Olli Pusa kysyy Uuudessa Suomessa. Missä ovat presidenttiehdokas Haaviston näytöt?

Ja sitä samaa osa meistä mammoista on myös ihmettellyt täällä.

Kopioin jutun valmiiksi tähän ja linkki UuuteenSuomeen löytyy alhaalta.



Missä ovat presidenttiehdokas Haaviston näytöt – osa 2?



Ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta kirjoitin blogin presidenttiehdokas Pekka Haaviston näytöistä. Siinä pohdin Haaviston näyttöjä erittelemällä hänen ”CV:tään” paikantäyttäjän ominaisuudessa. Tuollaiseen kuuluu tietenkin kriittisesti analysoida paikanhakijaa ja hänen näyttöjään. Blogi herätti paljon keskustelua ja kommentteja. Vaikka asioita Haaviston taustasta alkoikin löytyä, jäi paljon asioita auki.



Haaviston taustan selvittäminen on osoittautunut varsin vaikeaksi. Seuraavassa keskityn tarkastelemaan Haaviston nimittämistä ja toimintaa Sudanin / Darfurin kriisissä. Sitä Haavisto on itse pitänyt merkittävänä kansainvälisenä saavutuksenaan ja yhtenä perusteluna esiintymiselleen suurena rauhanvälittäjänä. Mitä tuosta asiasta on kaivettavissa esiin muuten kuin Haaviston itsensä ja hänen innokkaiden tukijoidensa kertomana? Tässä kerätyt tiedot perustuvat eri puolilla käydyn keskustelun ja eri lähteistä saatuun aineistoon. Suomen

Kuvalehdessä käyty keskustelu asiasta oli aika laaja ja kiinnostuneen kannattaa suoraan tutustua siihen.



1. Tehtävään nimittäminen



Pekka Haavisto nimitettiin Sudanin kriisissä EU:n erityisedustajaksi (EUSR). Kyseessä on arvostettu tehtävä ja tehtävän vaatimukset sen mukaiset. Tällaisesta tehtävästä ja sille asetettavista vaatimuksista on olemassa EU:n linjaukset 28.10.2003. Sen mukaan erityisedustajan pätevyysvaatimuksista mainitaan:



"To ensure that EUSRs have political access at the necessary level, highly qualified and experienced candidates should be sought. The level of appointment of EUSRs should reflect this and therefore be maintained at A1/4 level.”



http://register.consilium.europa.eu/pdf/en/03/st13/st13833.en03.pdf



Käytännössä tämä tarkoittaa, että erityisedustajan pitää olla hyvin kokenut henkilö ja häneltä vaaditaan korkeakoulututkinto. Määritelmässä on muoto ”pitäisi”, joka tarkoittaa sitä, että joissakin tilanteissa ehdosta voidaan joustaa. Tällaiset paikat ovat varsin haluttuja, jolloin pätevyysvaatimusta täyttämättömän nimittäminen paikalle lienee aika epätodennäköistä. Tehtävään on yleensä kilpailevia ehdokkaita eri maista. Esimerkiksi tehtävän palkkaus on lisineen liki 20.000 euroa kuukaudessa.



Päivitys 30.1.2012 Lisään tähän linkin EU:n Sudanin erityisedustajan pätevyysvaatimuksista siinä muodossa kuin ne EU:n virallisessa lehdessä esitettiin etsittäessä Haavistolle seuraajaa. Linkki lehteen on tässä:



http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2007:191A:00…



Tästä hakuilmoituksesta voi poimia joitakin kohtia esille erityisedustajalta vaadittavasta pätevyydestä.



Applicants must:



1. Be a citizen of one of the EU Member States;

2. Hold a university degree that gives access to undertaking doctoral studies;

3. Have at least 15 years postgraduate professional experience

at a level to which the qualifications referred to above give admission; at

least five of that professional experience must have

been gained at high management level;

4. Have a thorough knowledge of one of the official languages of the EU and a

satisfactory knowledge of another of these languages.



Siis tehtävään nimitettävällä TÄYTYY olla sellainen yliopistollinen koulutus, että hän voi suorittaa tohtorinopinnot. Käytännössä nimitettävällä pitää siis olla vähintään yliopistollinen loppututkinto.



Edelleen henkilöllä TÄYTYY olla yliopiston loppututkinnon suorittamisen JÄLKEEN 15 vuotta kokemusta sellaisessa tehtävässä, johton tutkinto luo pätevyyden. Tästä 5 vuotta TÄYTYY olla hankittu korkealla johtotasolla.



Siis Haavisto on yksiselitteisesti ollut epäpätevä tehtävään, johon hänet on nimitetty. Kysemys on jopa juridisesta ongelmasta ja asia ei liitty suoranaisesti edes presidentivaaleihin. Asia tuli vain esille presidentinvaalien sivutuotteena.



Lähtökohtaisesti EU olettaa, että jäsenmaa huolehtii esittämänsä ehdokkaan pätevyyden tarkistamisesta. Asia esitellään Suomessa valtioneuvostossa ja siinä esittelijä vastaa siitä, että pätevyydet on tarkistettu. Jos pätevyydessä on puutteita, pitää erikseen päättää erivapaudesta.

Nyt Haaviston nimittämisen yhteydessä ongelma on, että kukaan ei tiedä, onko valtioneuvosto päättänyt asiasta lainkaan vai onko asia käsitelty epävirallisemmin? Missä on sellainen pöytäkirja?



Suomen Kuvalehden keskustelusta poimin seuraavan kohdan: ” EU-MINVAn pöytäkirjan mukaan 'Erityisedustajan tehtävän hakuaikaa jatkettiin alkuperäisestä päivämäärästä 6.7.2005 vuorokaudella, kun

Rylanderin lisäksi muita ehdokkaita tehtävään ei ilmoitettu. Suomen ehdokkaan nimeämisen jälkeen Saksa ilmaisi suoran tukensa.' Tuomioja edusti Suomea 18.7.2005, kun Haavisto nimitettiin Darfur-virkaan.”



Mikäli tämä pitää paikkansa, Haavisto tuotiin nimitysprosessiin jatkamalla hakuaikaa päivällä, eikä asiaa koskaan viety valtioneuvoston käsittelyyn. Silloin pätevyysvaatimusten tarkistusta ei Suomessa tapahtunut.



Haaviston nimittäminen EU:ssa tapahtui 18.7.2005. Tuossa kokouksessa käydystä keskustelusta ei ole tarkempaa tietoa, vaikka muistio kokouksesta löytyykin:



http://reliefweb.int/node/179141



Suomen Kuvalehden keskustelussa väitettiin, että Haaviston nimitystä vastassa on ollut laaja rintama hänen puuttuvan Sudan tuntemuksensa vuoksi. Saksa oli kuitenkin ilmoittanut tukevansa Suomen esitystä, mikä mahdollisesti on ollut ratkaisevaa. Saksan ulkoministerinä

tuolloin oli vihreiden Joschka Fischer. Sattumalta kokousmuistiossa todetaan Haavistosta, että hän oli tuolloin ”a spokesperson for the European Greens” eli Euroopan vihreiden puheenjohtaja.



Entä miten Haaviston puutteellinen koulutus käsiteltiin kokouksessa? Ilmeisesti sitä ei käsitelty mitenkään. Eikä kukaan sitä edellä mainitun pöytäkirjan mukaan varmaan osannut ihmetelläkään. Pöytäkirja toteaa Haavistosta:



“He has been a Visiting Researcher at the Finnish Institute for International Affairs and a Visiting Professor to the University of Bristol. He is a Visiting Lecturer to the University of Helsinki and to the NATO School in Oberammergau.” Siis Haavisto esitellään EU:ssa Ulkopoliittisen instituutin tutkijana, Bristolin yliopiston vierailevana professorina, Helsingin yliopiston luennoitsijana ja NATON:n koulun luennoitsijana. Tällä on häivytetty se, että ylioppilas Pekka Haavistolta on puuttunut virkaan vaadittava pätevyys. Haavistolla oli kyllä

muutama vuosi kokemusta YK:n tehtävistä, mutta se rajoittui ympäristövaurioiden arviointiin eikä ollut ”rauhanvälitystä”.



Onko tämä kuvaus Haaviston nimittämisestä oikea? Se kyllä selittäisi esimerkiksi sen, miksi Haavisto on harhaanjohtavasti esittänyt Bristolin yliopiston myöntämän Benjamin Meaker Visiting Professoring- stipendin harhaanjohtavasti lyhennettynä visiting professor ja työkokemuksessa eikä palkintoina / huomionosoituksina. Tuollaisesta kuvauksesta lukija saa kuvan, että Haavisto on monessa paikassa toiminut tohtoritasoinen tutkija. Jos asiasta ei löydy tarkempaa tietoa, tuo kuvaus tapahtumista on siis ilmeisestikin oikea?



Kyseessä olisi tämän mukaan karkeasti sanottuna poliittinen virkanimitys, jossa Pekka Haavisto on epäpätevänä nimitetty EU:n erityisedustajaksi.



2. Toiminta Sudanissa



Pekka Haaviston toiminnasta Sudanissa / Darfurissa löytyy jonkin verran aineistoa hänen itsensä kertoman lisäksi. Pekka Haaviston kausi loppui 2007 alussa ja 15.2.2007 EU:n neuvosto jatkoi Haaviston kautta 30.4.2007 asti. Haavisto lopetti erityisedustajana huhtikuun lopussa 2007. Suomessa oli pidetty eduskuntavaalit 18.3.2007 ja Haavisto valittiin kansanedustajaksi. Haaviston eroa ja seuraajan nimittämistä koskevan kokouksen pöytäkirja on päivätty 5.4.2007 ja on tässä:



http://register.consilium.europa.eu/pdf/en/07/st08/st08268.en07.pdf



Yhdessä lähteessä tuosta vaihdoksesta todettaan aika karusti: ”The politically proactive and independent Haavisto failed to acknowledge the limits of his mandate and was replaced by a Danish diplomat Torben Brylle who respected the limitations set by leading member states.” Eli Haavisto ei ymmärtänyt tehtävänsä rajoja ja johtavat jäsenmaat vaihtoivat hänet tanskalaiseen diplomaattiin Torben Brylleen.



http://www.atlantic-community.org/app/webroot/files/articlepdf/Ferhatov…



Helsingin Sanomissa Haavisto kertoi, että oli keskustellut asiasta EU:n turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Javier Solanan kanssa ja ymmärsi, että EU:n pitää vetäytyä aktiivisesta rauhanvälitystyöstä ja siksi hän päätti ryhtyä kansanedustajaehdokkaaksi. Tuomiojan mukaan Haavisto taas jättäytyi tehtävästä siksi, että hänellä oli henkilökemiaongelmia Solanan kanssa. Haaviston käsityksen mukaan näin ei ollut. Oli niin tai näin, tilanne lienee ollut

kiusallinen ottaen huomioon tavan, jolla Haavisto tehtävään junailtiin.



Pian tämän jälkeen Haavistosta junailtiin YK:n neuvonantajaa Darfurin kriisissä. Wikileaksin julkaiseman amerikkalaisen diplomaattisähkeen mukaan Haaviston asiantuntemus asetettiin kyseenalaiseksi Yhdysvaltain Sudanin-suurlähetystössä vuonna 2007. Lisäksi ”useat” suurlähetystön lähteet katsoivat, että Haavistolla ei ollut tehtävän hoitamiseksi ”riittävää

uskottavuutta” Sudanin hallituksen eikä Darfurin kapinallisten keskuudessa. Näistä lähteistä mainitaan vain Hollannin edustajat Sudanissa.



Haavisto kuitenkin nimitettiin tehtävään. Abdel Ghaffar Ahmad niminen professori Khartumin yliopistosta kuvaa laajasti rauhanhankkeita Etelä-Sudanissa.



http://www.cmi.no/publications/file/3645-sudan-peace-agreements.pdf



Kirjoituksessaan Ahmad kuvaa (s. 9) ponnisteluja muutama vuosi sitten: “In the beginning of the deliberations, an attempt was made to draw attention to a conflict taking place in Darfur, although nobody listened until the conflict received international attention – meaning that it could then be easily addressed then. An agreement finally came more than 17 years later (in May of 2006), though there was no one to sign it but a fraction of a rebel group out of several on the scene (amounting now to more than 20).”



Siis 2006 (jolloin Haavisto oli EU:n erityisedustaja Darfurissa), siellä yritettiin saada aikaan rauhansopimus. Lopulta sen allekirjoitti vain yksi kapinallisryhmä lukuisista alueella toimivista. Olikohan tämä jotenkin vaikuttamassa siihen, että ”Haavistolla ei ollut tehtävän hoitamiseksi riittävää uskottavuutta Sudanin hallituksen eikä Darfurin kapinallisten keskuudessa”?



Edelleen professori Ahmad jatkaa: “Actors representing the regional and international community met with success in addressing the issues in Naivasha, but this was not the case in Abuja (on Darfur) or in Asmara (on East Sudan). The drafters of the Abuja Agreement admitted their errors and the fact that their effort appeared somewhat amateurish, and their efforts to seek help from those with in-depth local knowledge were limited”



Darfurin (Haaviston toimialue) toimijat myönsivät virheensä ja sen tosiseikan, että heidän yrityksensä vaikuttivat jonkin verran amatöörimäisiltä. Ja heillä oli varsin rajallisesti yritystä hakea apua niiltä, joilla oli syvällistä paikallista tuntemusta.



“Alaviitteessään professori Ahmad vielä toteaa (s.9): "At a meeting organised by the office of the UPeace University in Addis Ababa, July 21-23 2009, three members of the mediation team of the Abuja agreements signed by one faction of those active in the conflict were there and admitted its total failure. They were Abdul (Abdulkader) Mohamed, Ambassador Boubou Niang (Senegalese) and Pekka Haavisto (former Finnish minister and MP, Finland).”



Siis 2009 järjestetyssä tapaamisessa kolme alueella Abujan/Darfurin rauhansopimusta puuhanneen välitystiimin jäsentä myönsivät hankkeen täydelliseksi epäonnistumiseksi. Yksi noista oli entinen suomalainen ministeri Pekka Haavisto.



Tämän enempää asiaa penkomatta tulee varsin kummallinen olo. Toki eri kirjoittajat voivat olla puolueellisia ja värittää asioita. Kuitenkin kaikesta tulee kuva Haavistosta, joka junailtiin

koulutukseltaan ja kokemukseltaan epäpätevänä ”rauhanvälittäjäksi” Afrikkaan. Ja hän hoiti tehtävää amatöörimäisesti ja sen lopputulos on todettu täydelliseksi epäonnistumiseksi.



Olisi aika alkaa saada kovia faktoja tästä asiasta. Muuten kai pitää lähteä siitä, että asiassa harhautetaan meitä suomalaisia veronmaksajia – ja äänestäjiä.



http://ollipusa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/95765-miss%C3%A4-ovat-presiden…