Miten toimia kun 12v uhkailee muuttavansa isän luokse?

tämä tarkoittaisi sisarusten erottamista koska kaksi vuotta nuorempi on todella kiinni minussa eikä menisi isälleen kuin aivan pakon edessä, joudun oikeen hätistelemään! Ja en kyllä ymmärrä että onko kaikille muille äideille aivan yhden tekevää asuvatko lapset heidän luonaan vai eivät, käsitämätöntä että jokainen muka olisi valmis lähettämään lapsensa toisaalle jos lapsi niin haluaisi...ap

Ole jo epäonnistunut äitinä kun lapsi haluaa muuttaa. Mutta näinhän se on, vaikka hampaat irvessä pidetään lapsi, vaikka isän luona lapsella olisi paremmin. Hyvä äitiys on uskoakseni sitä, että ajatellaan lapsen parasta eikä sitä, että on nyt "epäonnistunut äitinä jos lapsi ei asu kanssani".

Ja joo, oppiipa se lapsikin jotain, jos isän luona ei sitten olekaan niin mahtavaa ja aina kivaa. Edessä on monta vuotta taistellessa lapsen kanssa, kun hän kokee tulleensa väärin kohdelluksi.

Itse heitin asian leikiksi ja sanoin, että mitä haluaa ottaa mukaan, aletaan pakkaaminen. Tässä vaiheessa poika totesi että ei vaan. Anna lapselle mahdollisuus muuttaa. Ei se sinun luotasi oikeasti pois halua. Asiat eivät vain mene niinkuin hän haluaa ja uhkailee sinua.

miehesi kanssa yhdessä annatte hänen kokeilla millaista on arki isän luona vähän pidempään. Ja tosiaan niin, että isä on juonessa mukana ja ei anna ylimääräisiä huvituksia tai eri vapauksia. Mikä tuossa ajatuksessa on pahaa? Menköön ns. kylään sinne vaikka 2 viikoksi, kai miehesikin ymmärtää vetää yhtä köyttä tässä? Jos tosiaan olette väleissä ja yhteisymmärryksessä lapset sinulla?

Joutuisiko vaihtamaan koulua?

Voisi tehdä lapsen ja isän suhteelle oikein hyvää. Sovittu, että vuosi on hyvä ja sinne vaan. Näin me olemme tehneet jo kahdesti ja toimii hyvin.

ei se lapsi sitä oikeasti tarkoita.



Voi myös puhua lapsen kanssa ja sano että äidistä tuntuu pahalta kun lapsi sanoo noin. Toki vasta kiukuttelun jälkeen.



Meillä lapsi ilmoitti muuttavansa tarhan avustajan luo, kun siellä on kissoja.

suostuisi siihen että sisarukset erotettaisiin tosistaan. Ja ei kai tällaiselle voi periksi antaa, mitä jos haluaa seuraavalla viikolla takaisin? Kyseessä tyttö. Ja äitinä tuntuisi "kuolemalle" luopua omasta lapsestaan. ap

suostuisi siihen että sisarukset erotettaisiin tosistaan. Ja ei kai tällaiselle voi periksi antaa, mitä jos haluaa seuraavalla viikolla takaisin? Kyseessä tyttö. Ja äitinä tuntuisi "kuolemalle" luopua omasta lapsestaan. ap

kassis kun kiukuttelevat. eivät sitten edes sitä kassia ala pakata. kunhan pelleilevät....

tyttö muutti isän ja uuden onnen luokse 17v. poika 13v jäi äidille. molemmilla etävanhempiviikonloput joka toinen vkl siten, että sisarukset olivat samassa paikassa. teki hyvää myös sisarusten suhteelle kun saivat vähän rauhaa toisistaan.

Sisarukset pysyvät varmasti läheisinä, koska voivat yhdessä seilata kahden kodin väliä ja ihan samanlaiset oikeudet sillä isällä on.



Ehkä se isä ei olekaan niin kiva kun sen luona on 24/7?

Tuskin oikeasti muuttamassa.



Onnea, lapsesi on murrosiässä! :)

että minusta on jotain outoa jos lapsi asuu pysyvästi isällään. Lisäksi jos minut olisi joskus erotettu siskostani se olisi ollut aivan kamala ajatus. En voi ymmärtää miten lapsen voi olla hyvä olla ilman äitiään, tuntuu aivan kamalalle. Nyt lapset siis viettävät myös paljon aikaa isänsä kanssa enkä ole yhtään tätä esetellyt. Olen puhunut tästä asiasta tyttäreni kanssa kerta toisensa jälkeen mutta aina otetaan sama ase käyttöön kun riitelemme jostain.ap

ja siksi mietin ettei kai tällasiin "metkuihin" saa mennä mukaan? Lisäksi muistan lukeneeni jostain ettei lapselle edes saa sanoa että senkus menet vaan pitää juuri kertoa että minnekkään en häntä vapaaehtoisesti päästäisi, ja näin sanonkin vaikka kuinka kiukkuinen itse olisinkin.Ap

Olet todellakin vanhanaikainen! Mitä outoa siinä muka on jos lapsi asuu isänsä kanssa? Älä nyt vain lapsille kerro tätä mielipidettäsi.



Lapsesi on murroiän kynnyksellä ja testaa sinua. Voit sanoa lapselle, että rakastat häntä aina mutta että tuollainen uhkailu ei käy. Kerro että voi muuttaa jos haluaa (kysy toki isältä ensin) mutta että miettii päätöksensä tarkkaan, sillä viikon päästä ei voi muuttaa mieltään. Vai olisiko vuoroviikkosysteemi teille hyvä?



Ihan kovin huolissaan en kuitenkaan tuollaisesta olisi, koska kyllähän lapset ovat muuttamassa milloin minnekin kun omat vanhemmat on niiiin tyhmiä.

meillä onkin käytössä lähes vuoroasumista vastaava systeemi joka ei toimi koska kyseinen murkku unohtelee paljon esim. koulukirjojaan, siksi on pakko ollut rauhoittaa asumista enemmän jompaan kumpaan paikkaan. Tämä siis lapsen omaksi parhaaksi. Pitäisin kyllä itsenäni äitinä todella epäonnistuneena jos lapseni asuisivat pysyvästi pelkästään isällään. ap

kassis kun kiukuttelevat. eivät sitten edes sitä kassia ala pakata. kunhan pelleilevät....

Olin tuolloin 13v. Äitini ei ottanut tosissaan uhkailujani ja saikin sitten huomata, että osote vaihtui isän luokse.

Hyvin toimi. Kaksi pikkusiskoani jäi sitten vielä asumaan äitini luokse.

keskustelu isän kanssa asiasta?



Jos vaikka isä sanoisi lapselle, ettei kuule onnistu ja kunnioita äitiäsi.