Pieni ikäero-vinkkejä arjesta selviytymiseen kun vauva on syntynyt?

Muuten elät ihan normaalisti kuten ennen toisen syntymää. Vauvahan syntyy perheen elämään ja rutiineihin, ne jatkuvat tietysti samanlaisena.

ja minä lopetin hoitopöydän luokse yläkertaan ravaamisen ja vaihdoin vaippoja sarjatyönä olkkarin lattialla :) Rytmitin lasten päikkärit mahdollisimman hyvin yhtä aikaa tapahtuviksi ja vetäisin itsekin unoset. Eipä siinä sen kummepia selviytymiskeinoja tarvinnut, isoja koululaisia jo ovat ja kuin paita ja peppu :)

ja vähillä yöunilla. Itsensä kiduttamista tehdä lapset noin pienellä ikäerolla, ellei nyt sattumalta molemmat ole jotain superhelppoja ja uhmaikääkään ei edes huomaa.

ja vietettiin aluksi kaikki päivät lähipuistossa. Mentiin puistoon heti aamupalan jälkeen ja oltiin lounaaseen asti, sitten taapero päiväunille, ja unien ja välipalan jälkeen takaisin puistoon päivälliseen asti. Imetin vauvaa puistossa, ja ruoka oli muuten nopeasti valmistettavaa tai sitten tein valmiiksi jo illalla.



Kolmannen lapsen synnyttyä oltiin paljon avoimella päiväkodilla, ja syötiin lounas useimmiten siellä.

silloin kun vauva on jo syntynyt? Musta tuntuu, että olen nytkin ihan väsynyt, kunnen voi isolta mahalta ja raskausvaivoiltani nukkua kunnolla. Lisäksi esikoinen vielä titenkin heräilee öisin. Ei ole tosiaan maailman helpoin lapsi, joskin ei varmasti vaikeinkaan.



Aina ei voi valita milloin ne lapset "tekee". Joskus on vain oltava onnellinen, että niitä "saa".



ap

Koska siellä pääsi "vähemmällä"? Eikä tarvinnut koko ajan kotona kieltää taaperoa?



ap

kohta 4kk eikä viihdy vaunuissa. Nukkuu vain pieniä pätkiä, joten meidän olisi ihan mahdotonta olla koko aamupäivä esim puistossa :(

ikäero meillä mutta vauvalle hankin kantoliinan (syntyi kesällä)niin päästiin tosi kätevästi esikoisedn kanssa ulos ja sisään raijaamatta aina vaunuja yms. Vauva sai myös paljon enemmän olla lähellä ja sylissä. Vielä kun vauva oli ihan pieni, oli jopa helppo kantaa esikoista rappusissa lonkalla vaikka vauva oli liinassa. Hankittiin vanhemmalle hyvissä ajoin nukke ja tuttipullo yms jota sitten hoiti ja syöttikin kun mä imetin vauvaa. Helpotti arkea myös se että mies piti isyysloman ja vapaita eli oli pitkään kotona vauvan syntymän jälkeen.



Riittämättömyyden tunne tulee varmasti kun isompikin pieni ja tartteis paljon syliä ja apua... toisaalta ainakin meillä isoveli on ollut todella reipas ja hänet on aina otettu mukaan kaikkiin hoitohommiin ja juttuihin. Vauva on nyt 6kk ja nyt oikeastaan alkaa pientä mustasukkaisuutta olemaan lähinnä leluista.



Ulkoilu riippuu kovasti teidän rytmistä sitten... ja vauvallahan se muuttuu kokoajan.. ei kannata ressata sitä etukäteen, vaikka mäkin niin tein mutta se menee sitten omalla painollaan :)



Riippuu niin paljon lapsien luonteesta ja teidän perheen rutiineista. Hyvät rutiinit kannattaa olla mutta toisaalta kannattaa olla valmis myös joustamaan niistä eikä ahdistua jos jonain päivänä kaikki ei menekään niin suunitelman mukaan.



Tee ruokaa paljon, pakasta... älä välitä pienestä sotkusta, mene hetkellisesti siitä mistä aita on matalin. Auttaahan miehesi sua kotitöissä ja lasten hoidossa? Vaikka mä hoidan meillä yöt ihan myös omasta tahdostani niin on ollut helppoa kun kotona ollessaan mies hoitaa isomman ja mä pienemmän. On myös syventänyt isän ja pojan välejä paljon.



Sitten kun näät pienet sisarukset yhdessä, nauramaa höröttämässä toisilleen ja pieniä helliä hetkiä, sydän on pakahtua onnesta ja rakkaudesta. Miten pienenä se sisarusten välinen suhde jo rakennetaan :)



Onnea ja tsemppiä!

Eli usein olkkarin lattialla tai sohvalla. Älä välitä vauvaan kohdistuvista pienistä vahinkomuksauksista. Niitä kun tulee väistämättä niin ei kannata isoja pultteja jos isompi ymmärtämättömyyttään astuu päälle tmv.



Myöskään aivan mahdottomasti ei kannata varjella pienempää isommalta. Etenkin kun vauva kasvaa niin anna isomman tehdä rauhassa tuttavuutta.



Rennosti vain. Oma äitini sanoi, kun vaativan vauvan ja erittäin huonosti nukuttujen yöunien aikana, koti oli kamalassa kaaoksessa, että millään muulla ei ole väliä kunhan lapsilla on ruokaa ja puhdasta päällä.

Ei se mun mielestä mitää kidutusta ees ikinä ollu! :) Jonkin aikaa piti mennä siitä missä aita on matalin, että arjesta selvittiin. Onneks pienet vauvat nukkuu tosi paljon.



Matkasänky olkkarissa oli vauvan turvana: Sinne sen sai vaikka vaunujen kopassa nostettua taaperolta turvaan. Myöhemmin sitten leikkikin siellä aika paljon (taapero oli vuoroin hellä ja vuoroin nipisteli ja läpsi sisarustaan mustasukkaisuuttaan ja ehkä kokeilunhaluaankin).



Imetystyyny ja kantoliina tai reppu helpottavat ja saat kädet tarvittaessa vapaaksi.



Miehen kanssa jaettiin lapset kahtia: Iskä oli vanhemman ja minä nuoremman kanssa.



Itkuhälyttimen kanssa voi mennä vaikka etupihalle taaperon kanssa leikkimään sillä aikaa, kun vauva nukkuu sisällä (varsinkin kesä-aikaan, kun pääsee tarvittaessa nopsaan sisälle). Tai sitten voi jättää vauvan ovet kiinni yläkertaan nukkumaan sillä aikaa, kun leikittää taaperoa olkkarissa.



Eka vuosi on se vaikein. Sitten on jo tosi helppoa.

vähän enemmän ikäeroa tytöillä, 1v8kk mut ihan hyvin on mennyt. Pienempi on nyt 8kk ja aika menee kyllä tosi nopeasti.



Aluksi vauva nukkui tosi paljon joten aika normaalia elämää pystyttiin esikoisen kanssa viettämään ja tutustumaan samalla pieneen. Isompikin sai enemmän aikaa kun vauva vaan nukkui :) Meillä on molemmat nukkuneet alusta asti klo 8-9 asti aamulla ja siitä päivä on sit lähtenyt käyntiin. Molemmille oon heti herättyä laittanut päivävaatteet päälle ja aamupalat samaan syssyyn. Sit ulkoilemaan, yleensä tosta heräämisestä on tässä vaiheessa kulunut n. 1,5-2 tuntia joten onkin sopivasti pienemmän päikkäriaika (ja näin on ollut käytännössä koko ajan) ja sit kun tullaan ulkoa tunnin-parin päästä, onkin ruoka-aika jolloin syön itse esikoisen kanssa, pienempi yleensä vielä nukkuu tässä vaiheessa. Jonkin ajan kuluttua vauva herää ja sit annetaan hänellekin ruokaa. Sit kun on isomman päikkäriaika, pari tuntia ruuan jälkeen, on jälleen pienemmänkin nukkumisaika :D Päästelevät sit molemmat siinä muutaman tunnin ja heräävät n. klo 16-16.30. Sit ruuat tai välipalat, riippuen vähän tilanteesta, sit leikkimistä tai ulkoilua tai kyläilyä...Ruokaa jos ei oo syöty ja sit n. klo 20 alkaa iltapesut ja kamppeiden vaihdot. Sit molemmat nukkumaan, n. klo 21.30.



Okei, kuulostaa ehkä helpolta ja sitä se onkin kun on alusta alkaen rytmittänyt päivän vähän kuin isomman mukaan. Näin pienempikin on nopeasti oppinut systeemit ja arki sujuu :)



Eli vinkkinä, yritä heti alusta alkaen pitää kunnolla rytmi kunnossa. Lisäksi tosiaan voit lukea samalla esikoiselle kirjaa tai meillä on toiminut Titi-Nalle tai Fröbelin palikat dvd:t. Ei kuitenkaan ehdi kauaa päivän aikana katsomaan televisiota kun muuten touhutaan paljon joten olen suosiolla antanut isomman katsoa televisiota.

taapero viihtyi siellä erittäin hyvin kun oli paljon seuraa ja tekemistä (osasi kävellä hyvin ja puhuakin jonkin verran). Puistoon tuli samoihin aikoihin myös useampi pph hoitolasten kanssa, ja me saimme käyttää heidän lelujaan (oli iso lukollinen laatikko puistossa). Hyvät säät suosivat koko kesän, vaikka mentiin ulos kyllä sateellakin. Asuttiin seudulla, jossa ei avoimia päiväkoteja ollut mutta perhekerhossa käytiin kyllä 2 x viikossa.

Koska siellä pääsi "vähemmällä"? Eikä tarvinnut koko ajan kotona kieltää taaperoa?

ap

nukkuu vain 30minuutin pätkiä pitkin päivää, ei siinä paljon puistoilla tai viihdytetä esikoista...

se etu, että kakkonen syntyi alkukesästä. Ei siis tarvinnut olla vaunuissa, vaan pidin paljon sylissä ja kantoliinassa. Lapsi ei todellakaan nukkunut hyvin (toisin kuin sisaruksensa) - eikä nuku vieläkään vaikka ikää jo 3,5v... ;)

kohta 4kk eikä viihdy vaunuissa. Nukkuu vain pieniä pätkiä, joten meidän olisi ihan mahdotonta olla koko aamupäivä esim puistossa :(

Monta tuttua onkin tullutkin. Meillä ikäeroa 1v 9kk.



Väsymys ja uupumus ainakin mulla oli raskauteen liittyvä.. olin varma että olin tehnyt virheen kun halusttiin lapset kohtuu pienellä ikäerolla mutta väsymys helpotti/ tai ainakin muutti muotoaan synnytyksen jälkeen. meillä vauva alkoi nukkua kunnolla vasta kuukausi sitten (vajaa 4kk) siihen saakka yö unet jäi 4-5h yössä.



Tee ruokaa paljon kerralla laita pakkaseen sekä isoja astioita( koko perheelle) ja pienemmissä annos astioissa (itselle ja esikoiselle)



Meillä vauva menee nukkumaan n. klo 11 jolloin lähdetään pihalle ja ollaan 1h jonka jälkeen esikoiselle ruokaa ja nukkumaan..



Ja kyllä meillä on telkkariin paljon turvauduttu (varsinkin alkuun kun vauva söi putkeen 30-45 min kerrallaan).



Meillä on esikoinen päässyt syliin aina kun on halunnut, vaikka vauva olisiskin jo sylissä tai syömässä. tiedä sitten jouhtuiko siitä että meillä ei vielä ole ollut mitään mustasukkaisuuden oireita.



vauvan hoitaminen menee yleensä olohuoneen lattialla jolloin pystyy seurustelemaan myös isomman kanssa ( ja vahtimaan samalla) samalla voi myös aktivoida esikoista auttamaan, esim meillä ojentelee rasvapurkkia kun pyytää, vie likaisen vaipan roskikseen tms.



Meillä kaikki mennyt hyvin isompi vaan paijaa ja pussaa pienenmpää, ja isomman uhma meni raskauden lopussa ohi, joten tässähän näitä menee kaksi, mutta kutan sanoin meillä kaikki mennyt kuin unelmaa...

ja isommat lapset olivat nuorimmaisen syntyessä 6 ja 4v. Itsellä oli tuota voimakasta väsymystä raskausaikana, mutta se helpotti synnytyksen jäkeen.



Puuhaahan noiden kanssa riitti, sen muistan kyllä mutta en pidä aikaa mitenkään painajaismaisena.



Muutama näppärä juttu joita itse paljon käytin:

* vauva rintareppuun tai kantoliinaan. Meillä ainakin kuopus roikkui rintarepussa ekat neljä-viisi kuukautta. Nukkua tuhisi onnellisena, heräsi välillä syömään ja vaipanvaihdolle. Jos nukkui sikeästi, niin laitoin vaunuihin pihalle.



Kun vauva oli rintarepussa, oli näppärästi kädet vapaana. Esim. ruuanlaittoaikaan laitoin toiseksi nuorimman syöttötuoliin turvavyöllä kiinni ja annoin pöydälle kirjoja ym. joita tutkiskeli siinä kun itse tein keittiöhommia.



Vauvaa imettäessä toinen kyhnäsi kainalossa, joskus luin hänelle. Kun isompi oli päiväunilla, laitoin vanhimmille DVD:n pyörimään ja menin vauvan kanssa sohvalle tai sängyn päälle köllöttelemään, siinä pystyi usein hyvin torkahtamaankin.



Kotitöissä tuli varmaan rimaa laskettua aika tavalla, ja meillä kyllä mies teki kotitöitä tosi kiitettävästi (tekee vieläkin).



Kun tuo kaikkein hektisin aika alkoi olla ohi (vauva oli yli puoli vuotta), tuli kyllä väsähdys kun vauva olisi nukkunut mutta isompi lapsi alkoi vaellella kaiket yöt... silloin tuli apuun anoppi ja otti kaikki lapset yökylään jotta sain nukkua rauhassa.



Eli vinkki tuokin, jos mahdollista niin isä tai isovanhemmat tms. voisivat viedä isomman lapsen leikkipuistoon tai mihin vaan muutamaksi tunniksi- silloin on mahdollista olla hetki ihan rauhassa vaikka ei nukkumaan pystyisikään. Ja sanomattakin on selvää että lepää aina kun pystyy, jos on mahdollisuus nukkua niin silloin ei tehdä kotitöitä. Eli aina ensin äidille ruokaa ja unta ja vasta sen jälkeen kaikki muu.



Muutenkin voi ihan rauhassa downshiftata koko elämän osalta ja jättää ylimääräiset riennot mahdollisimman vähiin- sitä vauva-aikaa kestää niin pienen hetken.



Joku mainitsikin tuosta että ei ollut mustasukkaisuutta, kun isompi pääsi syliin aina kun halusi. Näin meilläkin, eikä meilläkään kyllä kukaan lapsista osoittanut mitään kummempaa mustasukkaisuutta- hali tekee hyvää kaikille, myös aikuisten kesken ja äidille myös :)



Ja muista ap, että jos tuntuu ylivoimaiselta niin sitten pitää reippaasti avata suu vaikka neuvolassa ja sanoa että nyt en jaksa. Siinä ei ole mitään häpeämistä!