Onko täällä muita joilla ollut paha raskauspahoinvointi?

päälle.! Ihmettelen miten oot jaksanu synnytyksen.



Onko sinulla ollut oloa, että vielä joskus tohtisit alkaa touhuun uudestaan vai pelottaako ajatuskin?

kaikista lapsista laatoittaminen on kestänyt koko 9kk ja lääkettä siihen ei ole ollut. Ainoa tapa millä jotenkin kestin töissä ja kotona (isommat lapsetkin piti hoitaa) oli se että söin koko ajan jotain puolen tunnin välein. Tuloksena se että pystyin kutakuinkin elämään mutta lihoin 25kg joka kerta. Kilot sain kuitenkin aina nopsaan pois.



Rankkaa oli, varsinkin kun mitään apua ei saanut mistään, ja koko ajan oli paha olo ja oksentelin koko 9kk. Synnärilläkin vielä on laatta lentänyt ja pahoinvointi loppuu vasta noin vartin sen jälkeen kun istukka tulee ulos.



Mutta ei siinä auta, se oli vaan otettava asenne että ilman kärsimystä ei mitään saavuta, ja nyt vaan on paska tuuri kun sattuu olemaan poikkeuksellisen paha hyperemesis!



Ainoat todelliset vaaranpaikat olivat kesähelteillä kun laatoitin kovasti eikä neste pysynyt sisässä niin silloin kävin tipassa välillä.



Tiedätkö, kaikkeen kuitenkin tottuu ja kroonistuu, eli vaikka tuntuu ihan järkyttävältä ajatukselta että 9kk pahoinvointihelvettiä, niin sitten siihen jo puolen vuoden jälkeen tottui niin että siitä tuli normaalitila. Ja sitten kun pahoinvointi synnytyksen jälkeen loppui niin SE tuntui oudolta ja epänormaalilta. :)

montako lasta sinulla on.?



Joo ittestä kans tuntui, että se oli epänormaalia ku ei oksettanu. :D



Ja totta, asenteellaan vaikuttaa paljon asiaan. :)

AP niinku edellinenki

"Silloin valittaa vaan oloaan ja vastaanottajana on ihminen joka sanoo että menet tippaan."



Kertaakaan en valittanut oloa, minun piti käydä kerran viikossa neuvolassa jos en ollut tiputuksessa niin tutkimuksessa,että olenko kuiva. Ja joka ikinen kerta passittivat tiputukseen. Vaikka yritin sanoa, että pärjään kotona, enkä valitellut että ku on niin kamala olo.

toisekseen, luuletko tosiaan, että sairaalaan "pääsee" tiputukseen kun sinne vaan marssii ja sanoo, että ku äiti käski tulla ku sanoin sille, että mulla on paha olo. :D



Ei todellakaan pääse ei. Ainakaa meillä päin. :D

no, jotenkin poikkeuksellisen korkea hcG eli se istukkahormoni. Sinällään se ei haittaa mitään eikä ole vaarallista mutta pahan olon se tekee.



Kävin itse tosiaan töissä kaikissa raskauksissa (3 lasta) koska töissä oli helpompaa kuin saikulla. Piti siis tietenkin kesken palaverien käydä laatalla ja joka paikassa ne eväät mukana, mutta äkkiä kollegat tottui asiaan ja naureskelivat mukana oleville oksupusseille. Jos olin kotona ja makasin sohvalla niin paha oli oli vielä kamalampi. Työ sentään vähän vei ajatuksen johonkin muuhun.



Pahoinvoiva äiti on sikiön kannalta hyvä asia, sillä runsaasti istukkahormonia tuottava sikiö on terve ja "taistelunhaluinen". Joku lääkäri tätä selitti silloin, en ihan tarkkaan muista miten se meni, mutta sikiökin siis kilvoittelee elämästään ja jos on ärhäkkä niin tuottaa hormonia enemmän. Sikiölle siis asia on hyväksi, kunhan vain äiti ei kuihdu.



Itsellä ei siis kuihtuminen ollut ongelma (ainoastaan tosi helteillä se kuivuminen) koska tosiaan piti lapioida (terveellistä) ruokaa puolen tunnin välein. Jos syömäväli ylitti tunnin, tuli veret seisauttava oksennuskohtaus jossa tyhjeni kaikki sappinesteitä myöten. Normaalit oksut olivat sellaisia mukavia kertalaattoja, eli pöntölle, kyykkyyn, laatta ja homma ohi. Mutta auta armias kun tuli se vatsankouristelu ja täyslaidallinen, silloin makasin tunnin vessassa ja laatoitin niin että kuola valui ja olin tajunnan rajamailla.



Nyt jo tosiaan naurattaa, mutta silloin ei kylläkään. Saikkua olisin saanut kyllä niin paljon kuin olisin halunnut, mutta minulle parasta saikkua oli silloin se työnteko. Ja tosiaan kaikkeen tottuu, ekat 2kk pahoinvointia olivat järkyttävät, seuraavat 2 vähän helpommat ja raskauden loput 3kk menivät jo rutiinilla.



Sen jälkeen kuin pahoinvointi loppui (synnytyksen jälkeen) luulin olevani sairas ja pelkäsin saaneeni jonkun synnytyskomplikaation, kun olo oli ihan ihmeellinen ja jotenkin huimaava ja epätodellinen. Piti lääkärinkin käydä tsekkaamassa tilanne :)



Lääkkeistä sen verran vielä, että nykyään kanta on lääkkeisiin tiukentunut ja minäkään en mitään kestolääkitystä saanut. Hätätilanteita (esim. joku työmatka/seminaari/esiintyminen) vartan sain peräsuppona pahoinvointilääkettä jota sai vain käyttää silloin tällöin ekan kolmanneksen jälkeen.

mutta siihen auttoi Postafen! Poisti pahoinvoinnin niin, että normaalielämä onnistui. Se piti kyllä muistaa ottaa HETI aamulla ja myös illalla. Metopramiakin kokeiltiin mutta siitä ei kyllä mulle ollu mitään hyötyä.



Eikä pahoinvointi vaikuttanut suhteeseeni lapsiin. Meillä siis kolme lasta ja jokaisessa pahoinvointia.

Joo minä olen kans kuullut, että kun vaan pystyy niin tehdä jotain muuta ku olla kotona niin pahoinvointi ei ota niin helposti valtaa.



Mahtava, että olet jaksanut olla töissä.



Se on kyllä jännä, että kun söi sen puolen tunnin välein niin oli helpompaa. :D



ap

onko Postafen reseptilääke vai mikä?

Suositteliko lääkäri sinulle sitä?

paha ja kävin sairaalassa (nesteitä ja lääkkeitä suoneen) & söin pahoinvointilääkkeitä kotona ollessa. Loppui onneksi suunnilleen ekan kolmanneksen loppuessa.

Ei vaikuttanut mitenkään minun ja lapsen suhteeseen. Tietenkään en voi tietää miten olisin reagoinut, jos olisin joutunut pahoinvoinnin vuoksi olemaan sairaalassa jatkuvasti/koko raskauden ajan, mutta en usko että olisi vaikuttanut mitenkään. Synnytyksessä hävisivät kaikki muutkin ongelmat ja vaivat, ei niilläkään ollut enää mitään merkitystä siinä vaiheessa.

Kuivuin, olin osastolla, jatkuva hiiva, närästys, virtsatietulehduksia.



Ei tuntunut vaikuttavan kiintymiseen puolin tai toisin.

onko Postafen reseptilääke vai mikä? Suositteliko lääkäri sinulle sitä?

Postafen on matkapahoinvointiin tarkoitettu käsikauppalääke. Sitä suositteli minulle yksityinen gyne. Tosin pakkausselosteessa kielletään käyttö raskauden aikana mutta olen itse soittanut teratologiseen tietopalveluun ja sieltä on kerrottu lääkettä voitavan käyttää myös raskauden aikana. Jokainen siis käyttää oman harkinnan mukaan. Tuo Metopram on reseptilääke eikä käyttö raskauden aikana ole kielletty mutta siitä ei tosiaan ainakaan minun kohdalla ollut mitään apua.

Ihana kuulla, ettei kenelläkään ole vaikuttanut kiintymiseen pahoinvointi aika.

Ehkä se itselläni oli se vaikea alku vauvan synnyttyä enemmänkin syyllinen kiintymise suhteeseen mitä pahoinvointi.



Ap

Eli googlasin itse raskauspahoinvointi+postafen ja tuli paljon kokemuksia yms. Katso siis itsekin googlesta, niin voit lukea noista turvallisuus ym. jutuista.



Mukavaa talven jatkoa sinulle :)!

Pitää laittaa nuot lääkkeiden nimet jonnekkin ylös, jos tosiaan joskus vielä saisi lapsen niin jos on taas yhtä paha raskaus niin tietää kokeilla nuita. Kunhan saa tään syövän selätettyä. :)