Amk:n työharjoittelut. Vaihtoehtoja perinteiselle suoritukselle? Tuntuu ongelmalta..

vaikka muuten olin motivoitunut opiskelemaan. Syyt olivat juuri kertomasi.

Monissa yrityksissä varmaankin kohtelu on tuota luokkaa,etenkin,jos harjoittelija itse ei pidä huolta siitä, että saa tasokkaita tehtäviä. Meillä ainakin terotettiin harjoitteluinfoissa sitä, että ei saa tyytyä esim pelkkään kopiointiin tai kahvinkeittoon...



Itse tein selväksi molemmissa harjoittelupaikoissa, että olen tullut ihan oikeasti oppimaan ja tekemään töitä. Molemmissa minut otettiin avosylin vastaan työyhteisöön ja olisin päässyt molempiinkin töihin valmistuttuani.

olen aina suorittanut harjoittelut hyvin, ja myös minulle on aina tarjottu harjoittelupaikoista sijaisuuksia tai kesätöitä.



Olen luonnostani ahkera, enkä koskaan näytä sitä miten turhautunut tilanteeseen olen ollut. Tartun kaikkiin tilaisuuksiin ja ulospäin olen innokas työntekijä.



En vain saa paikoista irti mitään hyötyä enemmissä määrin 7 viikossa kuin mitä saan jo 2 viikossa. Motivaationi ei riitä. En ole luonteeltani sellainen joka kieltäytyy tarjotusta hommasta, koska se on jo tuttu ja helppo. Olen ehkä liian miellyttämishaluinen, enkä tahdo kritisoida suoraan paikkaa joka minulle on kuitenkin työpaikan tarjonnut. Ehkä alitajuisesti koen olevani jo "riittävän hyvä" ja viikkokausien harjoittelijana lymyily tuntuu ehkä jonkinlaiselta loukkaukselta itseltäni itseäni kohtaan (noh joo, ylianalysointia ehkä).



ap

Meillä amkssa jotkut saivat hyväksiluettua suoraan työkokemuksiaan ja jotkut myös tekivätt harjoittelut palkallisena, mutta kuulemma tapauskohtaista. Työharjoittelut voi sopia teineille, mutta aikuisille pitäisi olla vapaaehtoista.

eli työpaikalla opitaan. Jos et opi, teet vääriä asioita. Kyse ei ole työympäristön ja perustoimintatapojen havainnoinnista vaan työn oppimisesta, käytännön asioista, jotka täytyy osata, kun menet oikeasti töihin.



Harmi, että AMK:ssa ajatellaan työ jotenkin tuskalliseksi tai hankalaksi. Totuus on, että valmistuttuasi joudut niitä töitä tekemään, jos et vaihda alaa.

valitse harjoittelupaikat niin että niistä on tulevaisuudessa hyötyä, niin että niihin kenties joskus haluat työllistyä.

sosiaalialalla, eikä sellaisiin harjoittelupaikkoihin päässyt töihin, joihin itse opinnoillani tähtäsin. sossuharjoittelijoita otetaan mieluusti paikkoihin joissa hoidetaan ihmisiä tai vahditaan lapsia, mutta tuleva työ ei tosiaan ole sellaista. kuten sanottu ilmaista työvoimaa, suhteita toki voi luoda jos tahtoo päiväkotiin töihin..



vikana vuonna viimeisessä harjoittelussa voi hakeutua jo johonkin palkalliseen ja hyvään paikkaan mutta se ei ekoina vuosina paljon lohduta.





t. töissä yksilöllisissä neuvontatehtävissä, tällaista ei ole mahdollista harjoitella

harjoittelun ajan. Yksi tuttu nivoi kaikki harjoittelut tiettyyn projektiin, teki sen tiimoilta päättötyönsä ja sai saman projektin myötä vakituisen työpaikan.

Oletko valinnut alasi väärin?

alalla projektit ovat mahdollisia, mutta harvemminen sairaanhoito- tai sosiaalipuolella. Valitettavasti.

saada palkallinen "harjoittelu" eli sijaisuus? Itse olen tehnyt pitkänä sijaisuutena 2 harjoittelua ja ensimmäisen hyväksiluin. Meillä harjoittelujaksot oli pidempiä ja niitä oli 3, joten sijaisuuden saaminen oli helpompaa kuin esim. 5vk harjoitteluissa.



Mutta tosiaan, amk on käytännönläheisempi kuin yliopisto, ihan tarkoituksellisesti.

Harjoitteluiden pituus oli viidestä viikosta kahdeksaan. Ei yhtään palkkaa ja hommaa tosiaan riitti. Vaippojen vaihtelua (ei siis lasten) ja vatsantoimituksia ja kaikenlaista "kivaa" sienikynsien leikkailua sai tehdä ihan tarpeeksi. Jokaisessa harjoittelussani jouduin työntekijän asemaan, sain aamuraportilla omat potilaat jotka oli vaan pakko hoitaa. Olisin halunnut syventyä esim. haavanhoitoon mutta piti hoitaa silti kaikki paskahommat. Koska jos niitä ei tee niin ei välttämättä pääse läpi harjoittelusta. Viimeisessä harjoittelussani ohjaajani käski minun keittää joka aamu kahvit ja viedä kupit tiskiin (yleensä laitosapulaisen hommaa). Luulin sitä vitsiksi mutta tämä sairaanhoitaja sanoi että "niin ovat muutkin opiskelijat tehneet". Ihan hirveetä paskaa noi harjoittelut, opiskelijoille laitetaan kauheesti hommaa ja hoitsut istuu kahvilla kun opiskelija hoitaa niiden hommat ja laitosapulaistenkin hommat.

voihan harjoittelun suorittaa esimerkiksi olemalla kesätyössä omalla alalla ja saada sitten sen hyväksyluettua.



Kannattaa soveltaa itselle sopivaksi! Kuitenkin opinnot on omalla vastuulla ja tärkeintä on miten itse oppii ja mihin itse tähtää. Jos saa kesäsijaisuuden työstä johon ehkä tahtoo päätyä oikeastikin niin miksi olisi parempi olla ilmaiseksi vaikka päiväkodissa.

Juu nuo harjoittelujaksot on ihan hanurista. Meillä piti amk:ssa käyttää kahteen eri otteeseen viisi kuukautta harjoitteluihin, joissa tarvittavat asiat olisi nähnyt jo yhdessä kuukaudessa ihan kevyesti.



Kannattaa kysyä sieltä koululta mielpidettä tuohon ongelmaasi ap. Koska jos alallasi on sellainen mentaliteetti että harjoittelijat on aina harjoittelijapalkalla ja -hommissa, niin ei se autra että siirrät harjoittelua opintojen loppuun. Varmasti vain harmittaisi vielä enemmän silloin. Lisäksi yleensä harjoittelut on tarkoitettu suoritettavaksi tiettyyn aikaan, esim heti ekan tai tokan vuoden jälkeen, ja ne voivat olla vaatimuksena joillekin kursseille pääsyyn jne...



Tiedoksi että minun alallani ainakin yliopistoharjoittelut olivat yhtä pitkiä, mutta niistä sai kymmenen kertaa vähemmän opintopisteitä kuin amk:issa, mikä sai kyllä oman harjoittelun tuntumaan pikkuisen, joskaan ei paljoa, paremmalta.