Miksi puhutaan aina alemmasta kipukynnyksestä jos jotakuta on sattunut joku asia ihan helvetisti?

Toisilla voi olla alhainen kipukynnys, mutta silti elävät sen kivun kanssa ilman isompaa numeroa. Jollain se on korkea.



Ja sitten on näitä turhan voivottelijoita, jotka oikeasti valittavat ja hakevat sairaslomaa jonku lohjenneen kynnen takia.



Elämä opettaa monia kestämään kolhuja.

kipuskynnyksiä on todellakin erilaisia.

Jos verrataan suureen määrään naisia jotka ovat lapsensa maailmaan luovuttaneet sektion kautta, olet varmasti sieltä kipukynnyksen heikoimmasta päästä.

On myös naisia, jotka synnyttävät lapsensa alakautta maailmaan, jotkut pykää 5kilosen vauvan tosta vaan, jotka kierii tuskissaan jo 2.5kg kanssa ja huutavat että eivät kestä kipua.

Kipua on erilaista ja ihmisiä on erilaisia.

Jotkut kestävät kivun paremmin kuin toiset, johtuuko se sitten kipukynnyksestä vai henkisestä vahvuuvesta, tiedä häntä.

Tasavertaisia ihmiset eivät ole, jos puhutaan kivusta.

kipuskynnyksiä on todellakin erilaisia.

Jos verrataan suureen määrään naisia jotka ovat lapsensa maailmaan luovuttaneet sektion kautta, olet varmasti sieltä kipukynnyksen heikoimmasta päästä.

On myös naisia, jotka synnyttävät lapsensa alakautta maailmaan, jotkut pykää 5kilosen vauvan tosta vaan, jotka kierii tuskissaan jo 2.5kg kanssa ja huutavat että eivät kestä kipua.

Kipua on erilaista ja ihmisiä on erilaisia.

Jotkut kestävät kivun paremmin kuin toiset, johtuuko se sitten kipukynnyksestä vai henkisestä vahvuuvesta, tiedä häntä.

Tasavertaisia ihmiset eivät ole, jos puhutaan kivusta.

Heikoimmasta päästä? Tai sitten se vaan oli vitusti kivuliaampi sektio. ;) Ei se mun heikkoudesta ollut kiinni. :D

ap

Mulla oli sitten varmaan korkea kipukynnys esikoisen kohdalla kun hänet alateitse synnytin eikä ollut paha juttu, toista synnyttäessä repesin pahasti ja se oli todella kivulias synnytys, eli minulla oli tähän aikaan alhainen kipukynnys?

Kolmas oli helppo, eli taas oli huippu kipukynnys?

Ja sektion kohdalla se taas laski ja minusta tuli alhaisin kaikista? :D



Vittu mikä logiikka. :D

Mua vaan naurattaa tämä kipukynnysjaarittelu. :D

Jok uhelpon synnytyksen kokenut on yhtäkkiä sankarillinen korkealla kipukynnyksellään? Ei missään nimessä voi olla kyse siitä että kivuliaalla olisi yksinkertaisesti olla ollut pahempi synnytys, ehei se on vain ja ainoastaan alhaista kipukynnystä. :D:D Ei luoja hhahaha

Tunnen myös naisen, joka yritti synnyttää todella pientä vauvaa, hän itki ja huusi eikä kyennyt lainkaan toimimaan kun kovi omasta mielestään todella kovaa kipua, vaikka lapsi ei ollut edes kunnolla tulossa vielä.

Ihminen, joka lamaantuu kivusta, ei henkisestikään kestä kipua, ja hänellä on aika usein alhaisempi kipukynnys kun verrataan muihin ihmisiin.

Sinun tapauksessasi on varmasti niin, että sulla vaan keskivertoa alahaisempi kivunsietokyky, se on yksilöllistä.

Tunnen monia, joille on tehty sektio, ja he ovat toipuneet siitä äärettömän helposti, niin helposti että ihan kateeksi käy näin alateitse synnyttäneenä.

Taidat kokea jotenkin huonommuutta kivustasi ja koitat täällä sitten purkaa sitä, mutta ihan turhaa, eipä ketään ihan hirveästi kiinnosta ohimenevä kipu, kyseessä on kuitenkin sullakin se, että lapsesi leikattiin ulos mahastasi.

Myös alateitse synnyttäneet aika usein unohtavat kivun jota ovat kokeneet niin avautumisvaiheessa kuin ponnistusvaiheessa, jos on ollut pahempi synnytys, kivunkin muistaa helpommin kauan.

Jotkut työstävät omaa kipuaan ja elävät sen kanssa, miksi sinä teet kivustasi numeron?

Tunnen myös naisen, joka yritti synnyttää todella pientä vauvaa, hän itki ja huusi eikä kyennyt lainkaan toimimaan kun kovi omasta mielestään todella kovaa kipua, vaikka lapsi ei ollut edes kunnolla tulossa vielä.

Ihminen, joka lamaantuu kivusta, ei henkisestikään kestä kipua, ja hänellä on aika usein alhaisempi kipukynnys kun verrataan muihin ihmisiin.

Sinun tapauksessasi on varmasti niin, että sulla vaan keskivertoa alahaisempi kivunsietokyky, se on yksilöllistä.

Tunnen monia, joille on tehty sektio, ja he ovat toipuneet siitä äärettömän helposti, niin helposti että ihan kateeksi käy näin alateitse synnyttäneenä.

Taidat kokea jotenkin huonommuutta kivustasi ja koitat täällä sitten purkaa sitä, mutta ihan turhaa, eipä ketään ihan hirveästi kiinnosta ohimenevä kipu, kyseessä on kuitenkin sullakin se, että lapsesi leikattiin ulos mahastasi.

Myös alateitse synnyttäneet aika usein unohtavat kivun jota ovat kokeneet niin avautumisvaiheessa kuin ponnistusvaiheessa, jos on ollut pahempi synnytys, kivunkin muistaa helpommin kauan.

Jotkut työstävät omaa kipuaan ja elävät sen kanssa, miksi sinä teet kivustasi numeron?

Eli ei ole yksinkertaisesti vaikeampia ja yksilöllisiä sektioita? Ne kaikki sattuvat saman verran ja loppu riippuu kipukynnyksestä? Oletko tosissasi?

Selitäs sitten miten kipukynnykseni neljässä synnytyksessä on jojoillut neljästi? Vaihtuuko se sun kipukynnyksesi yhtäkkiä. :O Oooh!

Jopa paha hammassärky saattaa olla paljon kivuliaampi kuin se, että sormi leikataan poikki.

Synnytys missä vaikkapa repeää, voi olla aidosti paljon helpommin siedettävissä kuin sektio, koska kipukynnys ja kivunsietokyky on erilainen, eripuolilla kehoa. Hermosto ei todellakaan ole sama.

Minä kestän todella suurta kipua käsilläni, mutta auta armias jos naamaani kohdistuu sama kipu, kuolisin varmaan.

Kipukynnys ei siis ole sama joka paikassa kehoa, eikä se ole sama kaikilla.

Tunnen myös naisen, joka yritti synnyttää todella pientä vauvaa, hän itki ja huusi eikä kyennyt lainkaan toimimaan kun kovi omasta mielestään todella kovaa kipua, vaikka lapsi ei ollut edes kunnolla tulossa vielä.

Ihminen, joka lamaantuu kivusta, ei henkisestikään kestä kipua, ja hänellä on aika usein alhaisempi kipukynnys kun verrataan muihin ihmisiin.

Sinun tapauksessasi on varmasti niin, että sulla vaan keskivertoa alahaisempi kivunsietokyky, se on yksilöllistä.

Tunnen monia, joille on tehty sektio, ja he ovat toipuneet siitä äärettömän helposti, niin helposti että ihan kateeksi käy näin alateitse synnyttäneenä.

Taidat kokea jotenkin huonommuutta kivustasi ja koitat täällä sitten purkaa sitä, mutta ihan turhaa, eipä ketään ihan hirveästi kiinnosta ohimenevä kipu, kyseessä on kuitenkin sullakin se, että lapsesi leikattiin ulos mahastasi.

Myös alateitse synnyttäneet aika usein unohtavat kivun jota ovat kokeneet niin avautumisvaiheessa kuin ponnistusvaiheessa, jos on ollut pahempi synnytys, kivunkin muistaa helpommin kauan.

Jotkut työstävät omaa kipuaan ja elävät sen kanssa, miksi sinä teet kivustasi numeron?

Eli ei ole yksinkertaisesti vaikeampia ja yksilöllisiä sektioita? Ne kaikki sattuvat saman verran ja loppu riippuu kipukynnyksestä? Oletko tosissasi?

Selitäs sitten miten kipukynnykseni neljässä synnytyksessä on jojoillut neljästi? Vaihtuuko se sun kipukynnyksesi yhtäkkiä. :O Oooh!

Selitäs viisastelija miten ystäväni kahdesta sektiosta toinen oli helpohko ja toinen kivulias kuin helvetti?

Jopa paha hammassärky saattaa olla paljon kivuliaampi kuin se, että sormi leikataan poikki.

Synnytys missä vaikkapa repeää, voi olla aidosti paljon helpommin siedettävissä kuin sektio, koska kipukynnys ja kivunsietokyky on erilainen, eripuolilla kehoa. Hermosto ei todellakaan ole sama.

Minä kestän todella suurta kipua käsilläni, mutta auta armias jos naamaani kohdistuu sama kipu, kuolisin varmaan.

Kipukynnys ei siis ole sama joka paikassa kehoa, eikä se ole sama kaikilla.

Miten kaksi sektiota samalla naisella voi sitten olla toinen helvetillinen ja toinen helpohko? Kipukynnys muuttaa muualle?

kuin sun aivosi.

Varmasti aika hankala ymmärtää ihmisen hermoston toimintaa, eri tilanteissa, siihen vaikuttaa nii moni asia.

Mutta olkoon niin kuin sanot, suuri kärsimyskruunu sinulle, kun olet niin suunnattomasti kärsinyt sektiossa, että sinua ihan suututtaa.

Henkinen tila ja valmentauminen asioihin, kehon tuottama stressihormoni kipuillessa.

Todella moni asia vaikuttaa kipuun ja hermojen toimintaan kipua kohdatessa, siksi puhutaan maallikoille vain "kipukynnyksestä", se kun yleensä on helppo mieltää, mutta eipä se nyt kaikkia näytä miellyttävän. Nyt puhutaan kuitenkin todella vähäarvoisesta kivusta.

Jotkut kokee kipua vuosia, eri vahvuisina samassa paikassa.

Synnytyksissä on vakio. Toki kipu on subjektiivinen kokemus,mutta sen määrä tuskin on vakio.

Minun kaikki 5 lastani ovat syntyneet sektiolla.kaikkien sektioiden jälkeen olen ollut seuraavana päivänäpystyssä ja loikkinut sairaalan käytävillä siihen malliin että hoitajatkin naureskeli että onkohan sua leikattu ollenkaan :D





Kipulääkkeitäkään en ole tarvinnut vaikka yrittivät tuputtaa.



osastolla oli samoihin aikoihin aina mammoja jotka sektion jälkeen kulki kaksinkerroin ähkien kivusta ja mammoja jotka naama irvessä yritti istua pehmustetun renkaan päällä kun pahojen repeämien takia ei kunnolla pystynyt istumaan.



Meillä on ollut perhehuone joka kertakun olen ollut niin hyväkuntoinen :)



T:Viiden mussukan mamma

On eri asia, jos joku marisee kynnen katkeamisesta, silloin voi puhua alhaisesta kipukynnyksestä. Mutta onhan se nyt selvää, että synnytys ja leikkaus sattuu ihan helvetisti, kun kudoksia revitään, ei siinä ole syytä enää vertailla jotain kipukynnyksiä!

Onnellisia on ne, jotka ei joudu kestämään kipua ylipäätään. Se kuinka selviää, tai miten kokee jonkun tilapäisen kivun on täysin ihmisestä ja tilanteesta kiinni. Synnytystä on niin turha vertailla, koska naiset on erilaisia, ja jokaisen kroppa ja pää reagoi eritavalla.



Kivun kanssa eläminen on niin perseestä, että ei pahemmasta väliä.



Olen synnyttänyt ilman kivunlievitystä (useammin kuin kerran), mutta kyllä tässä silti meinaa pää räjähtää tämän loputtoman hermosäryn kanssa, kipukynnys on varmasti korkea, mutta sellanen loputon hermoja raastava särky..se vituttaa. Mutta mikäs, jos joku itkee katkennutta kynttä, niin eihän se minulta ole pois, voihan sekin olla kipeä, minä vaan kestän omat kipuni hammasta purren, ikävä kyllä se valitus ei auta mitään, eikä vie kipua pois.

On todella törkeää lähteä vähättelemään toisen kipuja, varsinkaan jos ei ole koskaan ollut vastaavassa tilanteessa. Se on henkistä väkivaltaa.

Kuten moni muukin täällä sanoi, jokainen synnytys/sektio on kivuiltaan erilainen.

minulla ei sektiossa ollut minkäänlaisia kipuja, ei kä kipuja sen jälkeenkään. Alatiesynnytys teki kipeää, mutta siitäkin suht nopeasti toivuin...sektiossa ei ollut mitään toipumista kun se oli niin helppo "synnytys"....minun totuus on ainut totuus, hahaha

Ei se kipukynnyksestä johdu jos jotain sattuu enemmän vaan ko synnytyksestä, jonkun synnytykset on kivuliaampia ja jonkun yksiä pierasuja, ei se kerro henkilön kipukynnyksestä mitään. Esim minulla on korkea kipukynnys ja silti alatiesynnytys oli kipeä kuten sektiokin, viimeinen elui kolmas oli sitten taas helppo kokemus. Jokin siinä meni paremmin, ehkä vauva oli paremmassa asennossa ja jälkisupistuksia ei tullut niin kipeästi kun kroppani ei reagoinut sen kanssa samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kipukynnys tarkoittaa lähinnä sitä, kuinka paljon kipua kestää, ei se muutu kropan eri osissa. :D





Joten ap, olen pahoillani kivuliaasta kokemuksestasi! Älä välitä höpöpuheista, ymmärrän että loukkaa väheksyminen! Traumasta pitää saada puhua :/

minulla ei sektiossa ollut minkäänlaisia kipuja, ei kä kipuja sen jälkeenkään. Alatiesynnytys teki kipeää, mutta siitäkin suht nopeasti toivuin...sektiossa ei ollut mitään toipumista kun se oli niin helppo "synnytys"....minun totuus on ainut totuus, hahaha

Eihän tää liittyny mitenkään ketjuun?! :O

Alatiesynnyttäjille kolahtaa jotenkin, että sektio on joillain helvetillinen?? :D En ymmärrä...