~~LOKAvauvat ja äidit viikkoon 46~~

Menee noi päivät kyllä semmosta vauhtia etten yhtään ihmettelis vaikka joskus jäisi joku päivä välistä.. Kiva kuulla sinusta Sinilainen ja kiitos synnytyskertomuksesta.



Meille ei sen ihmeempiä. Aamuyöllä oli joku ihme " kohtaus" kun en meinanut saada nukahtamaan; ähisi ja puhisi joka päin eikä rinta kelvannut. Onneksi sitten sain tutilla nukahtamaan. Nyt nukutaan aamupäikkäreitä ulkona. Harmittaa ton keskimmäisen sairastelut kovasti; kumpa saataisi ne korvat pian kuntoon.



Jännittää nyt jo kaverin puolesta, kun saapi ensi viikolla esikoisnyyttinsä..



Viikonloppuja kaikille.

Äiti kolmelle, pojat 7viikkoa, 1v9kk ja 4v

näköjään päivistä ollaan niin sekaisin, että viikonpäivätkin tulee väärin. Siis tietysti on lauantai :) Suotakoon se anteeksi pienen vauvan äidille :)



Niin niistä hormoni näpyistä sen verran että tännekään ne eivät vielä ole ajautuneet riesaksi, mitä ihmettelen koska molemmilla aiemmilla oli sairaalasta saakka näppyjä. No toivottavasti ei ilmaannukaan ennen ristiäisiä.



*minä edelleen* :)

1 kk -neuvolassa oltiin perjantaina; poikanen on kasvanut peräti 4,8-kiloiseksi, eli painoa tullut kilo lisää syntymäpainoon. Terkka sanoi, että onpas varsinaista supermaitoa! Poju on siis rintaruokinnalla, korviketta ei ole saanut kertaakaan.

Oon vähän pumppaillut maitoa varastoon, mutta tuttipulloa en ole pojalle vielä kokeillut antaa. Esikoiselle se ei ainakaan kelvannut ennenkuin jossain yli 2kk iässä. Pikku hiljaa voisin kuitenkin yrittää pulloa tarjoilla, niin saisin sitten jättää pojun edes pikku hetkeksi miehen hoiviin ja mennä vaikka kampaajalle..

Illat ja usein päivisinkin meillä huudellaan, ïtkuista vauvaa kanniskellessa kuluu mullakin päivät. Päiväunet ei ota onnistuakseen muuten kuin vaunuissa. Välillä ottaa kyllä hiukan päähän, kun mies ei ota tajutakseen, että mulla on kädet kirjaimellisesti täynnä, kun hoidan vauvaa ja esikoista - äijän pitäisi siis ottaa pyykinpesut ja siivoamiset tehdäkseen. Mutta eihän se mitään tee, ellen komenna. Ja mähän sitten komennan. Tympäisee vaan olla koko ajan nalkuttamassa milloin mistäkin - miksei mies voi itse havaita niitä tekemättömiä kotitöitä?

Mukavampiin asioihin:Taisimmepa löytää nyytille nimen. Tai siis kaksi vaihtoehtoa on, jotka sopii meidän molempien mielestä; eiköhän tässä pian saada päätettyä, kumpi nimi valitaan. Kummeistakin päästiin jo pitkälti yksimielisyyteen.

Päippykö se mainitsi tv1:n sydämen asialla -sarjasta? Oon itsekin tullut sitä puolivahingossa katselleeksi vauvaa imettäessä. viehättävä ja kiintoisa sarja; ei juurikaan sellainen saippuaooppera kuin nimi antaisi ymmärtää. suosittelen minäkin.



Hyvää viikonloppua lokaäideille ja vauvoille! Lähetän tässä hiukan unihiekkaa kaikille :.:.:::...:::::...:.:.

t. IdaA + poju 1kk

Aikas samoihin aikoihin on sairaalaan saavuttu. Mut merkittiin saapuneeksi 02.30. Mies nukku kotona lasten kanssa ja mulla oli sisko mukana. Synnytys oli vaan niin kamalan nopea, et mun sisko ei lähteny mihinkään mun vierestä. Olin siinä amme huoneessa. Aika hauskaa; mä taisin katsella sitten sun käyriä siinä aamutuimaan kun odottelin pääsyä osastolle:) Meidän neiti synty jo klo 04.13. En ollenkaan muista kätilön nimeä ja kätilökään ei päässy lähtemään huoneesta pois ku kaikki eteni niin nopeesti. Olin osastolla 3, mut oltais laitettu kuutoselle, mut en sinne halunnu. Saitkos muuten olla siellä ihan rauhassa vai hössötettiinkö siellä paljon? Lähdin kotiinkin jo torstaina kun en nähny mitään järkeä makailla osastolla. Meillä kun isommat lapset halus kokoajan olla vauvan luona.



Arki on täällä lähteny käyntiin tosi hienosti ja täytyy sanoa, et minä kyllä muistan vauva-ajan paljon rankempana kuin mitä tämä nyt on. Meillä nukutaan hienosti ja syödään pelkästään rintaa, ei siis ole edes pullohässäkkää. Varmasti osaksi on helpompaa, kun tämä vauva oli yliaikainen, painoi yli kolme kiloa , kun kaksi edellistä syntyivät etuajassa ja olivat alle 3 kg. Mies on vielä keskiviikkoon kotona ja sitten kait se todellinen arki taas alkaa, mut jotenki mua ei hirvitä yhtään. Kaipa tuo kolme menee siinä missä kaksikin:)



Hennajo ja neiti tasan 10 vrk

Meidän pikkuinen saikin sitten ekan nuhan :/

Yö meni olosuhteisiin nähden rauhallisesti nukkuen ja välillä tissitellen.



Kuulostaa pahalta kun monissa perheissä ei saada nukkua...

Meillä se oli tuttua kahden edellisen lapsen kohdalla.Nyt on päästy hyvin vähin itkuin *koputtaa puuta*.



TISSITAPPELUISTA:

Meillä neitillä on tapana,varsinkin illalla, raivota tissillä. Ikävän kuulosta, mutta jotenkin hellyttävää =)

Tähän raivoamiseen kuuluu myös rinnan hylkiminen.

Yleensä ensin tissitellään molemmat tissit ,kamalan raivoamisen ja tempomisen kanssa ja sitten pullotellaan sopivasti 30-70ml sekä pikku hetken kuluttua taas tissitellään. Vasta sitten päästään unille!



Kuinka teillä muilla? Miten päästäisiin eroon noista tissitappeluista iltaisin? (päivällähän tätä ongelmaa ei ole näin suuressa määrin että haittaisi tissittelyä)





Waimo72 & " Fanny" 1kk1vko sekä muu pesue

Piti vain [color=blue][b]Sinilaiselle[/color][/b] tulla sanomaan, että olipa ihanaa, että sinäkin pääsit synnyttämään ilman käynnistystä! Ja paljon onnea poika-vauvasta. Taitaa tulla meille sitten oikein tempperamenttisen jästipää-pojat, kun eivät meinanneet mahastakaan ulostautua ;). Moikkaillaanpa sitten täällä, kun vihdoinkin tänne puolelle pääsimme.



HENNAJOlle myös suuret onnittelut tyttövauvan johdosta! Samoin kaikille niille, joita en ole vielä onnitellut, onnea lokanyyteistänne!!!



Mutta nyt nukkumaan, ennen kuin maitobaari on jälleen avattava!



Kauniita unia kaikille ja vauvoille unihiekkaa!!!



*Vallu kera nukkuvan ' paavon' 16 vrk*

Taisi tulla sadepäivä! Kiva kun on paljon uusia tavaroita millä leikkiä, kun esikoinen täytti neljä vuotta. Menee päivä nopeammin *koputtaa puuta.



Sirkkuliinalle vauvaonnea! Ja tervetuloa mukaan.



Vauvakuumeesta oli puhetta viimeviikon päätteeksi.. ajoittain tulee sellainen tutina, että eihän tämä voi olla " se viimeinen" mutta todellinen kuume iskee varmaankin 10kk-1v päästä. Mies on kyllä melko vaikea suostuteltava; neljäs on aika iso kynnys auton, asunnon ym. kannalta.



Poika nukkuu vielä ja isommat pojat vaatii nyt huomiota, joten hyvää viikkoa kaikille!!



Äiti kolmelle ja pikkumies 1,5kk

Onnea minunkin puolestani vielä kaikille vauvansa saaneille lokalahjoille! Välillä tuntuu, että siitä on jo " ikuisuus" , kun vauva syntyi, mutta 4 viikon ikäinen tuo meidänkin poika vasta on...Lapsiluvusta sen verran, että menin jo melkeinpä vannomaan miehelle loppuraskaudesta, että ei enää ikinä!!! Ja varsinkin kun jouduin käynnistykseen ja tuskailin siellä synnytyssalissa, niin silloin jaksoin sen ajatuksen voimalla osittain, että tää on varmasti viimeinen kerta!!! Mutta...niin se vain luonto hoitaa tämän asian, että kaikki kipu ja tuska unohtuu ja kyllä täytyy myöntää, että olen haaveillut neljännestä (se on ollut mun alkuperäinenkin haave...). Tosin sen olen ajatellut, että jos vain musta on kiinni, niin haluan muutaman vuoden ainakin odotella. Mieskin on kyllä ihan neljän lapsen kannalla, mutta ei näitä asioita voi liikaa suunnitella...



Tänään olisi vauvan neuvola. Jännityksellä odotan, kuinka paljon painoa on tullut. Ainakin pojan posket ovat pyöristyneet kovasti :)



HORMONINÄPYISTÄ: Onko muilla vauvoilla näppyongelmaa? Meidän pikkuisella on kasvot ja päänahka täynnä hormoninäppyjä (ja vähän vartalossakin). Viime viikolla käytin meidän 3v. poikaa neuvolassa ja siellä kysyin niistä näpyistä. Ja neuvolantäti sanoi tosiaan, että hormoninäppyjä ovat, eivät muuta ihottumaa. Ovat olleet nyt jo melkein pari viikkoa...Ehkä nyt häviämään päin.



OMA MIELIALA JA VOINTI: Mulla on ollut sellaista jännää itkuisuutta ja väsymystä nyt parina päivänä. Siis vaikka mies oli koko viikonlopun kotona ja yritin oikein ottaa rennosti (isänpäivästä huolimatta...). En tehnyt mitään ylimääräistä. Jotenkin vain muutaman kerran päivässä huomaan, että sellainen outo väsymysaalto iskee ja saatan alkaa itkeä tihruuttamaan ihan yhtäkkiä. Nyt on lisäksi niska mennyt ihan ihmeellisesti jumiin. Eilen illalla huomasin, että niskaan sattui ja yöllä sattui vielä enemmän. Nyt en pysty päätä kunnolla kääntämään. Lämmin kaurapussi auttaa onneksi vähän. Saatoin saada eilen ulkona kylmää, kun oli tosi tuulinen sää kun käytiin kävelyllä.



Nyt lopettelen, mies lähtee töihin ja minunkin " työviikko" alkaa täällä kotona.



t.Sinisiipi & Poika tasan 4 viikkoa+ isommat lapset 3v. ja 4v.

meillä tyttö 4,5viikkoa. Kauhistelen kanssa jo pian 2 viikkoa kestäneitä hormoninäppyjä jotka on ihan ryhelminä joka puolella päätä. Ajattelin kanssa soitella neuvolaan ja kysellä milloin olis menossa pois..Eihän nuo vauvaa vaivaa mutta on kuin rokkotautinen.



Pari viime yötä tyttö on herännyt kuin kello parin tunnin välein- hoh hoijaa! Alkuun nukkui ensin 3-4h ja sitten noita lyhyitä pätkiä. On sillä vissi merkitys tuolla unijakson pituudella. No ehkä joskus jossain vaiheessa taas pidempiä unia. Positiivista ainakin on ettei pariin iltaan ole huudellut vaan on osannut nukahtaa helpommin.



Edelleen pähkäilen missä välissä miehen kanssa päästäis petipuuhiin kun illalla ollaan näistä kahdesta lapsesta niin umpiväsyneitä..

poitsu lähti hoitajan kans jota käytän silloin tällöin muskariin ja neiti on tississä kiinni ja täs samalla kirjoittelen kuulumiset.



meillä on kans noita hormooni näppyjä...taitaa olla aika yleistä. neiti syö 1-2 tunnin välein ympäri vuorokauden...huoh. onneksi esikoinen nukkuu 12 tunnin yöunet ja 2 tunnin päiväunet.



vauvakuume on miulla vissiin aina päällä...miehelle riittäis nää kaks mut kyl miusta tuntuu et se kolmaskin vielä tulee vuosien päästä jos luoja vaan suo...ikää miulla 24v joten sen puoleenkaan ei mikään kiire ole.



seksin harrastamista en ole edes jaksanut vielä ajatella...mies kyl kyselee vähän väliä et millos sitä pääsis petipuuhiin...saa kyl oottaa vähän aikaa.



ristiäiset olis kahden viikon päästä...ei millään jaksais niitä järjestää.



hauskaa alkanutta viikkoa kaikille.



neiti huomenna 3vko ja poitsu 1v3½kk.

Olen lähdössä vauvan ja esikoisen kanssa mummolaan viikoksi, joten siellä " maalla" jää sitten täysin nettipimentoon...

Meillä oli ristiäiset lauantaina. Neitistä tuli Viivi ja hän nukkui ihanasti koko toimituksen ajan ja oli muutenkin koko päivän tosi kiltti.



Päivät meillä menee tosi kivasti, mutta iltaisin yhdeksän aikoihin alkaa " elämä" . Neiti ilmeisesti vaistoaa, että kohta pitäisi mennä nukkumaan ja mikään ei enää kelpaa, ei tissi, ei sylissä mikään asento, ei oma sänky missään nimessä... Ja joka ilta näin mennäään aika tarkasti kahteentoista ja sitten hän päättää, että nyt riittää ja alkaa nukkumaan ja nukkuukin sitten aamu kuuteen jopa seitsemään... Hieman meinaa joskus hermostuttaa, kun olisi jo itse kiva päästä nukkumaan...



Mutta ei täällä erikoisia. Tänään vielä oma jälkitarkastus ja sitten reissuun. Olen tässä yrittänyt miettiä, mitä ehkäisyä sitä lääkäriltä pyytäisi. Minulla kun tosiaan nuo menkat jo alkoivat... :(

Ja siitä seksistä... meidän seksielämä alkoi isänpäivän " kunniaksi" lauantai-iltana :) Kivaa oli!



Hyvää viikonalkua kaikille, isommille ja pienemmille!



Terkuin, Taavitar ja Viivi 6vk 3pv

ja viikonloppu muutenkin, nyt sitten koitti paluu arkeen...



Eipä pojalle mitään ihmeempiä. Ilmavaivoja välillä kitistään, mutta ei nyt mitään monen tunnin huutokonsertteja kuitenkaan, joten olen ihan tyytyväinen.



Eilen illalla maistettiin nannia ensimmäisen kerran, lisättiin pikkuisen pumpatun maidon joukkoon. pakko totuttaa poikaa siihenkin, kun ei iltaisin meinaa tuo oma maito riittää. Onneksi sitä tulee näin aamupäivisin vähän liikaakin, niin että saan pumpattua jääkaappiin iltaa varten omaa maitoa.Myös pakkasessa on vähän omaa maitoa, mutta ei sitäkään siellä tätä vauhtia kovin pitkäksi aikaa riitä.



Oma olo on ihan ok, olen saanut nukuttuakin ihan hyvin, nyt kun esikoisellakin on joku kasvukausi menossa, syö ja nukkuu tosi hyvin... Viime yönäkin veti 12 tuntia unta ihan helposti ja aamulla vaikutti siltä, että olisi nukkunut vieläkin, mutta kun oli niin nälkä.



Huomenna olisi jälkitarkastus ja minipillerireseptin meinasin samalla pyytää. Saa sitten nähdä, miten niiden syönti vaikuttaa vauvaan vai vaikuttaako mitenkään...!?!



Palaillaanhan, nyt kauppaan!



Mami ja poitsu 1kk 13pv

Kovettaako Tutteli vatsaa? Olin sitä joinain iltoina antanut, ja nyt neiti ei ole neljään päivään kakannut --> eikä nukkunut sitten yöllä, koska selvästi masuun koskee kun ei ole saanut kakatuksi :-/



Tiedättekö muita konsteja kuin " kuumemittari peppuun" ?! Luumua ei kai noin pienelle (1kk) viitsi antaa..



Päivisin neiti saa kyllä melko hyvin nukutuksi, mutta yöllä sitten se on täysi mahdottomuus :-(

Ensinnäkään vauva ei iltaisin nukahda, ei sitten MILLÄÄN!! Eilenkin taisi olla lähestulkoon 6 tuntia putkeen hereillä, välillä huutaen ja välillä syöden ja puklaten ja itkien ja parkuen ja torkahtaen ja tuttia imutellen...



No jospa se kakka sieltä kuitenkin joskus tulisi. Olishan se ihan kiva nukkuakin välillä. Yöt tosiaan ovat melko itkuisia, koska vauva puklaa kaiken syömänsä maidon kun on niin ähky, ja sitten yrittää kakata mutta kun mitään ei tule.. oon jotenkin saanut neidin lopettamaan itkun ja nukahtamaan aina joksikin aikaa kapaloimalla peittoon ja heiluttelemalla pienesti kyljestä. Vaan kun ei sitäkään jaksa yöstä toiseen, vähän väliä :-/



Oli hiukka sekava varmaan koko juttu, antakee anteeksi ;)



Emppu



PS. Hormoninäppyjä tännekin tullut, great, eipä taida lähteä ennen ristiäisiä, joten ollaan sitten melkoisia rupikonnia kastejuhlassa ;-/

Ja skeisä tekis kovasti mieli, vaan kun alapäästä silloin tällöin vielä jotain töhryä pukkaa, niin ei huvita alkaa sottaamaankaan (mulla sellanen kutina, että vaikka sitä ei paljoa tulekaan niin puuhiin ryhtyessä varmaan ryöpsähtää isosti!)

Niinhän se luonto päätti sitten puuttua peliin, ennen suunniteltua käynnistystä :) Käynnistys piti aloittaa ke 9.11 klo 8 jälkeen, mutta kyllähän ne supistukset sitten alkoivatkin itsestään ti 8.11 illalla :)



Supistukset siis alkoivat 8.11 klo 22 ja olivat aika inhottavia klo 22:30. Soitin Hyvinkäälle ja kysyin saako sinne tulla :) sanoivat, että tervetuloa jos ja kun kotona ei enään kärsi olla. En jaksanut kituutella kotona tiheiden ja säännöllisten supistusten kanssa, jotka eivät kuitenkaan kestäneet ½ min pitempään ja oltiin sitten klo 1:15 laitoksella.



Pääsin heti synnytyshuoneeseen, vaatteiden vaihto ja käyriin. Tilanne oli klo 2, vain 2,5 cm auki :( Ilokaasun (joka ei auttanut yhtään, alaleuka vain hiukan puutui ja se nuuskimen tuntui pistelevältä nenässä) avulla kärvistelin supistusten kanssa, kunnes pyysin epiduraalin, joka laitettiin klo 2:50 (3 cm aki). Epiduraali laski vauvan sydämen lyöntejä ja siinä sitten oltiin nelinkontin peppu pystyssä ja yritettiin herätellä vauvaa mm. mahaa ravistellen, ¿pöyhiminen¿ auttoi ja sydämensykkeet alkoivat taas nousemaan :) Epiduraali ei kuitenkaan tuntunut oikein helpottavan supistuksiin, :( paineen tunnnettahan se ei poistanut. Klo 3:00 puhkaistiin kalvot ja laitettiin vauvalle anturat päähän.



Seurailin käyristä supistuslukemia ja yhtä-äkkiä alkoi, todella kipeä supistus, mutta ko. lukema laski?!?!?! Mitä ihmettä, supistuslukema kertoo, että nyt ei pitäisi supistaa ja supistaa ihan 200 %:sti. Siinä samalla alkoi vauvan sydämenlyönnit taas laskea ja soitin kelloa, että nyt on teidän monitoreissa jotain vikaa!! Kätilö tuli huoneeseen ja kysyi rauhallisesti, ¿tekeeko mieli ponnistaa?¿ Klo 3:23 k-suu täysin auki ja ponnistusvaihe alkoi. Ponnistaminen olikin sitten jotenkin hankalaa, ihan kuin ei olisi mitään tapahtunut vaikka kuinka ponnisti. Tyttövauva syntyi klo 3:29 :) hän syntyi naama ylöspäin, joka ei kuulema ole ihan helppo juttu.



9/9 pisteen prinsessamme strategiset mitat olivat:

paino: 4158 g

pituus: 51 cm

py: 36 cm



Päästiin kotiin 11.11.2005 Äiti ja vauva voi hyvin :)



Sirkkuliinalle ONNEA POIKAVAUVASTA!!



Meilläkin vauvalla on niitä hormooninäppylöitä huolestuttavan paljon!! Kait ne siitä sitten alkavat pikkuhiljaa hävitä. Mitenkäs teidän pikkuisten navat ovat alkaneet näyttämään, meillä napa haisee ja se suurin osa on kohta puolin kuivumassa pois, mutta sisältä näyttää ihankuin olisi jotain mätää?! Laapiksellako se sitten sieltä korjataan?!



Mamiko meillä taitaa olla vähän samanikäiset esikoiset, meidän tytzy on myöskin 1v3kk. Miten teillä on suhtauduttu uuteen tulokkaaseen? Musta tuntuu, että meidän taapero on muuttunut ja kasvanut ihan hurjasti laitos aikanani. Varsinkin, kun kotiuduttiin niin kyllä sitä on kitisty ja kiukuteltu oikein kunnolla ihan pienistä ja mitättömistä asioista :) Itellä vähän huono-olo, kun tuntuu että esikoinen jää Äitin vähemmälle huomiolle, vaikka kuinka huomioisin ja olen hänen kanssaan kuten ennenkin. Ehkä tässä alussa on tunnekohua ilmassa.



Jokohan kaikki lokakuiset ovat synnyttäneet?



susanna, vauva 6 pv ja taapero 1,3 v

Olipas Taavittaren teksti melkein kuin olisin jo itse kirjottanut:)

Ollaan siis mekin poitsun kanssa huomisaamuna lähdössä mummon ja ukin luokse viikoksi ja ristiäisetkin pidetään sit siellä.Isukki ajelee sit ke iltana perästä.

Ja seksielämä starttas meilläkin lauantai-iltana:)

Olihan kyllä jännää pitkästä aikaa!

Meillä kans hormoninäppyjä ollu jo monta viikkoo,onneks ei kuitenkaan ihan hirveesti.

Vatsavaivat edelleen meidän poitsun kiusana.Tälläkin hetkellä sylissä yrittää kakkaa väkisin tehdä kun vääntää niin pirusti...

Itellä kiva syysflunssa,viikon mittasen antibioottikuurin jo söin mut eipä tuntunu poskiontelotulehdus lähtevän mihinkään:(

Päätä särkee sen takia+jumittuneiden lihasten takia joka päivä..

Tänään onneks fyssa.

On kyllä niin kamala keli taas ulkona ettei tee mieli tehdä mitään.Sais jo sateet loppua ja vähän kirkastua!

No nyt pitää ruveta Juliusta rauhottelemaan kun vääntämiset tekee kovin itkuisaksi.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!Ja onnitelut vauvan juuri saaneille!



Blacka+Julius 7vkoa+2pvää

koitti mulle tänä aamuna: punnitsin itseni... 7kg ylimääräistä jäänyt raskaudesta. Pois siis kaikki kahvipullat ja namut, lisää salaattia ja vähemmän muita ruokia *huokaus* - hankalaa tulee, sillä joulun herkkukausi on just alkamassa! Mitenkäs teillä muilla, ootteko kuinka likellä raskautta edeltänyttä painoa?

Ajatella, meidänkin nyytti on jo kuukauden ikäinen miehenalku! Nimeä ollaan pohdittu, mutta vielä ollaan erimielisiä. Ajattelin, että soitan papille ja lyön ristiäispäivän lukkoon, niin sittenhän meidän on pakko se nimi päättää ;)

Vauvakuumeesta oli puhetta - tunnustan! Vielä yhtä vauvaa tekisi mieleni, tuntuu kohtuuttoman haikealta ajatella, että tämä nyt olisi meidän viimeinen vaavi. Mies vaan on aika tiukasti sillä kannalla, että nämä kaksi lasta riittäisivät. Ja mun pitäisi kyllä jossain vaiheessa palata töihin ns tekemään uraa... Ei vois juuri vähempää kiinnostaa tässä vaiheessa. En taida olla mikään kunnon uraohjus, vaikka mun alalla sitä pitäisi olla kovastikin työhön suuntautunut ja innostunut ja kunnianhimoinen. Noo, onneksi mä voin juuri nyt lykätä työmietteet pois mielestä ja keskittyä vain vauvan ja esikoisen hoitoon.

Itkuisuutta ja ajoittaista alakuloa on mullakin, vaikka enimmän osan ajasta on kuitenkin ihan hyvällä päällä. Kai se on yövalvomisista johtuvaa väsymystä ja baby bluesia. Koitan ottaa päivän kerrallaan ja itkeä tihuutan vapaasti, kun itkettää - saahan sitä omassa kodissaan vollottaa, jos huvittaa :)

Kertoilkaahan ristiäisvalmisteluistanne: Tuleeko paljon vieraita, millaisia syötäviä aiotte tarjoilla ja teettekö itse vai hommaatteko tarjottavat valmiina? Meille tulee varmaan aika pienet kotiristiäiset. Anoppi ja äiti on tarjoutuneet leipomaan ja muutenkin auttamaan järjestelyissä. En vaan oo ihan varma, haluanko päästää niitä huseeraamaan vapaasti omaan huusholliini -- olen sillälailla kieroutunut, että haluaisin itse päättää kaikista yksityiskohdista ja pitää langat omissa käsissäni, mutta niin haluaisi nämä mummotkin.



terveisin IdaA ja pojanpallero 1kk

Tästäkin marrasmammasta tuli lokakuinen ja poika on nyt n. 3 viikon ikäinen.



Meilläkin alkaa olla hormoninäppyjä, tosin ei hurjan paljon, sillä poika on osittaisimetyksellä. Ristiäiset pidetään näillä näkymin vasta vuodenvaihteessa, sillä näin joulun alla seurakunnan tilat ja kirkko on koko lailla bookattu täyteen. Poika on silloin yli 2 kuukauden, mutta pappi sanoi ettei se haittaa...



Pientä ajoittaista masennusta täälläkin, mutta johtuu lähinnä väsymyksestä ja tästä karseasta kelistä! Yököttää, kun ulkona on koko ajan pimeetä ja sateista, ihan kuin olisi yö koko ajan. Kävelyllekään ei viitsi lähteä vauvan kanssa. Meillä alkuyö menee valvoessa vatsavaivoja/hikkaa/muuten vaan. Loppuyöstä uniennätys on 5 tuntia putkeen - jee!



Mukavaa viikonalkua!

Onnea tosiaankin kaikille vauvan saaneille!



Ihan ensteks kommenttia, ennekuin unohtuu....Hormoninäpyistä sen verran, että meidän vauvalle (3vko 1pv) on tullut vähän kasvoihin ja päähän näppyjä. Ei ainakaan vielä pahan näköisesti *koputtaa puuta*.



Oma mieli ollut ihan virkeä, masennusta ei ole tullut. Puhuin äskettäin miehelle, että kohta vauva on jo iso poika, eikä enää pieni...tuntuu toisaalta ihanalta, että poika kasvaa jne. mutta toisaalta surku, ettei hän pysykään ihan pikkuisena käärönä....ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan. No, meillä tosiaan ensimmäinen lapsi, joten tarkoitus olisi saada joskus lisää. Ehkä vuoden päästä...aika näyttää :)



Vauvan navasta: siistin näköinen, enää ei tarvitse päivittäin puhdistaa. Napatynkä irtosi alle kahden viikon.



Vauva nukkuu toisinaan yöllä pitkät unet 22-05 ja silloin tuntuu että tissi räjähtää. Pakko tyhjätä, ennekuin syöttää. Mulla siis toinen rinta ei heru läheskään niin paljon kuin toinen. Mistähän lie johtuu? Ja toinen senkin edestä. Olisiko rintatulehduksella ollut osuutensa,( joka ei enää päällä)

.

Poika on tosiaan rauhallinen, ei paljoa itke.Päivät syö ja nukkuu, illan valvoo ja tiheästi syö, sittenpä jaksaa taas nukkua pitkät yöunet :)



Perjantaina olisi neuvolakäynti. Odotan uteliaana, että paljonko tullut painoa lisää. Eipäs nyt muuta. Mukavaa alkavaa viikkoa!



T: Hemulii_i

IdaA:lle myös minulla jäänyt raskaudesta samaiset 7 kiloa ja poika siis tänään tasan 3 viikkoinen. Saas nähdä miten saa tuon painon takaisin lähtölukemiin kun tosiaan tuo joulukin on tulossa! Ja minä aina kiroan kaikki kaupatkin kun laittavat joka vuosi aina vaan aikaisemmin ja aikaisemmin ne ihanat suklaarasiavuoret esille....viimeksi juuri kaupassa käydessäni en voinut vastustaa kiusausta vaan menin jo ostamaan yhden rasian :(



Neuvolantäti kävi tänään kotikäynnillä ja toi mukanaan Jekovitit...pikkaisen jännittää aloittaa niiden syöttäminen kun pojalla muutenkin on tuota masuvaivaa ja siksi kitistään, ähistään ja huudetaan välillä enemmän ja välillä vähemmän. Cuplatonia on käytetty parisen viikkoa mutta ei se mitenkään kovin hyvin ole vaivoihin auttanut, täytyy kokeilla seuraavaksi disflatyliä. Ajattelin aloittaa tuon Jekovitin antamisen niin, että antaisin tänään vain yhden tipan, huomenna kaksi ja jatkaisin siis lisäämällä joka päivä annosta yhdellä tipalla niin että päästäisiin siihen 5 tipan annostukseen. Oletteko muut alkaneet heti antamaan " täyttä" annostusta vai totutelleet hiukan ja aloittaneet vähemmällä ja lisänneet sitten? Onko muuten masuavaivat pahentuneet Jekoviteistä? Jos siis jollain olisi kokemusta.



Coppola kertoili jossakin pinossa aikaisemmin, että on vaikeuksia saada vauva nukahtamaan omaan sänkyynsä. Täällä täysin samat ongelmat! Ja ollaan yritetty laittaa sänkyyn lämmintä kaurapussia ettei tuntuisi kylmältä, ja ollaan kokeiltu nostaa vilttiin käärittynä syömään ja taas takaisin, mutta tuntuu että mikään ei auta. Poika herää joka kerta kun lasketaan omaan sänkyyn tai herää viimeistään sitten kun pääsen takaisin omaan sänkyyn ja saan peiton korviini. Ja jos " suostuu" nukkumaan omaan sänkyyn niin ei nuku juuri 3 varttia kauempaa. On siis nyt nukkunut lähes yksinomaan meidän sängyssämme vaikka aina sanotaan ettei saisi vieressä nukuttaa. Kuinka moni muu antaa nukkua vieressä? Anoppi on monta kertaa sanonut että älkää vain nukuttako vieressä ja että kannattaisi syöttääkin istualteen ettei vaan makuullaan nukahda kun imettää. Ettei sitten satu mitään, no en ole hänelle kertonut että nukkuu vieressä. Mutta kun vieressä nukkuu ihan ok, ja ei jaksaisi montaa yötä peräkkäin ravata vauvan ja oman sängyn väliä...vinkkejä otetaan edelleen vastaan jos jollain olisi?



Mutta nyt on syytä mennä syömään ennen kuin poika herää. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille lokakuisille äideille ja vauvoille!



TA1KA + poika 3 viikkoa

Kohtutulehdusta yhä parannellaan, ei sentään tarvinnut lähteä sairaalaan, sai olla kotona. Mutta aika ikävää silti. Ja lääkkeet on niin pahat sivuvaikutuksineen, että hyi: " lievää pahoinvointia, ylävatsakipua, lieviä mielialamuutoksia, unettomuutta, väsymystä, päänsärkyä, närästystä" ... noo, näistä korjaisin tuon " lievä" -sanan pois, vaikkei nyt ihan erittäin voimakastakaan ole, mutta ei todella mitään lievää. Olo tulehduksen suhteen ehkä jo alkaa helpottaa, tai sitten ei...?? Vauvaparankin masu on ihan kipeänä ja kakka vihreänä lääkityksestäni johtuen, eikä korvikekaan kelpaa.



Hormoninäpyt: niitäkö ne nyt olikin meidänkin vauvalla. Huomenna olisin neuvolassa kysellyt. Esikoinen oli osittainimetyksellä, joten ei kärsinyt noista niin pahasti, kun tämä poika on ihan kun rokkotautinen, niinkun joku tässä aiemmin jo sanoi.



Mielialamuutokset: tuo lääkitys tosiaan vaikuttanee myös, mutta tämä lasten ja oma sairastelujakso jo parisen viikkoa putkeen alkaa viedä voimat niin fyysisesti kuin henkisesti. Onneksi arki sinällään on alkanut helpottaa, että esikoisen nukahtamiset ei ole niin taistelua enää, niinkuin alussa. Vielä kun pääsisi tekemään jotain tuon 2-vuotiaan kanssa enempi. Ulkoilutkin on kamalaa suorittamista, eikä kipeänä nyt voidakaan mennä. ne kerrat kun näiden kahen kanssa on lähtenyt niin ihan hikisenä sitä on jo ulos päin lähtenyt, saati takaisin tullessa. Ei tee siis juuri mieli ulos, linnoittaudun kotiin neljän seinän sisälle kunnes on kesä...