Seksittömyys tukehduttaa...

On valtavan surullista, jos parisuhteeseen ovat ajautuneet ihmiset, joilla on ihan erilaiset seksuaaliset tarpeet. Itse olen erittäin seksuaalinen nainen, aina ollut ja varmasti tulen aina olemaan. Seurustelin kuitenkin muinoin miehen kanssa, jonka libido oli heikompi. Hänelle riitti perusjyystö kerran viikossa, mitään uutta ei ollut halukas kokeilemaan ja seksuaalisen huomion antaminen ei tullut luontevasti.



Seksittömyys raastoi. Nyt joku voi tuhahtaa, että kerran viikossahan on ihan ok, mutta ei se ole jos tuntuu, että toinen tekee silloinkin palveluksen. Monta kertaa mies ihan suoraan myönsikin harrastavansa seksiä usein vain velvollisuudesta. - itsetuntoni oli tuolloin hajalla. Apua koitettiin hakea, mutta mikään ei toiminut.



Pikkuhiljaa aloin vilkuilla muita miehiä ja olin aina ihan sulaa vahaa, jos satuin saamaan joltakulta huomiota. Lopulta päädyin vieraaseen sänkyyn.



En koita puolustella tekojani, mutta ymmärrän seksittömässä suhteessa pettäviä miehiä/ naisia todella hyvin. Tottakai pitäisi erota ennen kuin pettää, mutta harvoin sitä tahtoo erota pelkän seksin takia jos muuten suhde toimii. Tyydyttömättömät tarpeet kuitenkin kaivertavat onnellisuutta hiljalleen ja lopulta ei jää mitään jäljelle.



Tällä hetkellä elän parisuhteessa, jossa seksi toimii loistavasti. Olo on vapaa ja tyytyväinen.



Kirjoitin tämän vain varoitukseksi niille, jotka pihtaavat/eivät saa tarpeeksi seksiä, että miettisivät kunnolla parisuhteen tulevaisuutta ja josko asialle voisi tehdä jotain. Yleensä ihmiset toivovat, että kumppani muuttuisi, mutta harvoinhan siinä niin käy.