**KESKENMENON JÄLKEEN-HELMIKUU**

Täällä edelleen. Ei ole taas tuhruhja näkynyt, mutta joka vessareissulla pelkään näkeväni verta...

Soitin eilen neuvolaan, ei se suostunut mihinkään verikoejuttuihin enkä pääse neuvolan kautta varhaisultraankaan. Nyt mietin raaskinko maksaa omasta pussista... Tuntuu, että varmuus pitäisi saada, rv 7 paikkeilla tekisi mieli käydä ultrassa.



Minua huolettaa, kun valkovuotoa ei tule juuri ollenkaan. En kyllä muista millaista se oli aiemmissa raskauksissa. Isoja raskausoireita ei ollut, mutta koko ajan kummittelee, että jos tämä on tuulimuna, kohdunulkoinen tai muuten vaan epäkelpo...



Mitäs Nippe kaverit tuumivat uutisista?



Anir rv 5+3 miten nuo päivät mateleekaan...

Anir: Hyvä, että tuhrut poissa, tiedän tunteen kun itsekin vieläkin kyttään tuhruja ja verivuotoja joka vessareissulla. Alkuraskaudessa ravasin vessassa sen vuoksi yhtenään olipa hätä tai ei... No ompa outoa neuvolan toimintaa! Käsittämätöntä, ei kait nyt yks verikoe voi olla niin kallis... Soitappa uudestaan, jos täti ei ollu ihan siun historiasta perillä... Eihän meilläkään näitä tutkimuksia sais ihan noin vaan, mutta oon ollu tosi tiukka siitä ja sanonu faktat pöytään miten kahden km jälkeen tartteis jotain kokreettista tietoa onko kaikki hyvin. Toisaalta varhaisultra ei tietysti takaa mitään, mutta itse olen keskenmenojen jälkeen sillä kannalla, että varmuus siitä että kaikki ok tuo lisää varmuutta ja vähemmän stressiä. Ja rahaahan se vain on... menee sitä turhempaankin... Muistat varmaan Mirabelin tuolta kuumeilijoiden pinosta, hän kävi siellä sinua huhuilemassa ja kerroin että täällähän sinä lymyilet ;) Ja toivottavasti pysyt!



Kavereille joillekin olen uskaltautunut kertomaan uutisia. No kaikki olleet ihan hämillään ja onnellisia. Onhan se vähä shokkiuutinen kun tuplista ilmoittaa... monella tuntuu ihan ratas päässä pyörähtävän ja muutaman kerran tyhjää lyövän ennen kuin oikeesti tajuaa, että kaks...



Täällä kärsitty kamalasta pääkivusta ja kun en nyt mielellään söis särkylääkkeitä, mutta taju lähtee muuten. Viikon päästä ke ois neuvola, pitänee siellä kysyä jos jatkuu tämä kipu. Koskaan ei oo näin kovasti sattunu.



Rakenneultraan yritin muuttaa aikaa miehen työaikatauluihin paremmin sopivammaksi, mutta ei oikein onnistunut. Mies on lähdössä reissuun viikoksi ja haluu silti välttämättä mukaan ultraan (mikä tietysti ilahduttavaa aktiivisuutta). Eli nyt käy niin, että joutuu sitten pitämään kavereiden kanssa kolme päivää lyhyemmän reissun ja joutuu yksin ajamaan edes takas 2 x 800 km että pääsee laskettelemaan... Mutta ei kuulemma haittaa... Muut kaverit menee sit etukäteen kimppakyydillä. Toisaalta oon ilonen, että uskaltaa lähteä vielä kavereiden kanssa laskettelureissulle, koska jos/kun tuplat syntyvät niin voi olla reissut sit vähäksi aikaa reissuttu ;) Mutta oon niin onnellinen, että mulla on näin ihana mies.

Tänä aamuna verta tuli sitten housuun asti. Nyt ei ole taas verta näkynyt, mutta menkkajomotusta on sekä alaselässä että alavatsalla. Ihan on luovuttajaolo, miksi tää ei onnistu :(



Hyvä ystäväni sai eilen vauvan. Välimatkaa meillä on 400km, ja ollaan jo sovittu kyläilyreissu vauvaa katsomaan. Halpislentoliputkin on ostettu ja maksettu. Mutta tällä hetkellä tuntuu, etten voi itkemättä mennä sinne enkä kyllä haluaisi pilata heidän vauvaonneaan, heillä kun on pitkä lapsettomuustaustakin.

Mietin tässä jo tulevaa kesää ja syksyä. Miten sitä keskenmeno on koko ajan mielessä sinne asti, kun vauvan la olisi ollut. Viimeksikin se oli yhtä tuskaa eikä tule olemaan yhtään helpompaa nytkään...



anir maansa myyneenä...

Anir: Älä luovuta vielä. Mulla oli kanssa koko alkuraskauden menkkamaista jomotusta niin alavatsalla kuin selässä (jopa kovempana kuin menkkojen aikana). Tai itseasiassa menkkojen aikaanhan mulla ei ollu kipuja lainakaan... Ja sitä kesti jonnekin rv 10 asti... Ja tuhrua/verta tuli noin rv 6+ - 10. Ei tietty jokapäivä, mutta liikaa oli jokainen kerta hermoille. Ymmärrän kyllä, että ei nyt oo helppoo lähteä sinun tilassasi pientä vauvaa katsomaan...

Minäkin täällä pitelen peukkuja ANIRille että olisikin jotain ihan muusta syystä johtuvaa vuotoa. Kamalaa tuo epätoivo on, tiedän sen itsekin. Viikolla 5+ on kyllä vaikea todeta ultrassa vielä juuri mitään, itse kerran kävin 5+ polilla ultrassa kun vuosin verta eikä osanneet sanoa onko kohdussa eläjää, pieni häivähdys sikiöpussista ehkä näkyi ja erittäin paksuuntunut limakalvo joka viittasi kyllä raskauteen mutta siinä kaikki. Verikoe-hcg kertoi enemmän, oli vain 40 eli ei antaneet mitään toivoa sille että raskaus jatkuisi. Luulen että jo 6+ paremmin saisi selkoa ultralla ja 7+ on jo hyvin nähtävissä. Mutta kannattaisi tuo hcg pyytää mittaamaan polilla, antaa oikein hyvää viitettä siitä mitä tekeillä.

Omassa olossa ei uutta, alavatsa kipuilee PALJON ja vauvan ryskää pari kertaa päivässä niin kovasti että maha kohoilee sieltä täältä ulospäin. Neuvolassa todettiin että vauva laskeutunut erittäin alas lantioon, siksi nuo ryskeet siellä ottavatkin niin kipeästi tuonne alapuoliskoon. Odottelua odottelua vain.



Helene+Batman 34+5

pitkästä aikaa. Tai no enhän mä tähän pinoon oo ikinä ees "kirjautunu". Alussa ei uskaltanu ja nyt sit jonkin verran kirjotellu tonne monikko-onnea sivustolle. Mut parempi myöhään kun ei milloinkaan!?

Oon kyllä käyny aina lukemassa teidän juttuja ja kuulumisia.



Helene, ihana et säkin jo noin pitkällä. Tuttu tunne toi alapää/hävyn kipu. Auts!



Nippe, mahtavaa et kaikki on menny sullakin hyvin ja oot jo noin pitkällä. Älä huoli, kyllä se masu sieltä sit pomsahtaa esiin. kerkeet monta kertaa "kirota" vielä sen suuruutta, ennekuin lapset tulee maailmaan. Onko lapsilla omat istukat ja kalvot, vai kuin? Ja ole onnellinen ettei sulla ole raskauspahoinvointia. Vaikkakin sit ois ehkä "helpompi" uskoa raskauden kestoon jos sitä olisi. Mut itse tosiaan kärsin siitä viikoílla 6-16 ja se oli aika kauheeta. Oksensin n. 7krt päivässä. Onneksi se sit loppu.



Anir, mä olin niin onnellinen teidän puolesta kun luin plussasta! Nyt toivon sormet ja varpaat ristissä, et tuhru olisi vaaratonta ja raskaus jatkuisi hvyin! Halaus!



Simonalle myös onnea plussauutisista! :)



Iitulle pahoittelut keskenmenosta!



Täällä vaan kasvatellaan masua ja pötkylöitä. Molemmat (tyttö ja poika) olivat viime viikolla ultrassa 1,5kg. Masun sf mitta jo 33. Liikkuminen on melkosen hidasta ja ankkamaista vaappumista ja sit tietty noi liitoskivut päälle. Mut jaksaa jaksaa! :) Suosittelen Nippe (ja miksei muutkin) muuten sit kun masu alkaa kasvaa, niin sitä vatsan tukivyötä. Helpottaa liikkumista, liitoskipuja ja antaa hyvän tuen massulle.

Ja snyt taas vähän kaivelemaan jääkaappia, josko jotain suuhun pantavaa löytyis :D



pupuliini ja pötkylät 31+0

Helene: Apua, mitähän se kipuilu potkuista on sit kun niitä onkin mahassa kaksi?!



Pupuliini: Kiva kun tulit moikkaamaan! Ihanaa teille tulee tyttö ja poika. Me ei vielä tiedetä, mutta aiotaan kysyä jos vaan suostuuvat kertomaan/on nähtävissä. Oot jo noin pitkällä! Mulla puolet vähemmän viikkoja kasassa... Pitää se tukivyö sitten hankkia, ei vielä oikein uskalla mitään ostaa, kun jotenkin ei vielä tunnu todelliselta tää, et oikeesti voitas saada vauvoja ja vielä kaksi! Meillä on epäidenttiset kaksoset, eli molemmilla kaikki omaa, mies jopa vähä liiotteli kertoessaan tästä, että niillä on omat kohdutkin ;) Piti korjata, ettei ihan sitä oo ellei ne oo tyttöjä...



Simona: Mitä kuuluu???

Tulin tänne taas vakoilemaan kuulumisia ja meinasin suorastaan tuolilta tipahtaa kun luin, että olit plussannut ja sitten perästä vähän ikävämpää juttua. :( Sydämestäni toivon, että tuo vuotelu ja tuhruttelu on ihan vaaratonta. Peukut, varpaat ja jalatkin on ristissä.



Kiva kuulla, että Nippe porskuttaa vahvasti eteenpäin. :)



adalat

Nippe, hyvä että teilläkin on lapsilla kaikki omaa. Vaikka kyseessä on riskiraskaus, niin se on sillon sieltä "harmittomimmasta" päästä. Meillä kans näin.

Paljon on joo tosiaan jo viikkoja ja kyllä mua on kans pelottanu et näinköhän meille tulee yhtäkään, mut toistaiseksi ihan hyvältä näyttää :) Ja oottehan tekin jo suht pitkällä, et kyllä se siitä :) Ja on tässä se kiva puoli, et pääsee melko usein ultraan ja aina näkemään pikkuisia ja niiden kasvua!

Ja vielä sitä piti sanomani, et aika ihana toi sun mies, kaksi kohtua :D



On kyllä paljon helpompaa ollu hankkia tavaroita ja vaatteita, kun on tienny et kumpia sieltä tulee!

Täällä pelko persiissä jatkuu...

Eilen iltapäivällä tuli sitten verisempää vuotoa, se tosin sitten loppui ja tänään ei ole tullut mitään.

Soitin terv.keskukseen ja kävin lääkärin pakeilla tänään. Eihän tää vielä edes ultrassa näkyisi, mutta ajattelin, että onpa sitten mustaa valkoisella, jos tulee keskemeno. Lääkäri laittoi lähetteen ultraan 1-2 viikon päähän (ma pitää varata aika), joten ei nyt tartte lähteä yksityiselle. Pahasti on kuitenkin fiilikset, että tää on menossa kesken, on jotenkin "tyhjä" olo. Ja ottaa päähän ihan kympillä.



Munasarjoissa muuten on ollut tänään semmonen polte. Ihan kuin oviksen lähestyessä. Jos se alkio kuoli heti ekojen tuhrujen aikaan (eli viikko sitten), oisko mahdollista, että ovis olisi jo tuloillaan? Vai mitähän tää nyt sit on...

Anir: Hyvä, et oot käyny lääkärissä ja saanu lähetteen alkuraskauden ultraan. Mutta kuten aiemmin sanoin, keskenmenoissa en vuotanut/tuhrutellut oikeastaan yhtään, mutta tää... sit on ollu kaikkee mahdollista... Mutta tiedän, että oot kamalan peloissani, niin minäkin olin... ja kait oon vähä vieläkin...

Anir: Mun keskenmenot on aina alkaneet jatkuvalla vuodolla, ei siinä mitään taukoja ole tullut. Ensin pari päivää pikkuvuotoa ja sitten kaikki ulos. Keskenmenojakin on tietysti monenlaisia. Mutta kyllä toi sun vuotelu vaikuttaisi joltain muulta. TOivottavasti!

Nippe: Kiva kuulla, että sulla on erimunaiset kaksoset tulossa, siinä on tosiaan vähemmän riskiä.

Mua ei kuvota tällä hetkellä yhtä paljon ja sekin huolettaa. Rinnat on kyllä tosi arat ja kasvaneet ja väsymys ihan tajuton. Olen miettinyt, ettei varhaisultrasta ole mulle hyötyä, sillä voihan vauva kuolla heti ultran jälkeen, vaikka silloin olisikin elossa. Neuvolan varasin vasta viikolle 10 ja kunnallisen ultran vkolla 12. Saas nähdä, joutuuko taas perumaan aikoja. Viimeksihän mulle kävi niin, että kävin tyhjennysultrassa samalla vkolla kuin olisi ollut raskausultra. Ja mua inhottaa, kun paikka on ihan sama. TOiset onnelliset odottajat ja itse siellä apaattisena tyhjentyeenä.

Mulla alkoi myös km-vuoto ensin tuhrulla ja siitä suoraan kovemmalla vuodolla. Välissä ei ollut vuotamattomia päiviä. Eihän tässä auta kuin toivoa parasta...

Rinnat vaan eivät ole minusta niin "täyteläiset" kuin olivat muutama päivä sitten, yhtä kipeät kyllä ovat. Ja tuo jomotus munasarjoissa... Kohdunulkoista en osaaa toistaiseksi pelätä, koska tämä on niin samanlaista kipua kuin normaalisti oviksen aikoihin. Ja jos en olisi raskaana, ovisaika olisi tuloillaan. Voiko munasarjat "toimia" raskaana ollessakin? En osaa tuota nyt sanoiksi selittää...



Tänään oli fiilis, että pakko tehdä raskaustesti, tuleeko siihen vahvaa viivaa. Ja tulihan siihen, oli paksumpi kuin tarkastusviiva.

Minuakin mietityttää varhaisultra siinä mielessä, että alkio voi kuolla senkin jälkeen, mutta näiden vuotojen takia olen kyllä tyytyväinen, että nyt pääsen sinne. Tuleepahan selvyys, onko tuolla mitään vai kiusataanko viatonta ihmistä taas.



Anteeksi sekava sepustus. Ajatuksetkin on sekavia...

Simona: Se on kyllä aivan totta, että vaikka ultrassa kaikki olis ok, se ei takaa vielä vauvaa syliin saakka aina. Silti olen halunnut itselleni vähän väliä varmistuttaa raskauden ultrissa (oon käyny jo 6 kertaa kunnallisella puolella). Se on tuonut hetkeksi varmuutta taas seuraavaan jomotukseen tai tuhrutippaan saakka ;) Eli en voi vieläkään olla stressaamatta vaikka kohta viikkoja on jo 16. Sillä onhan netissä juttuja vaikka kuinka paljon, että on tämänkin jälkeen sattunut keskenmenoja/kohtukuolemia... Mutta ehkä pikkaisen uskallan jo luottaa, ihan tosi vähän edes.



Anir: Tässä tarkemmin mietittyäni, mulla oli alkuraskaudessa myös noita munasarjojen jomotuksia, eli niistä ei toinna murhetta kantaa. Vaikka itsekin niin tein... Kyllä se varhaisultra on näillä kokemuksilla hyvä, koska itsellä oli ekassa km:ssa aika huijattu olo kun rv 13 todettiin raskauden keskeytyneen viikolla 7... Rintojen kipuilusta, siis edelleen hieman arat rinnat, mutta tässä raskaudessa ei oo ollu edes niin kipeät että liivit ois sattunu. Siinä ekassa keskenmenneessä rinnat oli niin kipeet, että liivit ja saumat sattui ihan törkeen paljo. Eli eipä tästäkään sit mitään oo voinu päätellä...



Omassa navassa ei mitään uutta, neuvolaa odotellaan ja sit pitäs kuunnelle ekaa kertaa sydänääniä. Toivottavasti löytyy... Infulenssarokotteesta reilu pari viikkoa, toivottavasti suoja on kerennyt kehittyä... Maha on jonkin verran kasvanut, mutta ei oo vielä kukaan huomautellu asiasta...

Anirille kovasti tsemppiä. Hyvä, että kävit lääkärissä ja sait lähetteen ultraan. Itsekin kävin alkuraskauden ultrassa km:n jälkeisessä raskaudessa, vaikka se aika hintava olikin ja hyvin tiedostin, ettei se takaa mitään. Siinä keskenmenneessähän alku oli kuollut viikolla 9, joten todennäköisesti olisin sykkeen nähnyt silloinkin jos olisin sinne ultraan mennyt, silloin en mennyt. Silti halusin varmennusta, että ainakin siinä vaiheessa kun ultrataan on kohdussa elämää ja alku vastaa viikkoja. Sitäpaitsi se ultra oli hyvä siksikin, että ko lääkärillä oli aikaa jutella keskenmenosta. Minullakin oli vaikka minkälaisia jomotuksia alavatsalla alkuraskaudessa ja olin kyllä peloissani niistä ja sitten taas myös siitä kun niitä ei toisina päivinä ollut. Olisin vaikka maksanut, että olisin saanut kunnon raskausoireet, mutta ei niitä ollut tässäkään raskaudessa kuten ei muissakaan. Toivottavasti sinulla Anir on kaikki kunnossa ja raskaus jatkuu normaalisti!



Nippe; itse kiersin kaikki kohtukuolema- ja keskenmenojutut kaukaa kun viikkoja alkoi karttua. Ihan oman mielenrauhani takia. Rakenneultran jälkeen päätin, että en aio jatkuvasti pelätä ja pilata raskausaikaa murehtimalla, mutta ei sille mitään voinut, että pelko oli persiissä aika jatkuvasti.



Hyviä masunkasvatteluja kaikille toivottelee adalat, joka ei osaa pysyä täältä pois. :)

rinnat tuntuu tyhjiltä... En usko tämän raskauden jatkoon pätkääkään. Alkais vaan se pirun vuoto, jos kerran kesken menee...

Ollaan lähdössä 2 viikon kuluttua reissuun enkä haluaisi vuotaa silloin kuin seula. Ja tod.näk. ultra on just lomaa edeltävällä viikolla (silloin olis viikkoja 7+) Ja jos kohtu ei ole tyhjentynyt ennen tuota, lääkkeillähän ne ensin yrittää. Vai kannattaako vaatia kaavintaa ja miten nopeasti siitä toipuu? Ja kun viikko sitten vannotin, että tämän jälkeen en aio enää raskautua, mietin jo, vielä uskaltaisi. Miehen kanssa ei olla juteltu asiasta, mies kun on kannalla, että katotaan nyt tämä ensin...



Toivonsa menettäneenä anir (rv 5+6)

Anir: Äläs nyt vielä mitään tyhjennyksiä ja kaavintoja suunnittele (paraskin täällä sanomaan), itse tein vähän aikaa sitten noin kun luulin tämän raskauden menevän kesken... Jospa sinun ei tarvitsisi nyt enää tuota raskautumista uudelleen pohtia, sillä eikös tämän raskauden kuuluis jatkua loppuun saakka? Nuo tunteiden vaihtelut kaikesta mahdollisesta taitaa olla niitä parhaita raskausoireita... Ja turha miestä vielä kiusata uuden raskauden yrittämisestä, tosiaan kannattaa tämä nyt katsoa ensin kuinka sujuu! Ei kannata toivoa menettää, en minäkään ois uskonu, että joskus pääsisin edes näin pitkälle saatikka että vauvoja on kaksi! Mutta toivon niin kovasti, että tämä on se teidän kolmas vauva!

Miehellekin tuossa jo valitin, että lomareissu menee ihan pilalle, jos ultrassa on huonoja uutisia tai jos km alkaa itekseen ennen sitä.

Kyllä minä niin haluaisin pitää tämän sintin.



Vuotoa on tähän mennessä ollut joka kolmas päivä, ja huomenna olis sitten taas odotettavissa vuotoa, jos tuota rataa mennään. Toivottavasti pysyvät poissa...



Oletko Nippe uskaltautunut yhtään ajattelemaan mitä elämä tulee olemaan kahden vauvan kanssa?

ANIR, mulla 5 keskenmenoa ja kaikki olleet ihan erilaisia, kaksi keskenmenoista täysin ilman vuotoja rv. 10+5 ja 12+1 asti, ja tuossa 12+1 todetussa keskenmenossa kerkesin käydä varhaisultrassakin rv.8+ jolloin todettiin kaiken olevan kunnossa, silti np-ultrassa todettiin kuolleeksi rv.8+ eli juuri ultran jälkeen, vaikkei mitään vuotoja tai muitakaan km-oireita ollut. Sitten taas 2 keskenmenoa oli niin että lähes heti positiivisen testin jälkeen vuotoa, toisessa 5+ ja toisessa 4+ mutta vuotoa oli siis KOKO ajan ilman taukoja kunnes lopulta hanat aukes kunnolla ja valui hyytymiä&muuta yhden yön kumpaisessakin. Yksi km sitten oli asia erikseen kun alkoi pieni tumma tuhru rv.5+ ja olin aivan varma että taas km mutta rv.7+5 ultrassa todettiinkin että hyvinvoiva sikiö kohdussa ja toinen, keskenmennyt vuotelee pois. Silloin vuotelin rv.13 saakka enempi ja vähempi koko ajan, enimmillään vuoto oli niin runsasta että runsailta menkoilta tuntui, välillä taas ihan pyyhkäisyvuotoa. Mutta silloin toinen kaksosista silti selvisi ja on nyt reilu 2v tyttönen:)

Tässä odotuksessa minua riivasi alussa rv.6-16 ajoittainen suorakin verenvuoto, mutta lähes joka kolmas päivä oli jonkinlaista tuhrua kuitenkin. Gynekologi sanoi tutkittuaan rv.12+ että aivan pläkkiselvä asia että limakalvot vuotaa kun niin rutikuivat että alkoivat vuotaa jo sisätutkimuksesta.

Eli vuotelu voi tosiaan johtua aivan mistä vain ja silti tulla aikanaan vauva vuodoista huolimatta. Tiedän tosin tuon pelon ja piinan mikä silloin on kun vuotelua on, totisesti tiedän!!

Mutta sen sanosin neuvoksi, mikäli niin ikävästi käy että tyhjennykseen joutuisit, minä kun en ole ikinä saanut kaavintaa vaikka jokainen lääkkeellinen tyhjennys johtanut puolen vuoden punasolukatoon (hb 80-90) että JOS sellainen olisi edessä, niin siirrä se matkan jälkeiseksi ajaksi kuitenkin. Itse olen niin huonoon kuntoon 3 kertaa lääkkeelisestä tyhjennyksestä mennyt etten ole jaksanut mitään viikkoihin sen jälkeen. Siis JOS niin sinulle käy, toivon sormet ja varpaat solmussa että sinulla ja pienellä kaikki käy hyvin!!!



Helene+Batman 35+0



ps.meillä ei edelleenkään silleen synnytyssuunnitelmaa, siis kun sairaala jossa edelliset synnyttänyt, lopetti toiminnan ja nyt pitenee synnytysmatka liki 70km päähän, eikä meillä ole tällä hetkellä edes autoa joten aika hakusessa tää koko synnytysreissu, pitäisi kuitenkin pian matkaan päästä kun siltä tuntuu kun kuopuskin syntyi ekasta tuntemuksesta 2h25min.päästä..