisi. Mutta onneksi olen ATM joten ei ole huolta.

Naisten sterilisaatio on tietysti vaikeampaa, mutta henkisesti merkityksettömämpää.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 22:20"]

En menisi. Mutta onneksi olen ATM joten ei ole huolta.

Naisten sterilisaatio on tietysti vaikeampaa, mutta henkisesti merkityksettömämpää.

[/quote]

Millä tavalla henkisesti merkityksettömämpää?

Itse en ikinä menisi sterilisaatioon, mutta tasa-arvon nimissä mies saa hoitaa oman leiviskänsä ehkäisystä. Biologiallahan ei saa mitään etua, eikö se niin ollut?

[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 06:36"]

En ymmärrä naisia, jotka painostavat miehiään vasektomiaan. Mies kykenee saamaan lapsia vanhempanakin. Naisilla tulevat paljon aiemmin mailit täyteen. Minä en luopuisi koskaan kyvystäni saada lapsia siksi, että joku nainen perustelisi "siksi kun se leikkaus on sulle helpompi".

Ei. Minulle saattaa aivan hyvin tulla se hetki, että tahdonkin vielä lapsia.

[/quote]

Lapset pitää myös hoitaa ja kasvattaa aikuisiksi asti. Se ei ole mikään läpihuuto-juttu, joten siksi useimmat miehet jättävät 45:n paremmalla puolen mahdollisuutensa käyttämättä. Jos epäilee, että haluaa joskus vielä lapsia, vasektomiaan ei tietysti kannata mennä.

Voisin kertoa miksi mieheni kanssa ollaan päädytty sterilisaatioon. Mä olen käyttänyt ehkäisytuotteita yli vuoden, mutta niiden seurauksena mulla on kuukautiset kestäneet minimissään 16-23 päivää + tiputusvuodot. Näitten seurauksena mulla on ollut jatkuvaa väsymystä, uupumusta, pyörrytyskohtauksia ja joudun päivittäin syömään kalliita lisäravinteita ja rautatapletteja, että jaksais selvitä arjesta. Puolisoni on murehtinut mun terveyteni puolesta ja omasta halustaan päätti, että hän otattaa sterilisaation jotta mun ei tarvis enää käyttää ehkäisytuotteita ja pääsisin tervehtymään. Hän ei suostu siihenkään, että kokeilisin muita ehkäisytuotteita. Itelläni on ollut tästä syystä tosi levollinen olo kun tiedän, että mies ei tuosta toimenpiteestä menetä mitään ja minä pääsen eroon oireistani ja kapseleista. Nostan hattua korkealle niille miehille, jotka pistävät vaimon terveyden ja hyvinvoinnin etusijalle!!! Ihanaa kun miehetkin ajattelee. :D

UP
UP
UP!

Muita kokemuksia? Miten kauan pitää jonottaa julkisella puolella?

Tervehdys 

Käväsin itse operaatiossa tammikuussa 2015. Ensin menin terveyskeskukseen ja pyysin lääkäriltä lähetettä. Siitä noin 7 kk ja olin selälleen makaamassa leikkuu pöydällä. Karvat ajoin himassa ja kävin suihkussa ennen operaatiota ja taisin vetää Burana 600. Sittei muuta kun housut pois ja pöydälle maaten. Paikalla 2 kpl hoitajia ja 1 kpl Urologi, kaikki oli naisia. Sitten hoitsu pesi pallit alcoholilla ja Urologi rupesi tunnustelee johdinta oikealta puolelta ja kertoi toimenpiteen olevan peruuttamaton ja 100% varma. Sanoin että hyvä juttu ja olen valmis kuin partiopoika. Sitten pistettiin oikeanpuolen johtimeen 3 erikohtaan. Pistokset sattui sen verta, että niihin on hyvä varautua henkisesti. Sitten odoteltiin hetki ja homma käyntiin. Urologi pyysi kertomaan jos sattuu, niin lisätään puudutusta. Taisi vielä pistää 3 kertaa pyynnöstäni kun rupesi tuntumaan häijyltä. Johdin poikki ja pieni pätkä purkkiin. Päät poltettu kiinni ja taitettu kaksinkerroin ja solmittu. Sitten hoitsu näytti pikkupurkista miltä johdin näyttää. Sellaiselta pikkuselta spagetin pätkältä. Sitten siirtyi vesemmalle puolelle ja sitä puudutettiin koko operaation aikana 4 kertaa. Koho hommaan meni aikaa noin 1/2h. Olin muuten katsonut Youtubesta koko operaation edellisenä päivänä. Minusta oli hyvä juttu kattoo ennakkoon mihin soppaan sitä on hakeutunut. Operaatio ohi ja pientä huulta heitettiin. Sitten odotustilaan odottelee hetkeksi ja taisin juoda jonkun mehun ja antoivat särkylääkettä. Ajoin itse himaan autolla ja kaikki hyvin. En ottanu saikkua kun kysyi. Ajattelin, että mun panohommat ei saa haittaa työntekoa. Sohvalle kattoo töllöä loppu päiväksi. Illalla ennen nukkumaan menoa otin vielä yhden burana 600. Aamulla heräsin ja vessaan kädelle. Koko yön mietin, että laulaako kukko enään? Vasemmalla kädellä pidin palleja paikoillaan ja oikealla työstin. Aluksi ajattelin, että lopetan kun huomaan eloa. Mutta sitten rupesin miettimään, että täytyyhän se tarkastaa ettei lastin mukana tule verta. Lasti tuli ja kaikki kunnossa, kipu joka oli yöllä vaivannut helpotti samalla. Ei muuta kun tyytyväisenä töihin. Puolelta päivää aivan vitullinen alavasta kipu. Siinä meni loput 4h kärvistellessä ja välillä piti keskittyä hengittämiseen. Seuraavat kolme päivää piti kärvistellä pallit sinisenä. Sitten helpotti, eikä pallit enään häirinnyt työntekoa. Emännän kanssa ruvettiin touhuu viikon sisään ja se oli parasta aikaa. Siitä kannattaa nauttia niin kauan kun sitä kestää. Pallit arkana työstän takaapäin, ai että se toi mukavan lisämausteen ja se kiihotti vain lisää. Toinen hyväpuoli oli, että työstämis aika oli pitkittinyt pallien arkuudesta johtuen ihan kiitettävästi. Orgasmit tuntuivat todella todella hyviltä. Itse allekirjoitan huhut paikkaansa pitäviksi, että vasektomian jälkeen haluaa ehkä enemmän. Oma mielipide on se, että mulkkuun kiinnittää vain jatkossa jotenkin enemmän huomiota. Itsellä kävi niin, että noin 4kk päästä operaatiosta orgasmit eivät tuntuneet enään juuri miltään. Rupesin siinä pohtimaan syntiä syviä. Mutta kun oli 3 vuorokautta ilman värkkiä tai runkkaamatta, niin rupesi taas tuntuu hyvältä. Ehkä päästin itseni ylikuntoon. Palleista on emäntä koittanut leikkausarpia etsiä mutta ei ole löytänyt.

Lopuksi vielä kokemuksella voin kertoa:

1. Toimenpidettä ei tarvitse pelätä. Puudutus sattuu sen verran, että siihen on hyvä varautua, mutta se ei ole sietämätöntä. Sisäreidestä nipistäminen 75 % voimalla sattuu enemmän.

2. Älä mieti vaan varaa aika jo tänään. Muista lopullinen päätös on aina sinulla!

3. Operaation jälkeen parisuhde paranee, koska keskitytte toisiinne uudella tavalla. Ehkä voisi muotoilla sen niin, että löydätte taas toisenne lapsien seasta ja annatte aikaa ja huomiota toisillenne.

4. Seksi elämä kohentuu ja ehkäsystä ei tarvitse puhua enään ikänä!

5. Sperman määrä pienentyy, mutta uskon sen johtuvan vaan siitä, että puuhastelee enemmän.

6. halut lisääntyy ja operaatio ei vaikuta sun potensiin huonontavasti.

Miehelle tehtyyn vasketomiaan liittyy pieni riski, että saa leikkauksessa jonkun pöpön joka sitten äytyy eturauhastulehdukseksi. Itselle kävin näin, tosin kahdella antibiottikuurilla pääsi eroon.

Naiset yleisesti tykkää kun voi laskea sisään ilman raskauden riskiä ja satunnaisessa suhteessa ei ole riskiä myöhemmistä maksuista. Ei suojaa taudeilta se pitää tiedostaa.

Tänään tuli ilmoitus että viikon päästä toimenpide, odotin että olisivat aiemmin ilmoittaneet. Kun päätimme asiasta siitä kulunut n vuosi (julkisella puolella) meillä lapsiluku täynnä (4) minä 45 ja vaimo 42. Miksi tähän päädyimme kun vaimolla välillä ollut säännöllisen epäsäännöllistä vuotoa eikä viimeaikoina niin paljon nauttinut seksistä kuin muutama vuosi sitten, siksi päädyimme tähän ja toivomme että hänen halut palautuvat ennalleen kun jättää kierukan pois. Ilmoittelen kuinka homma meni ja kuinka meidän halut toimivat

Aikaa toimenpiteestä 6 pv. Otin varuilta buranaa ennen toimenpidettä. Molemmille puolille laitettiin 3 puudutuspiikkiä ennenkuin tunto hävisi, urologi kertoi koko ajan mitä aikoo tehdä. Häijyimmältä tuntui kun etsi siemenjohtimia ja tavallaan "koukkasi" ne, varsinainen leikkaus, johtimien päiden polttaminen ja leikkaus ei tuntunut niin pahalle. Leikkaus kesti n tunnin, yllättävän kauan. Heti leikkauksen jälkeen pääsi syömään välipalaa ja 2h päästä kotia. 3pv toimenpiteen jälkeen sextailimme vaimoni kanssa, tuntui etten tullut niin helposti kuin normaalisti, sextailusta en nauttinut niinkuin normaalisti, saattoi olla että jännitti mutta itse orgasmi oli vahvempi ja ollut sen jälkeenkin. Pallit vielä turvoksissa ompeleita vähän kiristää seksi ei vielä niin nautinnollista kuin aiemmin mutta palautunee kun kivistys palleista loppuu eikä tartte huolehtia enää ehkäisystä.

Ei vaikuttanut yhtään mitenkään yhtään mihinkään. Mies söi parina-kolmena päivänä särkylääkkeitä ja otti rennosti ja se siitä. Arvet hävisivät kokonaan vajaassa vuodessa ja enää niitä ei löydäkään edes. Maailman paras ehkäisymenetelmä, jos meiltä kysytään.

Vierailija kirjoitti:

Ei vaikuttanut yhtään mitenkään yhtään mihinkään. Mies söi parina-kolmena päivänä särkylääkkeitä ja otti rennosti ja se siitä. Arvet hävisivät kokonaan vajaassa vuodessa ja enää niitä ei löydäkään edes. Maailman paras ehkäisymenetelmä, jos meiltä kysytään.

Anteeksi, vaikuttihan se. Seksiä on vielä entistäkin enemmän ja se on aivan eri tavalla huoletonta ja siten nautinnollisempaa.