Jaetaan erossa omaisuutta, mies vaatii perintörahojaan

Perintö tuli monta vuotta asunnon oston jälkeen.



Kiitos tosiaan vastanneille ja sain siitä muutaman nasevan kysymyksen aamukahvipöytää aikaiseksi. Sanoin miehelle, että minäkin olen ottanut selvää asioista. Voiko hän tosiaan osoittaa, että perinnön saatuaan maksoi lainanlyhennyksensä sieltä perintöpankin tililtä vai menikö ne yhä suoraveloituksena, kuten siihen asti, siltä tililtä mihin palkkansa sai. Että kertoiko hänen lakimiehensä (en enää usko, että sellaista edes on), että miehen täytyy pystyä todistamaan maksaneensa juuri niillä perintörahoilla asuntoa, jolloin se maksettu osuus on pelkstään miehen, eikä tule meille jaettavaksi.



Tämä on pieni asia, mutta miehen lempikitarasta (tuhansia makso) MINULLA on kuitti. Se on sitten minun henkilökohtainen harrastusväline ja kuuluu minulle :). Vakava asia, mutta pitää jaksaa pitää mieltä yllä.



Katellaan, mitä mies illalla tuumaa. Lähti aamulla vastaamatta mitään... Eli taitaa saanut vinkkinsä siskoltaan tms. En vielä palkkaa lakimiestä, tarpeen tullen sitten.



Kiitos teille! Rauhoitti kovasti mieltä.

Perintö tuli monta vuotta asunnon oston jälkeen.

Kiitos tosiaan vastanneille ja sain siitä muutaman nasevan kysymyksen aamukahvipöytää aikaiseksi. Sanoin miehelle, että minäkin olen ottanut selvää asioista. Voiko hän tosiaan osoittaa, että perinnön saatuaan maksoi lainanlyhennyksensä sieltä perintöpankin tililtä vai menikö ne yhä suoraveloituksena, kuten siihen asti, siltä tililtä mihin palkkansa sai. Että kertoiko hänen lakimiehensä (en enää usko, että sellaista edes on), että miehen täytyy pystyä todistamaan maksaneensa juuri niillä perintörahoilla asuntoa, jolloin se maksettu osuus on pelkstään miehen, eikä tule meille jaettavaksi.

Tämä on pieni asia, mutta miehen lempikitarasta (tuhansia makso) MINULLA on kuitti. Se on sitten minun henkilökohtainen harrastusväline ja kuuluu minulle :). Vakava asia, mutta pitää jaksaa pitää mieltä yllä.

Katellaan, mitä mies illalla tuumaa. Lähti aamulla vastaamatta mitään... Eli taitaa saanut vinkkinsä siskoltaan tms. En vielä palkkaa lakimiestä, tarpeen tullen sitten.

Kiitos teille! Rauhoitti kovasti mieltä.

Sillä ei ole mitään merkitystä millä rahalla se miehesi sitä lainaa on maksanut (ja varsinkaan jos olette maksaneet sitä koko ajan puoliksi, niin ei ole hevon kukun merkitystä miten mies on oman puolikkaansa rahoittanut, olkoon vaikka pikavipeillä). Mutta vaikka olisi maksanut koko lainanlyhennyksen koko ajan niillä perintörahoillaan, niin ainoa jolla on merkitystä on se, että kirjoissa ja kansissa te omistatte asunnon puoliksi, eli se on kummankin nimissä 50/50 osuudella. Jos mies on käyttänyt perintörahojaan lainanhoitoon ilman että omistussuhde asunnossa on muuttunut virallisesti niin eipä voi mitään.

Vaikka miehelläsi olisikin oikeasti lakimies, niin eihän se tarkoita että se lakimies on oikeassa. Asianajaja saa tietonsa asiakkaalta, ja usein tarinaa on väritetty tai kohtia jätetty pois. Samoin asianajajan neuvo on aina tulkinta laista. Siksi oikeudessa ollaa, että päätetään kumman puolen tulkinta on lähempänä totuutta :D



Mutta sinulla ei ole mitään hätää. Asunto ostettu ennen perintöä, ja vaikka sinulla ei ole oikeutta perintöön, niin se antaako mies perintörahaa sinulle tai perheelle on ihan hänen oma valintansa, ei lahjoja jälkikäteen takasin pyydellä. On ihan sama millä on lainaa maksellut.

Ole huoleti!

Perintö tuli monta vuotta asunnon oston jälkeen. Kiitos tosiaan vastanneille ja sain siitä muutaman nasevan kysymyksen aamukahvipöytää aikaiseksi. Sanoin miehelle, että minäkin olen ottanut selvää asioista. Voiko hän tosiaan osoittaa, että perinnön saatuaan maksoi lainanlyhennyksensä sieltä perintöpankin tililtä vai menikö ne yhä suoraveloituksena, kuten siihen asti, siltä tililtä mihin palkkansa sai. Että kertoiko hänen lakimiehensä (en enää usko, että sellaista edes on), että miehen täytyy pystyä todistamaan maksaneensa juuri niillä perintörahoilla asuntoa, jolloin se maksettu osuus on pelkstään miehen, eikä tule meille jaettavaksi. Tämä on pieni asia, mutta miehen lempikitarasta (tuhansia makso) MINULLA on kuitti. Se on sitten minun henkilökohtainen harrastusväline ja kuuluu minulle :). Vakava asia, mutta pitää jaksaa pitää mieltä yllä. Katellaan, mitä mies illalla tuumaa. Lähti aamulla vastaamatta mitään... Eli taitaa saanut vinkkinsä siskoltaan tms. En vielä palkkaa lakimiestä, tarpeen tullen sitten. Kiitos teille! Rauhoitti kovasti mieltä.

Sillä ei ole mitään merkitystä millä rahalla se miehesi sitä lainaa on maksanut (ja varsinkaan jos olette maksaneet sitä koko ajan puoliksi, niin ei ole hevon kukun merkitystä miten mies on oman puolikkaansa rahoittanut, olkoon vaikka pikavipeillä). Mutta vaikka olisi maksanut koko lainanlyhennyksen koko ajan niillä perintörahoillaan, niin ainoa jolla on merkitystä on se, että kirjoissa ja kansissa te omistatte asunnon puoliksi, eli se on kummankin nimissä 50/50 osuudella. Jos mies on käyttänyt perintörahojaan lainanhoitoon ilman että omistussuhde asunnossa on muuttunut virallisesti niin eipä voi mitään.

ei ap pääse sitä osuutta jakamaan. Sen sijaan ap:n puolikas on mukana s, mies saa siitä puolet. Niin se menee, jos avio-oikeuden poissulkevan testamentin jälkeen on rahansa asuntoon laittanut. Naisella ei silloin ole oikeutta miehen puolikkaaseen mutta miehellä on siihen naisen maksamaan.

Perintö tuli monta vuotta asunnon oston jälkeen. Kiitos tosiaan vastanneille ja sain siitä muutaman nasevan kysymyksen aamukahvipöytää aikaiseksi. Sanoin miehelle, että minäkin olen ottanut selvää asioista. Voiko hän tosiaan osoittaa, että perinnön saatuaan maksoi lainanlyhennyksensä sieltä perintöpankin tililtä vai menikö ne yhä suoraveloituksena, kuten siihen asti, siltä tililtä mihin palkkansa sai. Että kertoiko hänen lakimiehensä (en enää usko, että sellaista edes on), että miehen täytyy pystyä todistamaan maksaneensa juuri niillä perintörahoilla asuntoa, jolloin se maksettu osuus on pelkstään miehen, eikä tule meille jaettavaksi. Tämä on pieni asia, mutta miehen lempikitarasta (tuhansia makso) MINULLA on kuitti. Se on sitten minun henkilökohtainen harrastusväline ja kuuluu minulle :). Vakava asia, mutta pitää jaksaa pitää mieltä yllä. Katellaan, mitä mies illalla tuumaa. Lähti aamulla vastaamatta mitään... Eli taitaa saanut vinkkinsä siskoltaan tms. En vielä palkkaa lakimiestä, tarpeen tullen sitten. Kiitos teille! Rauhoitti kovasti mieltä.

Sillä ei ole mitään merkitystä millä rahalla se miehesi sitä lainaa on maksanut (ja varsinkaan jos olette maksaneet sitä koko ajan puoliksi, niin ei ole hevon kukun merkitystä miten mies on oman puolikkaansa rahoittanut, olkoon vaikka pikavipeillä). Mutta vaikka olisi maksanut koko lainanlyhennyksen koko ajan niillä perintörahoillaan, niin ainoa jolla on merkitystä on se, että kirjoissa ja kansissa te omistatte asunnon puoliksi, eli se on kummankin nimissä 50/50 osuudella. Jos mies on käyttänyt perintörahojaan lainanhoitoon ilman että omistussuhde asunnossa on muuttunut virallisesti niin eipä voi mitään.

ei ap pääse sitä osuutta jakamaan. Sen sijaan ap:n puolikas on mukana s, mies saa siitä puolet. Niin se menee, jos avio-oikeuden poissulkevan testamentin jälkeen on rahansa asuntoon laittanut. Naisella ei silloin ole oikeutta miehen puolikkaaseen mutta miehellä on siihen naisen maksamaan.

kun ei ole maksanut pässi.

Perintö tuli monta vuotta asunnon oston jälkeen. Kiitos tosiaan vastanneille ja sain siitä muutaman nasevan kysymyksen aamukahvipöytää aikaiseksi. Sanoin miehelle, että minäkin olen ottanut selvää asioista. Voiko hän tosiaan osoittaa, että perinnön saatuaan maksoi lainanlyhennyksensä sieltä perintöpankin tililtä vai menikö ne yhä suoraveloituksena, kuten siihen asti, siltä tililtä mihin palkkansa sai. Että kertoiko hänen lakimiehensä (en enää usko, että sellaista edes on), että miehen täytyy pystyä todistamaan maksaneensa juuri niillä perintörahoilla asuntoa, jolloin se maksettu osuus on pelkstään miehen, eikä tule meille jaettavaksi. Tämä on pieni asia, mutta miehen lempikitarasta (tuhansia makso) MINULLA on kuitti. Se on sitten minun henkilökohtainen harrastusväline ja kuuluu minulle :). Vakava asia, mutta pitää jaksaa pitää mieltä yllä. Katellaan, mitä mies illalla tuumaa. Lähti aamulla vastaamatta mitään... Eli taitaa saanut vinkkinsä siskoltaan tms. En vielä palkkaa lakimiestä, tarpeen tullen sitten. Kiitos teille! Rauhoitti kovasti mieltä.

Sillä ei ole mitään merkitystä millä rahalla se miehesi sitä lainaa on maksanut (ja varsinkaan jos olette maksaneet sitä koko ajan puoliksi, niin ei ole hevon kukun merkitystä miten mies on oman puolikkaansa rahoittanut, olkoon vaikka pikavipeillä). Mutta vaikka olisi maksanut koko lainanlyhennyksen koko ajan niillä perintörahoillaan, niin ainoa jolla on merkitystä on se, että kirjoissa ja kansissa te omistatte asunnon puoliksi, eli se on kummankin nimissä 50/50 osuudella. Jos mies on käyttänyt perintörahojaan lainanhoitoon ilman että omistussuhde asunnossa on muuttunut virallisesti niin eipä voi mitään.

ei ap pääse sitä osuutta jakamaan. Sen sijaan ap:n puolikas on mukana s, mies saa siitä puolet. Niin se menee, jos avio-oikeuden poissulkevan testamentin jälkeen on rahansa asuntoon laittanut. Naisella ei silloin ole oikeutta miehen puolikkaaseen mutta miehellä on siihen naisen maksamaan.

kun ei ole maksanut pässi.

Ja meillä on vain ap:n sana siitä, miten mies on toiminut. Jos mies sanoo, että maksanut perintörahoilla niin sitten on, ellei ap kykene osoittamaan toisin. Ja se on todella hankalaa siinä vaiheessa, kun mietitään, millä on maksettu joku matka tai kitara.

perintörahat ei liity asunnon jakamiseen.Se mieshän on voinut ostaa sillä rahalla vaikka tikkareita.

Perintö tuli monta vuotta asunnon oston jälkeen. Kiitos tosiaan vastanneille ja sain siitä muutaman nasevan kysymyksen aamukahvipöytää aikaiseksi. Sanoin miehelle, että minäkin olen ottanut selvää asioista. Voiko hän tosiaan osoittaa, että perinnön saatuaan maksoi lainanlyhennyksensä sieltä perintöpankin tililtä vai menikö ne yhä suoraveloituksena, kuten siihen asti, siltä tililtä mihin palkkansa sai. Että kertoiko hänen lakimiehensä (en enää usko, että sellaista edes on), että miehen täytyy pystyä todistamaan maksaneensa juuri niillä perintörahoilla asuntoa, jolloin se maksettu osuus on pelkstään miehen, eikä tule meille jaettavaksi. Tämä on pieni asia, mutta miehen lempikitarasta (tuhansia makso) MINULLA on kuitti. Se on sitten minun henkilökohtainen harrastusväline ja kuuluu minulle :). Vakava asia, mutta pitää jaksaa pitää mieltä yllä. Katellaan, mitä mies illalla tuumaa. Lähti aamulla vastaamatta mitään... Eli taitaa saanut vinkkinsä siskoltaan tms. En vielä palkkaa lakimiestä, tarpeen tullen sitten. Kiitos teille! Rauhoitti kovasti mieltä.

Sillä ei ole mitään merkitystä millä rahalla se miehesi sitä lainaa on maksanut (ja varsinkaan jos olette maksaneet sitä koko ajan puoliksi, niin ei ole hevon kukun merkitystä miten mies on oman puolikkaansa rahoittanut, olkoon vaikka pikavipeillä). Mutta vaikka olisi maksanut koko lainanlyhennyksen koko ajan niillä perintörahoillaan, niin ainoa jolla on merkitystä on se, että kirjoissa ja kansissa te omistatte asunnon puoliksi, eli se on kummankin nimissä 50/50 osuudella. Jos mies on käyttänyt perintörahojaan lainanhoitoon ilman että omistussuhde asunnossa on muuttunut virallisesti niin eipä voi mitään.

ei ap pääse sitä osuutta jakamaan. Sen sijaan ap:n puolikas on mukana s, mies saa siitä puolet. Niin se menee, jos avio-oikeuden poissulkevan testamentin jälkeen on rahansa asuntoon laittanut. Naisella ei silloin ole oikeutta miehen puolikkaaseen mutta miehellä on siihen naisen maksamaan.

kun ei ole maksanut pässi.

Ja meillä on vain ap:n sana siitä, miten mies on toiminut. Jos mies sanoo, että maksanut perintörahoilla niin sitten on, ellei ap kykene osoittamaan toisin. Ja se on todella hankalaa siinä vaiheessa, kun mietitään, millä on maksettu joku matka tai kitara.

että olis maksanut niillä perintörahoillaan sen puolikkaansa.

Varsinkin kun tuollainen menettelyhän olis ihan järjen vastaista, että makselisi perintörahoilla lainan kuukausieriä pois. Jos on saanut vaikka 30 000 euroa perintönä rahana käteen, niin kai nyt vähän heikkolahjaisempikin olisi ymmärtänyt että nyt kannattaa marssia pankkiin ja maksaa oma osuus lainasta näillä rahoilla pois ja merkkauttaa samalla paperiehin yhteistuumin että mies omistaa nyt enemmän siitä asunnosta kuin että makselisi jotain tonnin lyhennysta kuukausittan maksaen samalla korkoa jokaisesta erästä.

niin sehän on, riippumatta siitä, millä rahoilla sitä on maksettu.

Tähän perustuu joskus kotiäitinä olleen saama elatusapu eron jälkeen taikompensaatio. Mutta josmolemmat työssäkäyviä, ei näitä asioita tasoitella, molemmat tyytykööt elintasoonsa. Jos minä olisin opiskelijana ja kotiäitinä eronnut, olisi mieheni ollut maksamaan minulle elatusapua sen aikaa, että olisin saanut opintoni päätökseen.



Ja 34 on oikeassa, aika järkkyä kuinka tietämätöntä porukka täällä on

Tähän perustuu joskus kotiäitinä olleen saama elatusapu eron jälkeen taikompensaatio. Mutta josmolemmat työssäkäyviä, ei näitä asioita tasoitella, molemmat tyytykööt elintasoonsa. Jos minä olisin opiskelijana ja kotiäitinä eronnut, olisi mieheni ollut maksamaan minulle elatusapua sen aikaa, että olisin saanut opintoni päätökseen.

Ja 34 on oikeassa, aika järkkyä kuinka tietämätöntä porukka täällä on

näistä asioista kun en ole eroa läpi käynyt. Ja mikäli aviomiehen kanssa joskus eroamme, eikä päästä sopuun, otan ihan lakimiehen hoitamaan asiaani, niin eipä tarvitse itsellä tietää eikä kuvitella tietävänsä. Kun sitä varten ne lakimiehet on olemassa....

mutta asuntolaina on tietysti toinen asia ts. jos sitä on jäljellä ja olette lyhentäneet sitä epäsuhtaisesti ....

Avioliitossa kummankin puolison tulee kykynsä mukaan osallistua perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen.Myös avioliiton aikana voidaan tarvittaessa vahvistaa, että toisen puolisoista on maksettava toiselle elatusapua. Elatusavun määrä ja maksutapa voidaan vahvistaa joko parin yhteisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.



Avioeroon tuomittaessa tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison maksamaan elatusapua toiselle, jos se katsotaan kohtuulliseksi. Elatusapu määrätään maksettavaksi joko kerralla vai määräajoin. Elatusavusta voidaan myös sopia sopimuksella, joka on esitettävä kunnan sosiaalilautakunnan vahvistettavaksi.



Velat ja vastuu toisen velasta



Avioliiton aikana kumpikin vastaa itse omista veloistaan. Puoliso ei joudu vastuuseen toisen tekemästä velasta avioliiton purkautumisen jälkeenkään, ellei velkaa ole otettu perheen elatusta varten, kuten ruokatavaroiden tai tarpeellisten huonekalujen osto velaksi. Puolisot voivat ottaa velkaa yhdessä näin halutessaan.



Puolisoiden omaisuus avioliitossa



Avioliitto ei aiheuta muutoksia puolisoiden omistussuhteisiin. Omaisuus, joka on kuulunut puolisolle ennen avioliittoa, jää avioliiton solmimisenkin jälkeen hänen omaksi omaisuudekseen. Samoin omaisuus, jonka puoliso hankkii avioliiton aikana tai saa lahjana tai perintönä, on yksin hänen omaisuuttaan.



Puolisot voivat hankkia omaisuutta myös yhteiseen omistukseen, esimerkiksi ostamalla yhteisesti asunto-osakkeet ja maksamalla kauppahinnan puoliksi omista varoistaan. Tämä saattaakin olla järkevää isompia hankintoja hankittaessa, ettei avioerossa tule yllätyksiä.



Lähde:

Tietoa avioliittolaista, Oikeusministeriön esite



Avio-oikeus



Avioliitossa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeutta kutsutaan odotusoikeudeksi. Se toteutuu silloin kun avioliitto purkautuu kuolemaan tai eroon. Ositus tapahtuu yleensä niin, että kumpikin saa puolet avio-oikeuden alaisesta säästöstä. Osituksessa varakkaampi joutuu maksamaan vähävaraisemmalle tasinkoa.



Avio-oikeus ei koske kuitenkaan kaikkea puolisoiden omaisuutta. Avio-oikeuden ulkopuolelle jää omaisuus, joka on määrätty avioehdolla tai, joka on saatu lahjana tai perintönä ja jonka luovuttaja on määrännyt, ettei toisella puolisolla ole avio-oikeutta tähän omaisuuteen. Esimerkiksi perintönä siirtyvää omaisuutta voidaan määrätä avio-oikeuden ulkopuolelle testamentilla ja lahjakirjalla.



Avioehto



Avioehto on puolisojen yhteinen sopimus, jossa tarkennetaan tai muutetaan avio-oikeutta. Avioehdon voi tehdä ennen avioliiton solmimista tai avioliiton aikana. Avioehtoa voi myös muuttaa tai sen voi purkaa puolisoiden sopimuksesta.



Avioehdon voi määrätä koskemaan kaikkea omaisuutta tai tiettyä omaisuutta. Siinä voi myös määrätä myöhemmin hankittavaa omaisuutta.



Avioehto tehdään kirjallisesti, jonka allekirjoittaa kummatkin puolisot ja todistaa kaksi esteetöntä todistajaa. Sitten avioehtosopimus jätetään sen paikkakunnan maistraattiin, jossa toisella tai molemmilla on kotipaikka. Maistraatti merkitsee avioehdon julkiseen avioehtoasiain rekisteriin. Tämän jälkeen avioehto tulee voimaan.



Paras aika tehdä avioehto on silloin, kun suhde on terveellä pohjalla. Tämä säästää monilta riidoilta tulehtuneessa tilanteessa, jossa asioista sopiminen voi olla jopa mahdotonta.



Tietyissä tapauksissa on järkevää pitää omaisuus avio-oikeuden ulkopuolella. Tällaisia ovat muun muassa toisen puolison saama perintö.



Lisätietoja löydät oikeusministeriön sivuilta, joilla avioehtoon liittyviä asioita on selostettu helposti ja ymmärrettävästi.



Lesken asumissuoja



Kuolematapauksessa leskelle jää asumissuoja asuntoon, joka on toiminut avioparin yhteisenä kotina. Tämä tarkoittaa sitä, että leski saa jäädä asumaan kotiin, vaikka se kuolleen puolison perinnön jaossa olisikin siirtynyt kokonaan tai osittain muille perillisille. Lesken asumissuoja kuitenkin väistyy, mikäli hänellä on oma vastaava asunto.



Sama asia lakikielellä perintökaaressa:



"Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.



Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan. " (PK 3:1a)



Avioero



Avioliitto puretaan tuomioistuimen päätöksellä ja sitä on haettava kirjallisesti. Avioeroa haettaessa ei missään vaiheessa tarvitse esittää perusteluita avioliiton päätökselle. Avioeroa voi hakea toinen puolisoista tai molemmat puolisot yhdessä. Mahdollinen toisen puolison vastustus ei vaikuta avioeron saamiseen.



Avioeron saa kahdella tavalla: Ensimmäisessä vaihtoehdossa tehdään avioerohakemus tuomioistuimelle, jota seuraa kuuden kuukauden harkinta-aika. Harkinta-ajan jälkeen avioerohakemus uudistetaan, jolloin tuomioistuin myöntää eron. Kun aviopuolisot ovat asuneet kaksi vuotta erillään, saa avioeron ilman kuuden kuukauden harkinta-aikaa. Tällöin erillään asuminen on todistettava.



Ositus



Avio-oikeus toteutuu osituksessa. Tällöin puolisoiden avio-oikeuden alainen säästö jaetaan puoliksi. Ositus on kaksivaiheinen. Ensin luetteloidaan molempien puolisoiden omat omaisuudet ja velat. Yhteisesti omistettu omaisuus jaetaan omistusuhteessa. Tämän lopputuloksena saadaan molemmille puolisoille säästö, joka voi olla velkaa tai omaisuutta. Sitten säästöt tasataan niin, että molempien puolisoiden säästö on samansuuruinen. Tämä tarkoittaa sitä, että varakkaampi puolisoista maksaa toiselle tasinkoa. Maksava puoliso saa itse päättää mitä omaisuutta hän tasinkona antaa. Velat pitää kuitenkin kattaa ennen jakoa.



Omaisuus jaetaan sopimusosituksena, jos puolisot ovat yksimielisiä omaisuuden jaosta. Jos ositus puolestaan on kohtuuton, sitä voidaan sovitella. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen esimerkiksi hyvin lyhyen avioliiton jälkeen.



Ositus puolison kuoleman jälkeen menee samaan tapaan kuin erossa, mutta silloin mukaan ositukseen tulevat lesken lisäksi mahdolliset muut perilliset. Erona kuitenkin on, että leski ei ole velvollinen antamaan tasinkoa muille perillisille. Myös kuoleman jälkeen tehtävää ositusta voi sovitella.



Teksti: Naimakaupat.com





Lähteet koko aihealueessa:

Jokaisen oikeustieto, Heikki Kivelä ja Reijo Nordell, WSOY, 1997

Edessä avioero - Tietoa eroa suunnitteleville, Mikko Makkonen, MLL, Gummerus, 1991

http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990216/erik/, luettu 17.11.2002

http://www.om.fi/11908.htm, luettu 17.11.2002

asuntoon sinun "kauttasi" eli elättä perhettä isommalla summalla kuin sinä, jotta sait maksettua osuutesi lainasta. Toivottavasti sinulla on kuitit myös siitä, että olet maksanut puolet perheen muista kuluista etkä laittanut kaikkia rahojasi asuntoon.

asuntoon sinun "kauttasi" eli elättä perhettä isommalla summalla kuin sinä, jotta sait maksettua osuutesi lainasta. Toivottavasti sinulla on kuitit myös siitä, että olet maksanut puolet perheen muista kuluista etkä laittanut kaikkia rahojasi asuntoon.

Eikös omaisuuteen nyt vaan lasketa omaisuus, ei mitään leipiä ja makkaroita. Eli faktat paperilla.

KUKAAN ei säilytä kuitteja kuinka paljon meni ruokakauppaan viimeisen 10 vuoden aikana, eikä tarvikaan.

Jos miehesi olisi sijoittanut asuntoon ostohetkellä perintöään sinua enemmän, hän olisi siitä (tai olisi kannattanut) voinut vaatia kauppakirjaan lauseen.

mies ottanut kovat keinot käyttöön, ilman asiantuntijaa et tuosta selviä

Nyt kiipin kapin yhteys lakimieheen. Joudutte varmasti paperilla toteennäyttämään, että miten tämä homma menee.



Ja onnea, kiva kun pääset tuollaisesta ääliöstä eroon. Ei kuulosta ollenkaan reilulta tai edes kohtuulliselta tapaukselta.

asuntoon sinun "kauttasi" eli elättä perhettä isommalla summalla kuin sinä, jotta sait maksettua osuutesi lainasta. Toivottavasti sinulla on kuitit myös siitä, että olet maksanut puolet perheen muista kuluista etkä laittanut kaikkia rahojasi asuntoon.

Eikös omaisuuteen nyt vaan lasketa omaisuus, ei mitään leipiä ja makkaroita. Eli faktat paperilla. KUKAAN ei säilytä kuitteja kuinka paljon meni ruokakauppaan viimeisen 10 vuoden aikana, eikä tarvikaan.

eli sijoitti siihen perintörahojaan vaimon laittaessa kaikki tulonsa asuntoon, niin silloin taitava lakimies saa asian käännettyä toisin. Molempien perheessä kun oletetaan osallistuvan yhtä paljon elatukseen ja jos ap on saanut perintörahoja "ruokana ja puhtautena", on niitä silloin käytetty häneen ja ap joutuu maksamaan takaisin.

hankit sen lakimiehen ettei sua kuseteta. jos miehelläso ei tällaista paperia löydy, että on suoraan perintöään asuntoon käyttänyt ei hänellä myös ole oikeutta suurempaan osuuteen. ja vastaavasti jos sinulta kerran löytyy paperit, että olet maksanut talosta puolet omistat siitä myös puolet. aiemmat vastaajat muutamaa lukuuntottamatta ei taida omata hyvää luetunymmmärrystaitoa sen verran järjettömiä vastauksia. jos asia on niin kuin selvästi sen viestissäsi ilmaiset ei sulla hätää, mutta lakimiehen sinne oikeuteen tarvitset