Ottaisitko miestä, joka ei halua "elättää" sinua avioliitossa?

niin en mäkään ketään elättään alkais. Eri asia sitten jos jäät esim. työttömäks, mut haet aktiivisesti töitä tai jäät esim. äippälomalle, mut lusmuilijoita ei monikaan jaksa katella.

noin kylmäkiskoisesti ajattelevaa tyyppiä. vaikka ei olisi mitään aikomustakaan ruveta elelemään miehen rahoilla niin tuo ajattelumalli ei kuulosta kovin romanttiselta ja rakastuneelta. heivaisin.

Ei kai ap nyt tarkoittanutkaan, että olisi lopettamassa työntekoa?

että eli 7v suhteessa jossa elätti miestään.

ihan oikeasti. Riippuu vähän siitä mitä tarkoitaa käytännössä, että ei halua elättää. Jos se tarkoittaa, että perheessä ihmisillä on eri elintaso niin en tietenkään katselisi. Tää on oikeasti valitettavan yleistä. Mieti ap, haluatko oikeasti tehdä lapsen tällaisen ihmisen kanssa. Kannattaa keskustella asia läpi ennen perheen perustamista.

En missään tapauksessa ottaisi naista jota tarvitsee "elättää". Voihan tuo voi mennä töihin ja tienata ihan itsekin.

Mäkin olen käytännössä tilanteessa, jossa miehellä ja mulla olisi eri elintasot. Mun rahat menisi asuntolainaan ja sähköön ja hänen häneen itseensä, ja vessapaperin kulutusta myöten mulle natistaan, kun kylässä olen ollut. No thanks.

Sitten on niitä miehiä, jotka vaatii että kulut laitetaan tasan, mutta nainen siivoaa ja pyykkää oman toimensa ohessa, ja laittaa ruuat...

Ei se ole niin että nainen vaan heittäytyy elätettäväksi, mutta jos nainen jää vaikka työttömäksi, niin silloin molempien elintaso laskee jonkun verran, eikä niin että vaimon romahtaa ja miehellä pysyy samana. Tottakai sama toisinpäin.

Jos mies sanoisi että ei tarjoa kahvia kahvilassa naiselle, koska on sitä mieltä että ei halua elättää naista, niin heivaisin ukon siltä istumalta.

Mitä jos joutuu työttömäksi,ja ainoista vapaista työpaikoista maksettaisiin niin huonoa palkkaa,ettei se elätä tekijäänsä?

Mies, ottaisitko vaimoa, joka ei halua elättää sinua avioliitossa.

Nainen haluaisi rusinat pullasta, säännöllistä seksiä ja seuraa kun sitä kaipaa ja yhdessä asumista niin, että talonmies ja auton korjaaja olisi kätevästi saatavilla.
Nainen ei kuitenkaan halua aviopuolisolle kuuluvaa elatusvelvollisuutta puolisostaan.
Heivatako naikkonen vai jatkaa seurustelua?

[quote author="Vierailija" time="02.02.2012 klo 13:52"]

Mies haluaisi rusinat pullasta, säännöllistä seksiä ja seuraa kun sitä kaipaa ja yhdessä asumista niin, että kodin ja lastenhoitaja olisi kätevästi saatavilla jos mies haluaa harrastaa.
Mies ei kuitenkaan halua aviopuolisolle kuuluvaa elatusvelvollisuutta puolisostaan.
Heivatako tyyppi vai jatkaa seurustelua?

[/quote]

Etkö itse halua säännöllistä seksiä? Seuraa? Kodin- ja lastenhoitajaa?

[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 22:39"]

Sitten on niitä miehiä, jotka vaatii että kulut laitetaan tasan, mutta nainen siivoaa ja pyykkää oman toimensa ohessa, ja laittaa ruuat...

[/quote] 

Joo ja mies huollattaa ja katsastaa autot, luo lumet pari kertaa päivässä kuten tänäkin talvena, pilkkoo puut ja kuskaa lapsia harrastuksiin. On se niin kamalaa! Sinäkin kuten moni muukin täällä omaa selvästi huoran luonteen.

Olen ollut 5 vuotta kotona lasten kanssa ja mies kyllä silloin elätti meidät kaikki. Nyt olen taas työelämässä ja elätämme yhdessä perhettä. Ikinä ei ole rahasta riidelty ja ikinä en ole itseäni miksikään elätiksi kokenut.

Jos mies jäisi työttömäksi tai sairastuisi, minä elättäisin häntä asiaa yhtään miettimättä.

Mutta toisaalta , jos olisin mieheltä seurusteluaikana kysynyt , että elätätkö sitten minua, hän olisi varmasti ollut aika ihmeissään. Kumpikin kun oli työelämässä niin miksi ihmeessä?

Olen ollut 5 vuotta kotona lasten kanssa ja mies kyllä silloin elätti meidät kaikki. Nyt olen taas työelämässä ja elätämme yhdessä perhettä. Ikinä ei ole rahasta riidelty ja ikinä en ole itseäni miksikään elätiksi kokenut.

Jos mies jäisi työttömäksi tai sairastuisi, minä elättäisin häntä asiaa yhtään miettimättä.

Mutta toisaalta , jos olisin mieheltä seurusteluaikana kysynyt , että elätätkö sitten minua, hän olisi varmasti ollut aika ihmeissään. Kumpikin kun oli työelämässä niin miksi ihmeessä?

Minä päädyin muuttamaan pois yhteisestä kodista koska riitely rahasta kävi sietämättömäksi. Kun alettiin olemaan yhdessä meidän tulotasomme olivat suht samat, mulla vähän huonommat mutta kulujen puolitus toimi. Miehen tulotaso nousi 50% aika pian, ja muutettiin isompaan asuntoon että lapsille olisi omat huoneet (aiemmin kaksio). Oikeastaan siitä asti on riidelty, kun mulla ei ollut valmiuksia maksaa puolia. Kun maksoin puolet ison talon kuluista ja laskuista yms. käteen jäi summa, joka riitti just ja just ruokaan. Mies sen sijaan osti kalliita harrastusvälineitä, ja periaatteessa sai kodinhoitajan, pihatöitten tekijän ja lastenhoitajan ja mun sisällä paine kasvoi sietämättömäksi. Minä tein töitä, oman osani kaikesta ja käytönnössä koko palkka meni kotiin, perheeseen ja kampaajalle tms. en päässyt vuoteen, koska ei ollut rahaa. Kosmetiikka vaihtui halppiksiin ja kirppikset kävi tutuiksi. Tuntui käsittämättömältä, että elin yli varojeni ja mies eli just sopivasti, käteen jäi kuussa laskujen jälkeen kakstonnia joilla sitten eleli. Mulla vastaava irrottelusumma oli 200e jolla siis kävin ruokakaupassa, apteekissa yms.

Kuukausien tappelun jälkeen sain mieheni suostuteltua siihen että maksetaan tietty prosenttiosuus tuloista, että molemmille jää käteen suhteessa liksaan sama summa.

Se ei pelastanut tilannetta, koska talon kiinteät kulut olivat niin suuret ja halusin että talo myydään ja muutetaan takaisin kohtuuhintaiseen asumiseen. Mies ei tätä halunnut, ja sitten riideltiin puoli vuotta ja joka kuukausi otti päähän entistä enemmän. Olin jo puhunut miehelleni oman asunnon hommaamisesta, asuisin mieluusti halvassa pienessä kaksiossa jos vain elämiseen jäisi rahaa, en halunnut elää ylikalliissa talossa.

Mies ei tullut vastaan yhtään, sanoi että hän ei muuta ja piste. Minä taas en voinut asua niin kalliisti, ja mies halusi asua hienosti. Aiemmin pienessä asunnossa minä olin onnellinen koska mulla oli omat rahat, mutta mies halusi hienompaa asumisen tasoa. Muutin sitten lopulta pois kun tilanne ei muuttunut, ja nyt asun pienessä halvassa kaksiossa palveluiden äärellä ja mies jäi taloon. Ja mies maksaa nyt siis yksin taloa, ja näköjään hyvin pärjää. Kieltämättä oon aika helvetin katkera siitä, että minä ja lapset oltiin siellä muka pummina ja valitti aina kun minä en maksa kuten hän, ja nyt kun ollaan poissa se maksaa kaiken yksin ja hyvin tyytyväinen on. :)

Joten päätelmäni tästä on se, että jos mies ei ole valmis maksamaan haluamastaan elintasosta ja kokee että vaimo ja lapset elää siivellä niin vaimo muuta pois lasten kanssa. Minä en ainakaan kuuntele sitä natinaa siitä miten elän siivellä ja miten olen kallis vaimo, vaikka en olisi enempää mistään säästää. Jopa hammastahnasta mies valitti että hän osti aina tahnatkin. Nyt on helpompaa, kukaan ei tule sanomaan mulle kotiini että minähän tämän maksan tai että elän siivellä.

Kaikki tämä kertoo minusta miehestä tosi paljon, jos se raha oikeasti on niin tärkeää ja vaimon palkkatulot jos on pienemmät, niin on kyllä melkosta pienuutta alkaa valittamaan siitä kun haluaa muuttaa isompaan asuntoon, pitää olla valmis maksamaan siitä!

Hassua että on olemassa miehiä jotka elättävät vaimojaan jotka ovat kotona, minä kävin töissä eikä palkkatasoni valitettavasti siitä noussut yhtä nopsaan kun mieheni. Harmi vaan että olin yhtä persaukinen meidän avioituessamme, eli mies on tasan tiennyt millaisen kirkonrotan nai mutta minä taas en tiennyt naivani rahan ahnetta ja pinnallista miestä jolle nousee raha päähän. Ehkä se tulee onnellisemmaksi sitten kun löytää tasoisensa naisen joka tienaa yhtä hyvin. :)

[quote author="Vierailija" time="02.02.2012 klo 13:59"]

ihan oikeasti. Riippuu vähän siitä mitä tarkoitaa käytännössä, että ei halua elättää. Jos se tarkoittaa, että perheessä ihmisillä on eri elintaso niin en tietenkään katselisi. Tää on oikeasti valitettavan yleistä. Mieti ap, haluatko oikeasti tehdä lapsen tällaisen ihmisen kanssa. Kannattaa keskustella asia läpi ennen perheen perustamista.

[/quote]

Elatusvelvollisuus on tulkittu siten, että vain täysin tulotonta puolisoa pitää elättää (eli sellaista, joka ei saa sossusta euroakaan, koska perheessä toisella on tuloja). Laki sanoo aika selkeästi, että "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." ja tätä on tulkittu siten, että työkykyistä puolisoa ei tarvitse elättää vain siksi, että puoliso ei halua töihin. Lisäksi lakia on tulkittu siten, että vähemmän tienaava puoliso ei ole oikeutettu vaatimaan samaa elintasoa kuin paremmintienaava.

Olisi tarkeaa, ettei syntyisi asetelmaa, jossa toinen elattaa toista jatkuvasti, satunnaisesti ehka. Yhta hyvin voi kayda, etta naisen pitaa elattaa miesta. Periaatteessa lahtokohta, ettei mies halua elattaa, on minusta terve, mutta tietysti on tilanteita, joissa ei pitaisi olla niin ehdoton. Tallainen tilanne olisi esimerkiksi se, jos toinen ei saa sossusta rahaa eika aktiivisesta tyonhausta huolimatta ole saanut toita.

Just tämän takia olisi hyvä jos puolisoilla olisi suurinpiirtein samat tulot.

Muuten tulee heti tämä tulkinta avioliitosta prostituution muotona.

terv. DI-nainen, jolla on DI-mies, omat tilit, yhteinen taloustili ja samat tulot 2-5% tarkkuudella riippuen tulospalkkioista jne.

[quote author="Vierailija" time="02.02.2012 klo 13:52"]

Mies haluaisi rusinat pullasta, säännöllistä seksiä ja seuraa kun sitä kaipaa ja yhdessä asumista niin, että kodin ja lastenhoitaja olisi kätevästi saatavilla jos mies haluaa harrastaa.
Mies ei kuitenkaan halua aviopuolisolle kuuluvaa elatusvelvollisuutta puolisostaan.
Heivatako tyyppi vai jatkaa seurustelua?

[/quote]

Jaa-a. Mä en ihan saanut selkoa mitä sä itse siis haluat? Haluatko sä vaan jonkun elättäjän, joka mahdollistaa sen, että sä voit rauhassa olla kotona hoitamatta omaa osuuttasi perheen taloudellisesta toimeentulosta?

Jos olisin mies, en ottaisi kontolleni loisija-naista. Siis naista joka ei viitsi kouluttautua tai lukee just hätäseen lähihoitajaksi, ja sitten vinkuu kun palkka on tonni ja rapiat läpi elämän. Ja mielellään viettäisi siivellä elellen sen 10 vuotta kotona "lapsia hoitamassa". Jotenkin vielä voisin, jos nainen sitten todella hoitaisi siellä kotona kaiken, ruoka olisi aina pöydässä ja kämppä siistinä jne. Muuten en.

Ja sitten taas naisena, en huolisi miestä, joka lähtökohtaisesti haluaisi pitää talouden aina erillään. Eli sellaisen, joka ei missään tilanteessa haluaisi "elättiä". Kyllä mun mielestä avioliitto tai avoliittokin jos yhdessä asutaan, ja varsinkin jos on lapsiakin tarkoittaa myös yhteistä taloutta. Eikä siinä lasketa kuka tienaa ja mitä tienaa ja missä kohtaa.

Meillä on 3 lasta, ja yhteiset rahat. Tienaan n. 3700e/kk ja mies n 5000e/kk. Välillä on olleet osat toisinkin päin, eli minä olen tienannut huomattavasti miestä enemmän. Lasten hoitaminen hoidettiin pieninä niin, että minä tein 3pv/vko töitä, joista kaksi viikonloppuina. Mies hoiti lapsia siis viikonloput ja minä arjet, ja sen yhden päivän kaveri, jolle maksoin 50e/päivä. Hyvin on sujunut, ei tarvitse tapella rahasta, saati lastenhoidosta.