Tunnetko ketään 43-vuotiaana lapsen saanutta?

Nuoretkin vanhemmat voivat sairastua ja kuolla siinä missä iäkkäämmätkin vanhemmat.

Mieleen tulevia asioita ovat älyllinen epärehellisyys ja itsepetos. Niitä en arvosta, vaikken sinänsä moitikaan yli nelikymppisenä lisääntymistä.

Neuvolassa suhtaudutaan hyvin. Ainoa jolta tuli negatiivista kommenttia oli juoppo kotiäiti joka eli sossun tuilla.

Henk. koht pidän 35 vuotta ehdottomana ylärajana lasten saannille. Mutta se miten muut tekee on mulla aivan se ja sama.

ja neuvolassa sanoin, et tää on viimenen. Onneks jo ikä tulee vastaan. Sanoi th, että hänellä käynyt vanhin synnyttäjä on ollu 48 vuotias, et vielä kerkeet. Totesin, et enpä taida siltikään :D

ovat saaneet viimeisen lapsensa yli 45-vuotiaina. Heidät tunnen/tunsin molemmat.



Lisäksi muuten tunnen monia yli 40-vuotiaita, mutta neuvolan suhtautumista en ole tullut koskaan kysyneeksi

Minä koen 45v ylärajana sekä naisella että miehellä lastentekoon.

ovat saaneet viimeisen lapsensa yli 45-vuotiaina. Heidät tunnen/tunsin molemmat.

Lisäksi muuten tunnen monia yli 40-vuotiaita, mutta neuvolan suhtautumista en ole tullut koskaan kysyneeksi

Toinen mummoni sai ensimmäisensä 22-vuotiaana ja viimeisensä 46-vuotiaana. Oli jo moninkertainen isoäiti kun viimeisensä sai. Toinen mummu oli 45 kun sai viimeisensä.

Tää "lasten teko ei kuulu yli 35-vuotiaille" on ihan harhaa ja viimeisen parinkymmenen vuoden hössötystä. Ennen kuin e-pillerit ja muu hormonaalinen ehkäisy yleistyi, naiset sai lapsia vaihdevuosiin asti eli niin kauan kuin olivat hedelmällisiä.

mutta hän ei ole kertonut, miten neuvolassa suhtauduttiin. En usko, että mitenkään erikoisemmin.

Nuoretkin vanhemmat voivat sairastua ja kuolla siinä missä iäkkäämmätkin vanhemmat.

Mieleen tulevia asioita ovat älyllinen epärehellisyys ja itsepetos. Niitä en arvosta, vaikken sinänsä moitikaan yli nelikymppisenä lisääntymistä.

ja itsepetos?? Kuopus on ilman muuta onnellisemmassa asemassa kuin 3 jo aikusta lastamme. Hän saa nauttia yksin meidän kaikesta huomiosta (ilman lellimistä!), matkustaa ympäri maailmaa meidän kanssamme (tähän ei ollut aina varaa 3 lapsen kanssa) ja elää ihan samanlaista lapsenelämää kuin kaverinsakin.

Aika monella luokkakaverillakin on äiti ollut +/- 40 joten ei todellakaan pidä meitä vanhoina:) Tai sitten olemme tavallista nuorekkaampia. Lisäbonuksena isot sisarukset jotka jaksavat ja haluavat meidän lisäksi viedä pikkusiskoa leffaan ja erilaisiin tilaisuuksiin:D

Olen nyt 51v enkä aio "mummoutua" vielä pitkään aikaan, mummoksi toivon toki tulevani piankin!

nuoremman siskoni 40-vuotiaana. Isäni oli tuolloin 50. Että näin meillä :D hyvin rullaa. Itse tosin kannatan lasten tekoa nuorempana, mutta ihana elämä meillä kaikilla tuolla lapsuudenkodissa oli, oli sitä kuuluisaa varallisuutta ja mammonaa kun esikoinenkin tehtiin vasta 30- ja 40-vuotiaina.

neuvolantäti. Tiedän että meitäkin on moneen junaan, mutta ei mun tehtävä ainakaan ole henkilökohtaisia mielipiteitäni kertoa odottaville. Teen työni mahdollisimman hyvin. Vanhin on ollut 47-vuotias. Hyvin jaksoi odotusajan ja synnytyksen. Se on yksilöllistä, miten ihmiset jaksavat, olivat sitten 18 tai 48. En mä 17-vuotiaallekaan sano, ettei olisi saanut tulla raskaaksi. Vaikka en itse haluaisikaan vauvaa yli 40-vuotiaana, ei mun tehtävä ole moralisoida muita. Ja mistä sitä tietää, vaikka munkin mieli vielä muuttuisi.

mutta tunnen 45-vuotiaan raskautuneen.

tuntuu 10 vuotta myöhemmin?

aina puhutaan siitä kuinka lapsi kärsii iäkkäistä vanhemmista ? jos itse häpeisit sitä että äitisi olisi 60 ja sinä 18, niin tuskin sentään kaikki.

Kyllä se lapsi häpeää nuortakin äitiä jos äiti ei osaa olla ÄITI.

41- ja 43 -vuotiaana. Neuvolassa on oltu erityisen huolissaan hänen jaksamisestaan ja fyysisten hankaluuksien määrästä, hänellä on ollut paljon selkäkipuja, lantion löystyminen vei kävelykyvyn loppuraskaudesta, todettiin raskausdiabetes...



Mä taas ite olen alle 30-v:nä saanut kolme lasta, ja vaikka ite oon ollut huolissani omasta jaksamisestani ja puhunut siitä neuvolassa, neuvolassa on viitattu kintaalla jo todettu vain, että "sähän olet niin nuori vielä". Mun mielestä tässä on karmea ristiriita ja ennakko-oletus neuvolatyöntekijöillä, tottakai mä jaksan, kun olen näin nuori, mutta ystäväni ei millään voi jaksaa, kun on jo noin vanha!

Valitettavasti minua hävetti vanhempieni vanhuus, koska äitiäni luultiin mummokseni ja olin muutenkin nälvitty ja kiusattu. Itse asiassa pahin kiusaaja oli kateellinen siitä, että minulla oli kotiäiti. Siskollani oli 2 luokkakaveria, joilla oli myös siihen aikaan paljon tavallista vanhemmat vanhemmat ja hän sai niistä tytöistä kaverinsa. Meidän luokalla oli synnytty nuorista vanhemmista. Äitini ei myöskään oikein osannut olla äiti sen ajan mittapuulla (josta ei tässä sen enempää) ja siksi on hyvä, että nämä ovat nimettömiä kommentteja (äitini vuoksi). Kuitenkin kuukautisten alkamisesta kuukautisten loppuun saakka ovat luonnon tarkoittama ikäjana tulla raskaaksi. Silti - sydänviat ja downit ovat kai nykytiedollakin riskejä lasten saannissa vanhana?

on muitakin yksilöittäin vaihtelevia tekijöitä kuin ikä.

äitini "vanhuus". Äiti oli ja on ihana äiti. Päinvastoin kummastutti ja suretti joidenkin kavereiden nuoret äidit, joita riitti moneen junaan ja lapsilla ei ollut väliä.

ovat saaneet viimeisen lapsensa yli 45-vuotiaina. Heidät tunnen/tunsin molemmat.

Lisäksi muuten tunnen monia yli 40-vuotiaita, mutta neuvolan suhtautumista en ole tullut koskaan kysyneeksi

Toinen mummoni sai ensimmäisensä 22-vuotiaana ja viimeisensä 46-vuotiaana. Oli jo moninkertainen isoäiti kun viimeisensä sai. Toinen mummu oli 45 kun sai viimeisensä.

Tää "lasten teko ei kuulu yli 35-vuotiaille" on ihan harhaa ja viimeisen parinkymmenen vuoden hössötystä. Ennen kuin e-pillerit ja muu hormonaalinen ehkäisy yleistyi, naiset sai lapsia vaihdevuosiin asti eli niin kauan kuin olivat hedelmällisiä.

en, mutta lapsenlapsen saaneita 45vuotiaita tunnen.

Onpa lapselle "kivaa" kun parikymppisenä vanhemmat on yli 60v.

ei kuusikymppinen ole nykyaikana todellakaan mikään ikäloppu, etenkään jos omaa tervelliset elintavat!